2,5 vuotias päiväkotiin. Äiti kotona. Mielipiteitä??
Tässä pohditaan kuopuksen mahdollista hoitoa. Mieheni kanssa olemme eri mieltä asiasta.
Asumme ulkomailla. Asuinmaamme kieli ei ole kotikieli. Täällä aloitetaan koulu sinä vuonna kun lapsi täyttää kolme vuotta. Lapsi on syntynyt alkuvuodesta, joten olisi koulun alkaessa yli 3,5-vuotias. Minusta olisi hyvä, jos lapsi aloittaisi ensi syksynä, ollessaan 2,5-vuotias päiväkodin, jotta oppisi kielen jo ennen koulun alkua. Nyt lapsen ollessa reilu kaksi vuotias, huomaan, että tämä olisi niin otollinen ikä uuden kielen oppimiseen. En missään nimessä olisi laittamassa lasta kokopäiväiseen hoitoon, vaan esim kaksi kertaa viikossa neljä tuntia päivässä.
Mieheni ei ole ollenkaan innostunut ajatuksesta. Hänen mielestään lapsi on liian pieni menemään vieraalle hoitoon. Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että odotetaan koulun alkuun. Esikoisen kanssa näin tehtiin ja hänellä meni kyllä minusta aika kauan kielen oppimiseen. Kuopuksemme on oikein sosiaalinen tapaus enkä usko, että hänelle olisi ollenkaan haitaksi olla 2x4h äidistä erossa.
Meillä on paikallisia ystäviä ja kuopuskin toki kuulee paikallista kieltä, mutta uskon, että päiväkodissa, jossa olisi lapsille suunnattua ohjelmaa, kieli tarttuisi paremmin. Täällä ei valitettavasti tunneta kerhotoimintaa eikä avoimia päiväkoteja.
Onko jollain mielipidettä tai uutta näkökantaa aiheeseen?
Kommentit (9)
Vois olla minusta vaikka 3 päivää 4 tuntia
Mun lapseni meni 3 v 7 kk vieraskieleiseen päiväkotiin ummikkona ja oppi kielen hyvin vuodessa. Nyt eskarissa eikä minkäänlaisia ongelmia. Arvottaisin rauhallista lapsuutta enemmän kuin päiväkotia. Luokaa suhteet muihin paikallisiin, etsikää muita keinoja olla tekemisissä vieraskielisten kanssa.
Ap tässä.
Suomea puhuu jo hyvin. On itseasiassa nyt juuri sellainen kielenkehityksen vaihe, että ihan muutamassa kuukaudessa kehittynyt valtavasti. Osaa paikallisia sanoja alle 10, mutta toistaa melkein kaiken, mitä hänelle sanotaan. Siitä se ajatus päiväkodista lähtikin, kun huomaan, että lapsi on kuin pesusieni, toistaa kaiken. Oppisi varmaan melko kivuttomasti uuden kielen.
Puhuu suomea paremmin kuin esikoinen hänen ikäisenään.
Itse antaisin lapsen vielä olla kotona, toki jos mahdollista, niin muutamana päivänä viikossa voisi muutaman tunnin käydä päiväkodissa. Meillä eskarilaisen luokassa suurin osa maahanmuuttajia, ja luokkaan on tullut muutama oppilas, jotka eivät osanneet lainkaan suomea, pari sellaistakin jotka muuttivat vasta Suomeen. Silti he ovat oppineet suomen hyvin ja siirtyvät ensisyksynä ekaluokalle. Toki tuon ikäinen oppii varmaan helposti, mutta silti en aloittaisi ainakaan ihan 5 päivää viikossa, ellei sitten kyse ole vain muutamasta tunnista...
2x 4 tuntia ei ole kovin paljoa. Toisaalta, jos lapsi tuntee olonsa turvattomaksi hoidossa, hoitajilla ei ole kykyä lohduttaa lasta kielellisesti, vain elein. Onhan sekin toki tärkeää, mutta myös se että lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi on tärkeää turvallisuuden tunteelle. Miettisin mikä on lapsen temeperamentti. Kun lapsi opettelee kahta vierasta kieltä alle kolmivuotiaana puhutaan samanaikaisesta kaksikielisyydestä, ja silloin olisi kyllä hyvä että lapsi kuulee tätä toista vierasta kieltä myös kotonaan toiselta vanhemmalta. Se on suositus ainakin Suomessa kielikylpypäiväkodeissa. Jos kotona ei puhuta kuin Suomea, lapselle ei suositella kielikylpypäiväkotia. Samaa suositusta kannattaisi ehkä noudattaa sielläkin.Eri asia on, jos lapsi on tottunut puhumaan toisen vanhemman kanssa toista kieltä ja toisen kanssa toista.
7 sanat kuulostaa järkeviltä. Omaa kokemusta on kahdesta lapsesta, joista toinen aloitti vieraassa maassa pk:n 3 h/vrk 3 v iässä. Noin 2-3 kk päästä alkoi ymmärtää, 6 kk päästä puhua, nyt osaa kieltä jo todella hyvin. Kotona ko. kieltä ei puhuta. Alku oli kyllä todella rankka ja lasta pelotti jäädä hoitoon! Teimme aluksi lapun mukaan, jossa oli piirretty kuvia ("jano" "pissahätä" jne), joita lapsi voi näyttää pk:ssa. Hoitajat myös aluksi soittivat herkästi, jos lapsi itki, kun eivät tienneet, mistä on kyse. Toinen lapseni meni paikalliseen kerhoon 2 x 2 h 1,5 v iässä ja sopeutui muutamassa kuukaudessa. Tykkää kovasti käydä siellä, mutta ryhmä on aika pieni ja vakiintunut.
Alku tulee joka tapauksessa olemaan rankka, joten minäkin katsoisin lapsen temperamenttia ja "reippautta". Jos ahdistuu ja pelkää helposti, miettisin pk:n sijaan leikkiryhmää tms, tai harrastuksia. Vieraalla kielellä isossa ryhmässä toimiminen ei ole kovin helppoa lapselle! Toisaalta meidän isomman sopeutuminen päiväkotiin kävi sittne lopulta ongelmitta.
mulla on semmoinen näkökulma, että jos miehesi hoitaisi lasta 24h periaatteella koti-isinä, hän taatusti olisi sitä mieltä, että päiväkoti pari kertaa viikossa on erittäin tarpeellista. Koska sinä ilmeisesti olet se kotivanhempi, miehellä ei ole mikään kiire saada lasta mihinkään. Näin se menee. Faktat faktoina. Lapsen oppimisen kannalta ihan se ja sama. Tulee oppimaan yhtä hyvin nyt tai vasta 3,5-vuotiaana, ei mitään eroa. Sinä teet niin kuin katsot parhaaksi koko perheen hyvinvoinnin kannalta! Minä veisin pari krt vko päiväkotiin.
Ap tässä.
Kiitos kaikille mielipiteistä=). Kuopuksemme on huomattavasti esikoista sosiaalisempi, ei ole kovasti äidin perään. Menee helposti muiden kanssa leikkimään puistoissa ja kun kyläillään muissa lapsiperheissä.
Esikoisemme tosiaan aloitti koulun 3,5-vuotiaana. Oli siihen asti ollut kotihoidossa eikä osannut kieltä. Alku oli kamala. Hän huusi kuin syötävä. Mutta jo kuukauden päästä meni kouluun mielellään. Käy nyt toista vuotta koulua ja joka aamu menee sinne oikein mielellään. Hänellä on paljon ystäviä ja hän on todella pidetty leikkikaveri. Edelleenkään kieli ei ole täydellinen. Sanavarasto on todella laaja, ymmärrys varmasti täydellistä, mutta tekee paljon kielioppivirheitä, melko yksinkertaisissakin lauseissa taivuttaa verbejä väärin.
Esikoisen koulun alkaessa meillä ei vielä ollut juurikaan paikallisia ystäviä, joten ei ollut kamalan paljon kieltä kuullut. Ehkä kuopuksen kohdalla tilanne tulee olemaan toinen, koska nyt minulla on muutama paikallinen ystävä, joita tapaamme muutaman kerran viikossa. Näemme myös melko paljon esikoisen kavereita, joten ehkä kuopuksella voi jo sitäkin kautta muodostua jonkintasoinen kielitaito ennen koulun alkua.
Kuinka hyvin lapsi puhuu äidinkieltään? Jos puhuu hyvin, voisin laittaa päiväkotiin. Jos puhuu huonosti, niin vasta koulussa vierasta kieltä. Vieraan kielen oppimisen perusta on hyvä oman äidinkielen pohja.