Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erityislapsen kasvattaminen sotii omaa näkökantaa vastaan!
01.03.2013 |
Jatkuvasti pitää YMMÄRTÄÄ kaikkea ja hyväksyä sietämätöntäkin käytöstä. Vain siksi, että lapsella on diagnoosit. Ei, en ole asioista tietämätön maatiaismamma, vaan erityislapsi on ihan ikiomani ja olen perehtynyt hänen oireyhtymiinsä ym. Minä en meinaa käsittää tätä, miksi sama lapsi saa pahoinpidellä niin lapsia kuin aikuisiakin päivittäin? Miksi häntä ei saa laittaa kärsimään seurauksia teoistaan, miksi pitää hyväksyä se ettei toinen "tiedä", miksi joutui esim. jäähylle? En käsitä ollenkaan, kenen etua ajaa se, että siinä missä tavismuksu saa tiukan puhuttelun, erityisen pitäisi antaa karata paikalta + aikuisen kulkea perässä lässyttäen ja silitellen piiloutunutta lasta? Kertokaa nyt joku!
T. Emme myöskään saisi matkustaa junalla, koska junassa on voinut joskus sattua eteen jotain epämiellyttävää, jonka lapsi muistaa + siksi inhoaa junia.
Kommentit (4)
[quote author="Vierailija" time="01.03.2013 klo 18:53"]
Tuskin sä tajuaisit vaikka sulle selittäs :-) Sääli sun lasta.
[/quote]
Try me. Olen tietääkseni ihan normaaliälyinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munmielestäni olet osittain oikeassa. Meillä onmyöskin erityislapsi Joka on meillä sijoitettuna. Toisaalta häneltä pitää kyllä vaatia lähes samaa kuin muiltakin lapsilta, mutta toisaalta en voi kuitenkaan odottaa, että hän oppisi asioita kuten normaalit lapset.
Erityislapsia on tietysti monenlaisia. Esim. ADHD lapselta voi kyllä vaatia aivan samaa kuinmuiltakin. Ei ehkä onnistu, mutta vaatia voi. Kehitysvammaiselta (lievästi) kuten meillä voi kyllä vaatia lähes samaa esim. käytöstä kuin muilta. Toisaalta hän ei opi toistoja huolimatta, eli saa olla vaatimassa joka ikinen kerta samaa asiaa uudestaan. Sitten taas autistin aivot eivät pysty käsittelemään tietoa siten kuin normaalit aivot, eliyleensä turha vaatia samaa kuin taviksilta, koska hänen aivokemiansa eli koko maailmansa näyttää niin erilaiselta.
Riippuu siis kokonaan tapauksesta, mutta yleensä kyllä vanhempi tiEtÄä mikä hänen lapselleen toimii.
Jos lapsi ei OPI seurauksista mitään, niin mitä niistä seurauksista sitten seuraa? Ei YHTÄÄN MITÄÄN POSITIIVISTA. Lapsi vain kokee, että sen lisäksi että hänelle on vaikeaa tulla ymmärretyksi eikä ymmärrä itseäänkään, sen lisäksi häntä "kiusataan" (kokee rangaistukset kiusaamisena koska ne ovat hänelle käsittämättömiä).
Ajattele, että lapsesi olisi tavallaan vielä vauva. Et sinä vauvallekaan ala mitään rangaistuksia kehitellä vaikka hän paskaisi housuun, heittäisi mukin lattialle, huitaisisi sinua kyntisellä kädellään naamaan. Koska vauva ei tee sitä ilkeyttään, eikä rankaiseminen auta mitenkään vähentämään tulevia samanlaisia tapauksia.
Yrität vain minimoida vahingot pitämällä kiinni, välttämällä tilanteita jolloin vahinko voisi sattua, vahtimalla, harhauttamalla muuhun toimintaan. Näin toimitaan myös erityislapsen kanssa.
Rakkaudella ja hienovivahteisella kommunikaatiolla jokin oppikin voi vähitellen ujuttautua erityislapsen päähän. Ikä ja kypsyminen tuo helpotusta vaikka olisi vaikeasti autistinen lapsi tms jossa varsinaisesti se haastava käytös ei lopu koskaan. "Opettaminen" tavallisilla keinoilla ei välttämättä toimi lainkaan. Jos asiantuntijat ovat teille näin selittäneet, kannattaa uskoa, vaikka oma kasvattajanvaisto ja näkemys eivät siihen heti taivu. Miten voisivatkaan taipua - et ole tottunut tällaiseen, koska lapsi ei ole sitä mihin olet tottunut. Lapsi on erityinen. Erilainen.
Alue: Aihe vapaa
Tuskin sä tajuaisit vaikka sulle selittäs :-) Sääli sun lasta.