Miksi joku pieni ekaluokkalainen joutuu tavallisesta luokasta erityisluokalle? Ja miksei ongelmia huomattu neuvolan

Usein huomataan, suositellaan toimintaterapiaa, perheneuvolaan, puheterapeuttia.. vanhemmat ei halua. Koulussa ongelmat kärjistyy ja piiloon ei enää pääse.

Ei se ole mikään rangaistus. Koulussahan nuo vasta usein käytännössä näkyy. Eikä kyse ole useinkaan siitä, että on mennyt kouluun liian aikaisin, vaan vuodenkin päästä olisi samat ongelmat vastassa. 

Syitä erityisluokalla oloon on hyvin monia, mm. oppimisvaikeudet, ADHD/ADD, autismin kirjo, kielelliset vaikeudet, tunne-elämän häiriöt, masennus ja ahdistus.

Usein ne ongelmat näkyy vasta koulussa

Neuvola näkee lasta noin kerran vuodessa eli aika kohtuuton vaatimus on että niillä käynneillä  kaikki kehityksen ongelmat huomataan.  

Erityisluokalle ei jouduta vaan päästään.

Vierailija kirjoitti:

Erityisluokalle ei jouduta vaan päästään.

Varsinkin nykypäivänä 

Perhepäivähoidossa on pikkupoika, joka romahtaa täysin ja päivä kaatuu ja pysähtyy esim. siihen, jos toinen sukka menee varresta myttyrälle kun puetaan uloslähettäessä, tai sisälle tullessa myös. Ei o käyty neuvolassa ollenkaan. Vanhemmat ei vie, eikä ota mitään kantaa jos kerron päivän episodeista. Että onnea vaan eskariin ja kouluun

Meidän  ekaluokkalainen pääsi erityisluokalle. Ei siis joutunut vaan pääsi. 

Ei haasteita neuvolassa olisi voinut huomata: Lapsella vaikea lukivaikeus, mutta ei tullut esiin ennen kuin piti opetella lukemaan. (Eskarissa olisi voitu havaita, kun kirjaimien oppiminen oli hidasta, mutta siellä jäi juuri siihen rajoille tarvitseeko tukea vai ei.)

Lisäksi kuormittui suuresta ryhmästä ja mahdollisesti adhd. Ei tällaisia voi neuvolassa nähdä. Pienessä eskarissakaan tuo ei tullut niin vahvasti esiin, kun siellä opettajat tunsivat lapset osasivat hyvin ottaa jokaisen huomioon omana itsenään, joten lapsella oli ollut mahdollisuus säädellä sosiaalista kuormitustaan vetäytymällä. 

Eikä näitä vuodella tai edes viidellä koulun lykkääminen "korjaisi". Puhuttiin aluksi ekan luokan kertaamisesta, mutta onneksi koulupsykologi puuttui peliin ja sai lapsen erityisluokalle. Samat ongelmat olisivat olleet edessä seuraavana vuonna ja mahdollisesti enemmänkin, koska muuten älykäs lapsi olisi saattanut vain turhautua, kun olisi pitänyt jauhaa samoja asioita alusta, mutta ei olisi saanut tukea siihen mikä hänelle oli vaikeaa.

Kyllä ne on huomattu ja juuri siitä syystä oppilas on päässyt pienempään ryhmään, missä saa enemmän tukea.

Nykyään erityisluokalle ei jouduta, sinne pääseminen on taivaan lahja. Eli ongelmat on olleet kyllä tiedossa, mutta asiasta päättävä elin on halunnut säästää ja evätä sinne pääsyn, kunnes opiskelu normiluokassa on ilmennyt mahdottomaksi.

No jos siellä neuvolan tarkastuksissa ei ole mitään ongelmia?

Yksi tuttu oli 1-2lk erityisluokalla, koska ei pärjännyt normaaliluokan siirtymissä ym. Siitä siirtyi sitten taas normaaliluokkaan ilman ongelmia. Älyssä ei vikaa eikä mitään oppimisvaikeuksia, ADHD-diagnoosin varmasti saisi jos hakisi vaan ei ole ollut tarvetta kun on pärjännyt muutenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Perhepäivähoidossa on pikkupoika, joka romahtaa täysin ja päivä kaatuu ja pysähtyy esim. siihen, jos toinen sukka menee varresta myttyrälle kun puetaan uloslähettäessä, tai sisälle tullessa myös. Ei o käyty neuvolassa ollenkaan. Vanhemmat ei vie, eikä ota mitään kantaa jos kerron päivän episodeista. Että onnea vaan eskariin ja kouluun

Pitäisikö sinun ammattilaisena ohjeistaa olemaan yhteydessä oikeaan tahoon? Mistä mahdollisesti ainoan lapsen vanhemmat tietäisivät, että kun päiväkodista kerrotaan "episodeista" se tarkoittaakin, että pitäisi keskustella neuvolan, psykologin tai ties kenen kanssa? 

Koska neuvolassakin usein todetaan, että aijaa, koittakaa pärjäillä.

Eivätkä vanhemmat välttämättä tajua, ettei tuo ole normaalia. Varsinkin, jos on ainoa lapsi. Erityisyydet ovat myös periytyviä, joten voi olla, että puolet lapsista suvusta on samanlaisia ja siten vanhemmista tuossa ei ole mitään erityistä.