Minulle tapahtui jotain eräässä huuhaa-tapahtumassa.
Siis itselleni huuhaa-tapahtumassa.
Lähdin puoliksi pakotettuna ja puoliksi vapaaehtoisesti kaverin mukaan johonkin kaverin kaverien kristilliseen piiriin.
En ole siis mukana näissä jutuissa enkä ole noita juttuja miettinyt sen kummemmin koskaan, ei kiinnosta..
Siinä piirissä istuttiin sitten ja jokainen sai puhua jos halusi. En ajatellut puhuvani vuorollani mitään, kun ei kerran mitään sanottavaa ollut ja olin vain kaverin seurana ennen seuraavaa etappia. Kaveri jutteli omiensa kanssa vuorollaan ja skippasivat minun yli niinkuin halusinkin ja kaikkien tiedossa olikin.
Olivat sitten lopettelemassa sitä piiriään ja jotenkin helpottuneena siitä että selvisin, ajattelin että rohkenen jotain sanoa nyt minäkin jos kysytään.
Kysymys kuuluikin sitten viimeiseltä, että miten koet oman uskosi.
Kädet tärisivät, sydän pumppasi, tiesin etten tule sanomaan sanaakaan, pääsen pois kun olen vaan hiljaa.
Jotenkin vaan kun tuli minun vuoroni halusin sanoa lyhyesti oman mielipiteeni. Jostain tuli se ihme pieni uskontunnustus, enkä ihan oikeasti ollut sitä koskaan suunnitellut. Ihan hölmö parin sanan juttu mutta kuitenkin ja se on nyt ollut tässä mulla jo kohta kaksi viikkoa.
Kaverin ja sen piirin kanssa siis erottiin, mutta se juttu jäi..jotenkin riesaksi..ja toisaalta ihmetykseksi.
Oliko se vaan jotain joukkopsykoosia tai -hypnoosia?
Mitä luulet?
Kommentit (10)
Ehkä kaipaat tietämättäsi Jumalan luo?
Kannattaa tutkiskella sisintäsiTässä Jeesus puhuu Jumalan sanan vaikutuksesta ihmisiin:
Mark 4:
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.
4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,
12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
14 Kylväjä kylvää sanan.
15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-,mikä kuusikymmen-,mikä satakertaisen."
vain se ihme olo, mikä mulle sen kaverin sessioillasta jäi, ihmetyttää..
t. ap
vain se ihme olo, mikä mulle sen kaverin sessioillasta jäi, ihmetyttää..t. ap
Jumala kutsui sua, näytti että voisi olla jotain muutakin. Sun pitää vaan nyt vastata kyllä ja ottaa lisää selvää asioista.
t. uskovainen
Joukko"kannustus" (jos nuo niin mnäkin) on järkevin ja todennäköisin selitys. Esim. minä en eräässä pääsykokeen ryhmätehtävässä ajattelin alunperin vain kuunnella, aihe itsessään oli semmoinen ettei minulla ollut siihen sanottavaa/annettavaa. Nooh, mites kävikään, olin lopulta äänessä ryhmän puheenjohtajan kanssa saman verran :D
Sä voit löytää sen saman olon sisältäsi esimerkiksi meditoimalla. Jotkut tulee tosi taitavaksi energioidensa kanavoimisessa, kun vuosia harjoittelevat. Mun mies on niin voimakas, että hänen lähellään usein tunnen melkein kosketeltavan kentän. Tämä sama voima tulee ilmi uskonnollisissa kokouksissa. Kun itse olen osallistunut näihin joskus, niin todellinen joukkohurmoshan siellä vallitsee kaiken lisäksi.
Siksi tapahtuu näitä uskoon "hurahtamisia" koska ns. tavallinen ihminen, joka ei ole perillä meihin vaikuttavista voimista yhtäkkiä kokee jotain sun kertoman kaltaista. Mutta mä en siis pahalla tarkoita. Kyllä joillekin sopii se tie. Ja en puhu tässä pelkästään jeesus-uskosta. Samalla tavalla jotkut "hurahtaa" idän uskontoihin jne. Mun mielestä kaikki uskontohöpötys pitäis unohtaa ja keskittyä vain oman mielen harjoituksiin ja elää hyvää elämää samalla.
Jumaluus löytyy meistä kaikista, ei siihen uskontoa ja seurakuntia tarvita.
Ehkä se oli enkelin kosketus tai Pyhä Henki kenties
Tuskin mitään kauheuksia suustasi päästelit silloin.
Herkkyys sinussa on aika piilossa
Se näkyy vasta myöhemmin sun elämässä
Peruspsykologiaa, ihminen haluaa kuulua joukkoon.
Rukoile ihmeessä Jumalaa vahvistamaan uskoasi.
Siis sanoitko jotain mitä et tarkoittanut ihan vaan hetken mielijohteesta, vai tajusitko yhtäkkiä että uskot sittenkin johonkin ja sanoit sen? Vai tuliko suustasi jotain, mitä et voi ymmärtää?
Ehkä kaipaat tietämättäsi Jumalan luo?
Kannattaa tutkiskella sisintäsi
Tässä Jeesus puhuu Jumalan sanan vaikutuksesta ihmisiin:
Mark 4:
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.
4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,
12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
14 Kylväjä kylvää sanan.
15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-,mikä kuusikymmen-,mikä satakertaisen."