Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin saada vielä vauvan! T.47v nainen
13.03.2013 |
Onpa ollut todella tylyä kohtelua monessakin paikassa, esim Oulun Gynekossa kun olen varannut ajan ja halunnut keskustella kierukan poistosta ja mahdollisesta raskaudesta gynekologin kanssa.
Ensimmäinen kauhistui ja haukkui minut ja meidät edesvastuuttomiksi ihmisiksi kun edes haaveilemme raskaudesta, suositteli hakeutumaan sterilisaatioon ja kohdunlimakalvojen polttoon. Muistutti että olen jo komeasti vaihdevuosi-iässä ja että ovuloin tuskin enää ollenkaan. Olin todella järkyttynyt naisgynekologin puheista.
Varasimme ajan toiselle gynekologille, joka myös puhui varoittavasti raskaudesta ja siitä kuinka suuri mahdollisuus on saada kehitysvammainen lapsi. Osaamme miehen kanssa molemmat lukea, ja osaamme hakea tietoa. Myös ulkomaisilta sivuilta. Tämä gynekologi kuitenkin määräsi erilaisia verikokeita ja saimme selville että olen vielä kaukana vaihdevuosista. Gynekologi kertoi myös miten hän voi auttaa raskautumista.
Nyt kuitenkin mietimme uskallammeko kokeilla, ja luemme paljon infoa miten ihmiset ovat selvinneet raskaudesta, miten vauva on pärjännyt.
Kommentit (27)
Minä olen myös 47 ja haaveilen iltatähdestä.
Lääkärit ovat tarjonneet Clomeja toiveen kuultuaan, mutta olemme päättäneet, että menemme luomuna tai sitten tyydymme jo olemassaoleviin lapsiin. Luomnto saa osaltamme päättää.
Yöheräilystä yms. en ole huolissani. On yhdeksän lapsen kokemus ja tiedän hyvin jaksavani yhä - jaksan lastenlastenkin yökyläilyjä melkein joka yö per viikko (jaksaisin useamminkin kuin annetaan.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, minulla on 2 lasta (20, 17) ja olen hoitanut reilu vuosi sitten sijaislapsia jotka olivat 2v ja alle puolivuotias, sijaislapset olivat meillä noin vuoden. Tiedän että jaksan. Olen perusterve ei mitään terveysongelmia eikä lääkityksiä, kuntoilen ja elän säännöllistä elämää.
ap varaa aika lapsettomuushoitoja antavalle klinikalle,
siellä saat asiantuntevaa apua
ja asiallaista apua
ilman muuta voi yrittää raskautta
eri asia on tuleeko enää raskaaksi, tuossa iässä ovuloi harvemmin ja muutenkin voi kaikki hormonit olla vaihdellen eri kuukausiisa, eli ei tul raskaaksi vaikke vielä nyt vaihdevuosissa olisikaan
eli nopeasti gynelle ja hormoni hoidot , niin tulet varmemmin raskaaksi ja nopeaamin , aikaahan ei ole ....
muta kyllä tiedä tuonikäisiä jopa ekasynnyttjiä
tsemppii ja onnea vauva yritykselle <3
Keskustelemme miehen kanssa noista lapsettomuushoidoista, hiukan myöhemmin. Ensin täytyy luopua kierukasta joka lähtee ensiviikolla ja samalla voin kysyä mitä mieltä lääkärini on clomihoidosta. Ulkomaalaisilta sivuilta olemme saaneet infoa aika paljonkin, myös noista positiivisista vaikutuksista joita raskaus tuo naiselle, vähän myöhäisemmässä iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vaikea uskoa, että omin munasoluin onnistuisi. Tuossa iässä se on erittäin epätodennäköistä. Lahjasolujen avulla voi onnistua, mutta sekin on vaikeaa.
Ovuloin ainakin ovulaatiotestien mukaan joulukuusta-maaliskuuhun on ollut ovulaatio, uskoisin että mahdollisuuksia on saada vauva, mutta todellakin kysyn kierukan poiston yhteydessä, neuvoja ja mieskin on kovin innostunut ajatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, mutta eikö elämässä voisi olla jo muutakin mielenkiintoista kuin vauvat? Aika aikaansa kutakin. Miksi jumittaa koko iäksi lapsiperhe-elämään.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 22:09"]
Anteeksi, mutta eikö elämässä voisi olla jo muutakin mielenkiintoista kuin vauvat? Aika aikaansa kutakin. Miksi jumittaa koko iäksi lapsiperhe-elämään.
[/quote]
Elätkö oikeasti aina "jumissa" yhdessä elämänvaiheessa?
Minä en ole moista kokeillut enkä aio kokeillakana vaan elän täyttä elämään kaikissa "vaiheissa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan mun elämässä paljon muutakin, olen ehtinyt elää ja bilettää, harrastaa ja tehdä kaikkea, matkustaa ja matkailla. Eikä lapsi estä tekemästä mitään mitä nytkin teen, en juo, enkä polta. Joten lapsi ei ole mikään este elää tavallista arkea.
Miksi ajatellet että lapsi estäisi elämästä ja jumittaisi meidät johonkin?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 22:09"]
Anteeksi, mutta eikö elämässä voisi olla jo muutakin mielenkiintoista kuin vauvat? Aika aikaansa kutakin. Miksi jumittaa koko iäksi lapsiperhe-elämään.
[/quote]
Elätkö oikeasti aina "jumissa" yhdessä elämänvaiheessa?
Minä en ole moista kokeillut enkä aio kokeillakana vaan elän täyttä elämään kaikissa "vaiheissa".
[/quote]
No kyllä itse miellän pikkulapsivaiheen tietyksi elämänvaiheeksi, joka menee myös ohi. Viisikymppisenä jos palaisi lähtöruutuun lasten suhteen, niin kyllä se vähän peruuttamiselta tuntuisi. Ettei tuossa nyt ole kyse jostain tyhjän pesän kriisistä? Kun on ne vanhemmat lapset saanut maailmalle ja sitten pitäisikin miettiä että mitä sitä itse tekisi, kun ei enää lapsia tarvitse hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 22:38"]
No kyllä itse miellän pikkulapsivaiheen tietyksi elämänvaiheeksi, joka menee myös ohi. Viisikymppisenä jos palaisi lähtöruutuun lasten suhteen, niin kyllä se vähän peruuttamiselta tuntuisi. Ettei tuossa nyt ole kyse jostain tyhjän pesän kriisistä? Kun on ne vanhemmat lapset saanut maailmalle ja sitten pitäisikin miettiä että mitä sitä itse tekisi, kun ei enää lapsia tarvitse hoitaa.
[/quote]
Minulla ei ole tyhjä pesä. Päinvastoin, täydempi kuin koskaan ennen eli tuo veikkaus meni pieleen. Ja lapsiakin saan hoitaa ihan kiitettävästi. Lapsenlasia kun on toistakymmentä.
Silti kammoa ajatusta, että joutuisin elämään laillasi "vankina vaiheessa". Minulle sopii paremmin koonainen, täysi elämä jota eletään ehyenä ja kokonaisesti KOKO AJAN eikä palasissa, joissa kokonaisuuden sijaan keskitytään pysymään "vaiheen" määrittelemässä aitauksessa.
Kokeilemaan vaan tärppääkö! Onnea matkaaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse sain vammaisen lapsen 39 vuotiaana
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 22:59"]
itse sain vammaisen lapsen 39 vuotiaana
[/quote]
Minä sain kaksi nuorinta kun olin 41 ja 43. Olivat molemma terveitä.
Tyttäreni sai vammaisen lapsen kun oli 24.
Elämässä ei ole takuita.
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että aika aikaansa kutakin. Sanoisin jopa, että sinulla ne elävät lapset jäävät toissijalle ja oma haluamisesi menee ykköseksi. Jokainen jo perheessä elävä lapsi tarvitsee huomiota, seuraa, uuden oppimista ja huolenpitoa. Epäilen, että pystyt vanhetessasi sitä jokaiselle antamaan niin paljon, kun se olisi tarpeen. Keskity ja nauti siitä mitä sinulla jo on, elämäsi menee haaveillessa aina vain siitä mitä sinulta muka puuttuu.
t. 47 vuotias neljän lapsen äiti ja lapsiperheiden kanssa työskentelevä.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 23:10"]
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että aika aikaansa kutakin. Sanoisin jopa, että sinulla ne elävät lapset jäävät toissijalle ja oma haluamisesi menee ykköseksi. Jokainen jo perheessä elävä lapsi tarvitsee huomiota, seuraa, uuden oppimista ja huolenpitoa. Epäilen, että pystyt vanhetessasi sitä jokaiselle antamaan niin paljon, kun se olisi tarpeen. Keskity ja nauti siitä mitä sinulla jo on, elämäsi menee haaveillessa aina vain siitä mitä sinulta muka puuttuu.
t. 47 vuotias neljän lapsen äiti ja lapsiperheiden kanssa työskentelevä.
[/quote]
Kolme lapsistasi ei saa huomiota? Miksi ei?
Olllaan me niin erilaisia. Olen 46v ja koen että olisin ehdottomasti liian vanha vauvan äidiksi. Olisin 60v kun lapsi olisi murrosiässä , en mitenkään jaksaisi. Minulla on 20v,17v ja 14v lapset ja olen todella kiitollinen että voin nyt keskittyä työhön , harrastuksiin ja lasten kanssa olemiseen .Miehen kanssa on tehty muutama matka ihan kahdestaankin ja todella nautimme kaksin olemisesta.
Sitten kun/jos tulee lastenlapsia aion nauttia täysillä isoäitiydestä . Mielestäni yli 40v nainen on enemmän isoäiti-ikäinen. Mutta onhan kautta aikain ollut naisia jotka miltei 50vuotiaina vielä saavat kuopuksensa. Mikä kellekin sopii.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 23:23"]
Olllaan me niin erilaisia. Olen 46v ja koen että olisin ehdottomasti liian vanha vauvan äidiksi. Olisin 60v kun lapsi olisi murrosiässä , en mitenkään jaksaisi. Minulla on 20v,17v ja 14v lapset ja olen todella kiitollinen että voin nyt keskittyä työhön , harrastuksiin ja lasten kanssa olemiseen .Miehen kanssa on tehty muutama matka ihan kahdestaankin ja todella nautimme kaksin olemisesta.
Sitten kun/jos tulee lastenlapsia aion nauttia täysillä isoäitiydestä . Mielestäni yli 40v nainen on enemmän isoäiti-ikäinen. Mutta onhan kautta aikain ollut naisia jotka miltei 50vuotiaina vielä saavat kuopuksensa. Mikä kellekin sopii.
[/quote]
Juuri näin. Ihmiset ovat erilaisia.
Hmmmm... Vaikea aihe. Olen itse 37 ja odotan toista. Naurettiin miehen kanssa eilen synnytysvalmennuksen jälkeen, että erotuimme porukasta selvästi; olimme ainakin 10v vanhempia kuin muut parit. Sattumaa, mutta on siinä osa faktaakin...
Olen kyllä kuullut ettei Suomessa suostuttaisi enää tekemään hoitoja tuossa vaiheessa? Ulkomailta kyllä saa rahalla!
Onko teillä lapsia ennestään? Jos on kokemus edes 20 vuoden takaa siitä miten kestää tunnin välein heräilyä tms. tietää mihin on ryhtymässä.
Tsemppiä!