Kännykkäriita, miten toimisit?
Minun kohta 11V poika toivoo synttärilahjaksi älypuhelinta ja olen ajatellut että ostan hänelle sen. Sitten 13V sisko sai hirveet kilarit, miksi pikkuveli saa hienon puhelimen "ekaksi" puhelimeksi? Hänestä ei ole reilua että pikkuvelillä olisi parempi puhelin kuin hänellä.
Tyttärellä on ollu puhelin monta vuotta ja hänellä on simppeli kosketusnäytto puhelin.
Minusta yuollainen itsekkyys on aivan kamalaa, miksi hän kadehtii veljen puhelinta jo nyt vaikka sitä ei ole vielä ostettu. Sitäpaitsi minusta hänen tulisi iloita siitä että veli saa jotain mistä pitää. Eihän se sulje pois sitä ettei hän itse saisi uutta puhelinta joskus.
Kuinka ratkaisisit tämä riidan?
Kommentit (17)
Ostaisin pojalle puhelimen. Meillä ollut samanlainen tilanne ja näin toimittiin tytön vastalauseista huolimatta.
Pointti tuossa on minusta se että tyttö ei saa evätä veljeltään tämän toivomaan kännykkää. Eikö olisi hassua että pikkuveli jää ilman haluamaansa puhelinta koska se ei sovi siskolle?
16 jatkaa vielä..
Enkäkyllä näe tuossa mitään oikeasti epäreilua, tyttö saa sitten omana synttärinään toivoa mitä haluaa, tietysti. Mutta ei sovi kadehtia toisen saamisia.
Eikö tyttösikin puhelin ollut samanarvoinen silloin vuosia sitten kun hänelle sellainen hankittiin? Tekniikka kehittyy, ja hienompia laitteita saa aina vain halvemmalla verrattuna vuosien takaiseen. jos tyttösi ei tätä hyväksy, niin pidä hänelle kunnon puhuttelu.
Toisaalta voit myös miettiä, tarvitseeko 11v hienoa älypuhelinta? Ja sitä, jos lastesi sukupuolet olisivatkin toisinpäin, ostaisitko 11v pikkusiskolle hienomman puhelimen kuin 13v isoveljellä?
Mutta pettymyksiin pitää oppia. Toisella kertaa tyttösi saa jotain hienompaa, epäreilu ei saa olla.
Minäkään en ymmärtänyt lapsena, kun siskollani oli synttärit niin minäkin sain lahjan. Vielä silloinkin kun olin 6v. Minusta se tuntui nololta. Ei lapsiakaan tarvitse suojella pettymyksiltä. Omien lasten kohdalla ei ole tullut mieleenkään ostaa sisaruslahjoja, eikä kukaan lapsista osaisi niitä odottakaan vaan ihastelevat synttärisankarin lahjaa.
Lapset näkevät asiat kovin mustavalkoisina, tyyliin "toi sai parempaa kuin mä, munkin kuuluu saada!". Itse sinuna ostaisin älypuhelimen, joka on hyvin simppeli käyttöominaisuuksiltaan, eli ns. ensimmäinen kännykkä. Mun mielestä noin nuori ei tarvitse muuta kuin simppelin kosketusnäyttöpuhelimen, aivan kuten siskollaan.
Sanot 13veelle että koska veljellä on synttärit, hän saa nyt lahjaksi tällaisen, ja sellaisia ei vielä ollut kun tyttö sai oman ekan luurin. Ja että tyttö voi toivoa uutta puhelinta sitten synttäiksi, ja silloin on ehkä markinoilla jo joku mikä on paljon hienompi ja parempi kuinse minkä pikkuveli nyt saa.
Neljän lapsen äitinä; ikinä , ei IKINÄ ole tilannetta että lapset olisivat sitä mieltä että asiat ovat tasan. Eikä tarvikaan, elämä ei ole tasan eikä reilua ikinä.
Ostat pojalle minkä parhaaksi näet, tytölle tulee synttäreitä tms tai käske vaikka säästää itse uuteen puhelimeen.
Minä olen aina niiiin mukava äiti joka toteaa " no voi voi" kun meillä ulistaan epäreiluutta ( MIKS TOI SAI?? MIKN MUN PITÄÄ AINA EIKÄ TON IKINÄ?)
Elämä on epäreilua, mutta itse ainakin äitinä kohtelen kaikkia lapsia tasa-arvoisesti. Aika pahaltahan tuo vanhemman tyttösi kannalta näyttää.
Kiitos vastauksista! Nyt pitää sitten keskustella vanhemman tyttären kanssa kuinka tollanen epäreilua marina on ihan turhaa ja epämiellyttävää.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 00:45"]
Kiitos vastauksista! Nyt pitää sitten keskustella vanhemman tyttären kanssa kuinka tollanen epäreilua marina on ihan turhaa ja epämiellyttävää.
[/quote]
Niin, kyllähän lasten täytyisi jo nuorena oppia se, että maailma on epäreilu ja jotkut nyt vaan on äidille rakkaampia kuin toiset ja se marina kannattaa lopettaa koska se vituttaa äitiä ja saa äitin vihaamaan vielä enemmän. Sitäkö te haluatte? Olkaa nyt vaan lapset kilttejä ja palvelkaa nöyrästi äitiänne, niin voitte saada murusia äidin huomiosta. Ja ajatelkaa lapset miten epämiellyttävää se äidistä on kun hänen suosikkijärjestelmänsä tuodaan päivänvaloon ja sitä vastustetaan avoimesti. Äiti ei sellaisesta tykkää koska äiti haluaa antaa kuvan, että rakastaa kaikkia lapsiaan yhtä paljon. Siksi kannattaa pitää se pikkuturpa kii jotta kulissi on kaunis. Äiti tykkää kulisseista. Kulissien avulla saa niin paljon enemmän eikä tarvitse tehdä mitään fiksua. Fiksut jutut on niin rasittavia. Äitiä väsyttää.
Nojoo toivottavasti tytär on myös 11v lahjaksi saanut jotain yhtä arvokasta.
Yritin vastikään keskustella äitini kanssa, joka tietenkin nyt on sitä mieltä, että lapsena meitä kaikkia on kohdeltu tasapuolisesti. Aina esittäessäni jonkin tapahtuman, hänellä oli joko hyvä erikoistekosyy, miksi näin on toimittu tai vaihtoehtoisesti hänen mielestään näin ei ole tapahtunut ja minä muistan väärin.
Meitä on kolme, kahdella vanhimmalla parin vuoden ikäero ja kuopus seitsemän vuotta keskimmäisestä nuorempi. Eräänä jouluna toiset sisarukset saivat pc:t, jotka siihen maailmanaikaan (90-luvulla) olivat varsin kalliita, minä sain paidan. Edellisenä vuonna toisten paketeista kuoriutuivat järjestelmäkamera ja pelikonsoli, minulla kirja ja suklaata. Itse olen kamerani. koneeni ja pelini saanut ostella.
Äitini mielestä olen pikkumainen, kateellinen ja "varmasti olet joskus saanut paremmat lahjat, kuin toiset". Itselläni ei tullut mieleen ja ei hänkään osannut nimetä, että koska ja mitä. Sen lisäksi, että toiset ovat saanee materiaa, jota yhdelle ei ole ostettu, siitä mainitseminen on lapsellista, pikkumaista ja kateellista. Täytyypä sanoa, että elämä tai edes vanhemmat eivät aina ole reiluja.
Apltä haluaisin kysyä syytä siihem, miksi poika tarvitsee älypuhelinen, jota ei isommallakaan sisaruksella ole? Koska on poika? Koska keksi pyytää? Koska on kiltimpi/rakkaampi/parempi?
Aika hurjia mielipiteitä. Varsinkin toi "lapset palvelkaa äitiänne" - kuinka päädyit tuollaiseen? ap on ainoa lapsi, mutta en ymmärrä kuinka sitä voi olla 100% tasapuolinen, joskus joku saa jotsin mitä tarvitsee ja joskus toinen saa.
mutta ms.13v sai uuden älypuhelimen 6kk sitten (neljäs puhelin).
Minä taas olen kasvanut perheessä, jossa mustasukkaisuusriitoja vältettiin ostamalla joka juhlapäivä samanlaiset lahjat minulle ja 3 vuotta nuoremmalle siskolleni (ei muita lapsia). Vihasin sitä jo silloin, ja ihmettelen edelleen.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 07:50"]
Apltä haluaisin kysyä syytä siihem, miksi poika tarvitsee älypuhelinen, jota ei isommallakaan sisaruksella ole? Koska on poika? Koska keksi pyytää? Koska on kiltimpi/rakkaampi/parempi?
[/quote]
Koska se on poika. Poikien kuuluu saada viimeisintä tekniikkaa, koska ne ovat poikia ja kaikki tekniset härvelit ovat niiden kehitykselle tärkeitä. Tyttöjen kuuluu olla vaan nättejä.
Tsemppiä ap. Ihan aikuisten oikeesti: ei lapsia pysty joka hetki kohtelemaan samanarvoisesti. Takuulla on hetkiä jolloin tytär saa parempaa/enemmän/aiemmin tms, ja välillä poika.
Meidän vanhempien on nyt vaan kestettävä se marina.
Täyttämällä jokaisen pyynnön ja huolehtimalla jatkuvasta "tasa-arvoisuudesta" tekee aikamoisen karhunpalveluksen lapselleen.. voi olla että on "kiva" äiti, mutta totuus maailmasta voi sitten kolahtaa turhan lujaa jos ei ole kotona oppinut vastoinkäymisiin turvallisissa ympyröissä.
En usko että suosit kumpaakaan lastasi; kehitys kehïttyy (varsinkin puhelimissa..) ja kuka tajuaa mitä pyytää. Lisäksi kun hinnatkin tippuvat kehittyneimmissä malleissa..
Menee vähän ohi... Tsemppiä aplle, vanhemmuus ei ole mustavalkoista touhua ja parhaansahan sitä on yritettävä. Luulin, että kaikille on ihan itsestään selvää, että viimeistään aikuisena lapsilla tulee olemaan kriittistä sanottavaa lapsuudestaan. Kuka on niin täydellinen tunnetulkki, ajatustenlukija tai virheetön ja viisas, ettei niin kävisi? Sekin asia on kohdattava ja otettava vastaan. Vai sanonko sitten, että et ole voinut kokea epäoikeudenmukaisuutta ja epäreiluutta lapsuudessasi, koska olin niin täydellinen äiti ? Vaikka minulla olisi kaikki moraaliset ja eettiset perustelut toimia, kuten ikinä toiminkin, saattaa lapseni TUNTEA tulleensa väärinymmärretyksi. Sitä ei voi estää. Siitä voidaan kyllä keskustella nyt ja tulevaisuudessa, mutta vanhempana teen päätökset ja otan vastuun.
Oon jo ihan pienestä asti ostellut kolmelle lapselle jotakin tarvitsemaansa,mikä on "tullut vastaan" ja muut eivät välttämättä ole saaneet mitään, koska eivät ole juuri sillä hetkellä minkään tarpeessa. Aika hyvin ovat oivaltaneet, että tarpeeseen ostetaan ja oma vuoro tulee kyllä. Pitkässä juoksussa yritän olla oikeudenmukainen, mutta esim pojat kuluttavat vaatteita/harrastusvälineitä puhki ihan eri tahtia kuin tyttö, joten saavat siten enemmän uutta. Tyttö taas viihtyy paremmin ihmisten ilmoilla, kuin metsäleikeissä ja pääsee huvituksiin useammin. En näe järkeä raahailla poikia vasten tahtoaan kahviloissa ja teattereissa tai ostaa tytölle neljiä samanlaisia samankokoisia lenkkareita keväässä. Oikeudenmukaisuus ei aina tarkoita tasan samanlaista.
Sanot tytöllesi, että syntymäpäivätoiveita saa esittää, ja marinat pois, piste, jokainen vuorollaan.