Inhoatko lapsesi kaveria?

Omalla lapsellani on samanikäinen kaveri, joka on todella veemäinen pieni nilkki. Aggressiivinen sekä verbaalisesti että fyysisesti, supervilkas, rajaton ja holtiton. Äiti ei tunnu oikein voivan tälle lapselleen mitään vaan antaa aina periksi. Kotona riehutaan ja sotketaan, levitellään jätskit ja suklaat pitkin kämppää ja kiroillaan estottomasti. Poika on alle nelivuotias. Oma lapseni, joka ei ole edes mitenkään arka tai syrjäänvetäytyvä, joutuu näiden tavatessa jatkuvasti altavastaajaksi, pahoittaa mielensä haukuista ja itkee tultuaan lyödyksi, saattaa joskus lyödä takaisinkin. Koskaan muulloin hän ei lyö.

Tuo pikkupoika lähinnä ihan puhtaasti inhottaa minua, vaikka häntä pitäisi sääliä. Perheessä on toinenkin lapsi, lellikki, jonka tieltä esikoinen vietiin aikanaan kokopäivätarhaan "koska on niin vaikea" ja vanhemmat tarvitsevat hermolepoa. Yhtälö, lapsen hylkääminen vauvan tullessa ja rajaton käytös on minulle ihan selvä, mutta ei vanhemmille.

Pitäisihän tätä pientä kirosanojen suoltajaa sääliä, mutta vaikeaa se on.