No Siitä Väsymyksestä

Tuli väsy ja ahdistus jo tätä lukiessa. Melkoinen superäiti olet! Toivotaan, että pikkumies säästyy korvakierteeltä ja nukkuu paremmin kuin isoveljensä.

Just kaikkea muuta kuin superäiti-olo mulla taas on :D Pidän peukkuja ainakin unen puolesta, terveitä korvia en uskalla edes toivoa. Isännän suvussa nimittäin KAIKKI miehet ovat olleet korvalapsia. Auts...

Aamen!!! :)

Mä oon itse ollut korvaongelmainen ja huutanut kolmivuotiaaksi asti, jollon kitarisat leikattiin. Meiän poika on nyt vajaa 10kk vanha. Eli täälläkin toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Kiitos, että kirjoitit tämän tekstin. Et uskokaan miten helpottavaa on lukea, että ehkäpä sitä sittenkin on itse ihan normaali... Kaikkea ei jaksa eikä pidäkään. Silti voit onnitella itseäsi, sä selvisit!



nim. merk. samantyyppinen tilanne onneksi kohta takanapäin

Sanon vain, että jos sä jollakin ohimenevällä lihomis-tupakoimis-oksentelu-triolla tuosta selvisit, niin aika hyvin supermami, aika hyvin! Kuulosti sellaiselta tulikokeelta äitiyteen, että pysyvämmätkin versiot ihan kaikista olisivat olleet hyvinkin mahdollisia, ja enemmän kuin ymmärrettäviä. Puhumattakaan mielen enemmästä järkkymisestä ihan jo pelkästä väsymyksen määrästä.

Pääsit tunnustelemaan ja testaamaan omia äärimmäisiä rajojasi, ja nyt tiedät mihin kaikkeen pystyt tarpeen tullen. Tiedät myös mihin sun ei tarvitse ikinä enää ruveta, sillä tuota trioa sun ei tarvitse pistää itseäsi enää ikinä kokemaan. Ellet sitten vain halua sitä (jotenkin aavistuksenomaisesta epäilen tätä ;) )

Toivon leppoisampaa kakkoskierrosta!

Mitä miehesi oikein ajattelee kun jättää perheensä 5 kuukaudeksi? Itse en ikinä pystyisi tuollaiseen, ja jos vastakkain olisivat perhe ja ura, hylkäisin uran samantien.

Pakko nostaa hattua! Aikamoinen supersankari olet (: kuin myös meidän äiti. Kasvatti 4 lasta (kaikki alle kouluikäisiä) yksin. Äidit <3

Tunnen ehkä saman "tuskan" kuin sinä, koska meilläkin iskä on paaaaljon töissä ja paaaaljon poissa kotoa. Itse uskon siihen, että asenne ratkaisee ja paukkuja riitää juuri niin paljon kuin tarvitaan. Itse en todellakaan ole mikään superäiti, vaan usein huomaan laittavani miehelleni viestiä, että kotia sieltä ja samantien, vaikka tiedän sen mahdottomaksi. Jo se helpottaa, tosin tuskin sitä toista :)



Joku kysyi miten on mahdollista, että isä laittaa uran perheen edelle ja lähtee reissuun... Meillä reissut ovat olleet tiedossa ennen lapsia ja ovat edelleen helposti ennakoitavissa, niille on vain lähdettävä. Itse ajattelen myös, että vaikka pariskunta ollaankin, ei toinen voi olla toisen unelmien(?) tiellä. Kummallekin on aikansa.



Mielestäni on hienoa, että joku sanoo ääneen ettei tämä aina niin helppoa ole, mutta siitä voi selvitä.

Kiitos tästä tekstistä. Vaikka se pistikin 2-kuukautisen vauvan väsyneen äidin itkemään. Luin entistä blogiasikin, vaikka silloin olin vielä lapseton. Kirjoitit niin nasevasti ja reippaasti, että ns. ei-jaksaminen ei kuultanut läpi lainkaan. Hengissä kuitenkin selvisitte, koko perhe. Se mikä ei tapa... olet tuommoisen jälkeen taatusti maailman vahvin nalle.

Ohhoh. Tuon jälkeen en voi sanoa, kuin että olemme tainneet päästä aika helpolla... *punastuu*



Hienoa, että kirjoitit tuon!

Tää voi nyt olla vähän liikaa tähän kohtaan, mut mun on pakko jakaa yks päivitys facesta... "Hei te kaikki äiti-immeiset siellä! Onko joskus (aina) huono omatunto jostain tekemisestä/ tekemättä jättämisestä? Niin arvelinkin... Lukekaahan seuraava teksti!



Kiitos Jyrki Kataisen sorruin naiseusmonologiin: Naisena oleminen on melkoinen missio. Etenkin jos on valinnut vielä Äitiyden. Naisen on oltava Kaikki. Lapset on kasvatettava terveellisesti ja turvallis

esti ja oppikirjojen ohjeiden mukaan, virikkeitä ja luomuruokaa ja kestovaippoja ja vauvajoogaa on oltava.



Olet suurennuslasin alla aina ja kaikkialla.



Neuvolantädin ankarien silmien edessä tunnet suunnatonta pienuutta, kun lapsi on yli tai ali maagisten kasvukäyrien. Kun potalla käynti ei onnistu vielä yksivuotiaanakaan. Jos on tutti ja pullo. Jos on päiväkodissa tai ei ole. Kasvunkansioihin tallennetaan lapsen kasvu ja kyvykkyys ja meriitit. Isää harvoin nähdään tai kuullaan vasu-keskustelujen pyörteissä.



Äidin on hankittava jälkikasvulleen kasa kehittäviä, virikkeellisiä harrasteita jotta lapsesta kasvaa kunnon ihminen. Vanhempainillat ja toimikunnat kuuluvat asiaan. Myyjäisiin on leivottava.



Hampaat on muistettava pestä aamuin illoin, rakkaat lapset jumalauta, sillä äitiä vedetään hampilääkärissä turpaan jos mukulalla on muumikarkkireikiä jo ennen kouluikää. Äidin pitää valmistaa terveellistä, puhtoista, ekologista luomulähiruokaa pilteilleen omin käsin ja rakkaudella, sillä Saarioisten ruokia eivät ole väsänneet äidit, vaan koneet. Äläkä KOSKAAN unohda, että jos laiminlöit rintaruokinnan ja sorruit Tutteli-syntiin, lapsestasi voi tulla sarjamurhaaja! Tai sosiopaatti ainakin.



Muista luoda uraa, äläkä ole töistä pois jos lapsi sairastaa. Hoida kuitenkin mieluiten lapsesi kotona kouluikään saakka, mutta koita samalla käydä töissä että olisit kunnioitettu veronmaksaja. Tajuatko kuinka kallista päivähoito todellisuudessa onkaan yhteiskunnalle ja miten isot kustannukset on kotihoidontuella lorvivista nykyäideistä?! Lapsilisiin upoaa miljardeja vain siksi, että SINÄ itsekkäästi menit lisääntymään vaikka maailma on täynnä orpoja katulapsia.



Oletko sortunut joskus abortin verisyntiin, nainen? Miksi teit sen? Murhaaja. Synnytitkö isättömän lapsen, kuinka kehtasit? Ja meillä kun on ollut e-pillerit jo ikuisuuden herranen aika! Muista huolehtia parisuhteestasi nainen. Älä mene aviovuoteeseen pyjamassa, sillä miehesi ei ansaitse sitä. Ole seireeni ja syöjätär ja pikkutyttö ja mikä vaan. Älä unohda sheivata!



Muista harrastaa, huolehdi kunnostasi, tutki rintasi, liiku, rasvaa, kuori ja pese usein ja tarpeeksi. Lakkaa kynnet. Muista juurikasvu! Meikkaa äläkä ikinä unohda pestä meikkejä illalla. Käy värianalyysissa. Lue kehittävää kirjallisuutta ja tilaa Avotakka.



Nainen, sinä voit olla mitä vaan!!



Mieti, Angelina Joliella on lauma mukuloita, eikä hän ole läski ja kulahtanut. Miksi sinä olisit?! Tee joulukortit itse. Ja lahjat. Ja koristeet. Säilö marjat. Muista kaikkien synttärit ja nimpparit ja valmistujaiset ja rippijuhlat ja vuosipäivät. Nainen. Muista että markkina-arvosi romahtaa samaan tahtiin kun tissisi alkavat roikkua. Heitä on tuolla pilvin pimein, nuorempia ja kauniimpia ja lahjakkaampia. Jonain päivänä sinua ei muista tai tarvitse enää kukaan. Lepää silloin nainen :-D! Vanhainkodissa on sinua varten 0,5 hoitajaa odottamassa. Äitienpäivänä saat ruukkuruusun. Ehkä."



ps. Liioittelua? No joo. Ei niitä hoitajia ole siellä vanhainkodissa kuin 0,2 sua varten...

Repesin ihan totaalisesti :D Tämä oli mahtava (ja ah, niin tosi), kiitos! :D

Tuskin kukaan oikeasti kamalan helpolla pääsee, rankkaa duunia tämä on kaikissa olosuhteissa :)

Voi apua, tarkoitus ei ollut itkettää! Tarjoan korvaukseksi lasin punkkua jos joskus törmätään :)

Kuulostaa ihan siltä että miehet voisivat jopa olla samassa firmassa töissä, ihan kuin itseni kirjoittama kommentti :D Meilläkin reissuja oli ennen lapsia, ja on vielä silloin kun ne ovat kasvaneet. Työn luonne vain on sellainen.

Teidän äiti on kyllä todellinen supersankari! Minä en varmaan selviäisi neljästä vaikka oltaisiin molemmat Isännän kanssa 24/7 kotona ja saataisi vielä joku au pair avuksemme :D

Sen enempiä Isännän puolesta sanoja asettelematta, voin kertoa että ei tuollainen nyt Isännän yksinäisen päätöksen varassa ole. Luonnollisesti asia on puitu kotona ees sun taas ennen lopullista päätöstä. Kannattaisi myös muistaa ettei homma ole aina niin yksinkertaista. Esimerkiksi Ekoisi tekee työssään Luonto-liiton pääsihteerinä duunia myös minun lasteni eteen mm. yrittämällä estää ettei toista Talvivaaraa tule. Eli oma ura ei aina kosketa vain omaa itseä, ja voi parhaassa tapauksessa edistää monen perheen arkea :) Mutta toivottavasti sinun ei tarvitse koskaan tehdä päätöstä jossa koet että perhe ja ura sulkevat toisensa pois :)

No niin toivon kyllä minäkin ;) Kiitos!

Juuri tällaisen efektin toivoinkin saavani aikaiseksi. Että joku ehkä tunnistaa oman tilanteensa edes joltain pieneltä osin ja tietää ettei ole yksin sen homman kanssa :) Jaksamista!