Lue keskustelun säännöt.
Järjestelin tänään kotini hoitolapsia varten.
10.02.2006 |
Nyt olisi puolikas huone leikkipaikaksi, lelut paikoillaan, nukkumatilaa, tilaa laukuille ja haalareille, tilaa myös mun sylissäni ja leikkikaveriksi 1,5-vuotias oma lapseni. Kun niitä hoidokkeja vain saisi... En malttaisi odottaa. :)
Kommentit (7)
Saan hoitaa kotona omani ja antaa kodinomaista hoitoa muille lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kai tuo oli vitsi, vai oletko oikeasti noin simppeli?
On meilläkin tietenkin koko koti, mutta järjestin puolikkaan isosta makuuhuoneesta varsinaiseksi leikkitilaksi, jossa on lelut ja automatto yms, ja laitan sinne kivoja julisteita seinille... Enhän voi olkkarissakaan lasten tavaroita säilyttää.
Itse aloitin kunnallisena viime vuoden puolella. Homma ei ole ihan niin ruusuista kuin voisi kuvitella... tosin riippuu ihan hoitoryhmästäsi millaisen saat. Minulla on yksi hankala tapaus joka koettelee hermoja.. mutta tsemppiä sinulle uudessa ammatissa!
Vierailija:
Itse aloitin kunnallisena viime vuoden puolella. Homma ei ole ihan niin ruusuista kuin voisi kuvitella... tosin riippuu ihan hoitoryhmästäsi millaisen saat. Minulla on yksi hankala tapaus joka koettelee hermoja.. mutta tsemppiä sinulle uudessa ammatissa!
Tiedän, ettei se ole ruusuista. Perhepäivähoidon ohjaaja kävi meillä juttelemassa ja kertoi suoraan että palkka on surkea ja työajat kamalat, sillä ryhmikset kuorivat kermat päältä keräten kaikki lapset joiden vanhemmilla on inhimillinen 8-16-työaika. Todennäköisesti saankin aloittaa hoitamalla tenavia esim. klo 13-20 mistä ei saa edes siedettävää palkkaa... No, pidänkin pph:n työtä enemmän elämäntapana kuin työnä - saanpahan pyöriä kotiympyröissä eikä ole työkavereita riesana. x)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pph:n työ on erittäin raskasta ja vastuu on kova. Myös koti on kovilla. Oma lapsesi voi olla mustasukkainen paitsi äidistä, myös omista tavaroistaan. Mutta ikävintä on palkkapäivänä, jolloin näet tilistäsi, minkä verran työtäsi arvostetaan, eli ei paljon minkään vertaa.
Toki työssä on hyvätkin puolensa, kuten just leikkiseura omille lapsille. Lapset vaan tahtoo kyllästyä toisiinsa, kun ovat yhdessä jokaikinen päivä.
Tulipa negatiivista tekstiä, mutta näin mä koin työni niinä parina vuotena, kun sitä tein. Ehkä se vaan ei sopinut mulle. Toivottavasti sulla kaikki menee hyvin ja jaksat työssäsi!
Minulla on jäänyt ihanat muistot lapsuudestani; sain olla äidin kanssa ja kotona, mutta kuitenkin minulla oli heti pienestä pitäen joka päivä ikäistäni leikkiseuraa (eikä vain tunnin verran puistossa vaan kaikissa päivän askareissa)...Nämä kaksi hoitolasta olivat kuin päiväsisko ja -veli ja olemme edelleen nyt aikuisena hyviä ystäviä!
Ja hoitolapselle tämä on etu, sillä ison päivähoitoryhmän sijasta he pääsevät ihan oikeaan kotiin päiväksi, oikean äidin (jos ei oman) hoidettavaksi ja arkisiin kodin rutiineihin mukaan (siis varsinkin pienille lapsille tämä on etu)...Kaikki voittavat!
Toivottavasti saat pian hoidokkeja!