Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kumpi ylireagoi?

Vierailija
25.02.2013 |

Olemme miehen kanssa eronneet kesällä. Ero ei sujunut kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.. Mutta saimme välit kuitenkin edes jonkunmoisiksi. Meillä on 4-vuotias lapsi, joka on tähän asti asunut pääasiallisesti kanssani, miehen tavatessa lasta n. joka toinen viikonloppu.

Mies vaihtoi työpaikkaa (perusti firman), joka on tehnyt tapaamisista todella hankalia. Mies on nyt kevään ajan kaikki viikonloput töissä. Tapaamisia ei ole sovittu mitenkään pitkäksi aikaa eteenpäin vaan miehen työn ehdoilla mennään. Viime viikolla mies oli lapsen kanssa ma-ke ja sitä ennen taisi olla pari viikkoa että näkivät. Miehellä on masennusta, stressiä ja muutenkin epävakaa elämäntilanne (mielialat heittelee laidasta laitaan). Lapsen hoitaa kuitenkin hyvin ja lapsi hänen luonaan viihtyy.

 

Mies ilmoitti perjantaina, että haluaa viikko-viikko systeemin. Sanoin heti, etten lähde missään tapauksessa siihen. Perustena ensinnäkin lapsen paras, lapsella pitää olla yksi vakaa koti, eikä lasta pidä heitellä kodista toiseen viikon välein. Toiseksi sanoin että miehen työt ovat niin arvaamattomia, etttei hän voi mitenkään hoitaa lasta viikkoa putkeen. Työt kun ei ajoitu päiväkotiaikaan 8-16.Kolmanneksi perustelin kieltytymistäni sillä, että mies asuu yksiössä. Okei, hankitty eron jälkeen nopeasti läheltä lapsen päiväkotia, 45 m2 yksiö, mutta kuitenkin. Lapsella ei ole miehen luona omaa sänkyä eikä mitään tällä hetkellä. neljänneksi sanoin että mies on niin epävakaa tällä hetkellä henkisesti, ettei ole sopiva huoltamaan lasta 50% ajasta. Viikko sitten oli luopumassa huoltajuudesta kokonaan, kuulemma niin masentunut ettei ole hyvää seuraa lapselle. Ja viikon päästä mieliala täysin toinen.

 

Mies alkoi inttää että hänellä on OIKEUS olla lapsen kanssa 50% ajasta. Että kuulemma jos tästä lähdetään oikeuteen taistelemaan, hän saa taatusti sen viikko viikko systeemin. Ja mies intti jatkuvasti sitä että hän haluaa olla lapsen kanssa enemmän kuin joku mies jonka kanssa tulevaisuudessa muutan yhteen. En seurustele/ tapaile ketään, tällainen spekulointi on naurettavaa ja osoittaa ettei mies ajattele lastaan vaan on mustasukkainen mahdollisista uusista miessuhteistani.

 

Totesin että jos mies haluaa tästä oikeudessa tapella, fine. Hänellä on sakkotuomio minun lyömisestä (kuten sanoin, ero oli vaikea) myös rattijuopumustuomio ja masennuslääkitys: Epäilen että oikeus katsoo hänen olevan hyvä huoltaja.

 

Mies sanoo että aikoo vedota mun uskonnolliseen taustaani (kasvoin tiukasti uskovaisessa perheessä, en ole kuulunut 10 vuoteen ko. lahkoon enää) jos huoltajuudesta taistellaan. Ja kuulemma pystyy todistamaan että käytän lääkkeitä väärin ja ajan autoa lääkepöllyssä (käytin nukahduslääkettä 1 paketillisen 2 kk aikana pahimmassa erokriisissä).

 

Tämän viestittelyn jälkeen mies ilmoitti ettei huolisi mua takaisin vaikka saisi (on yrittänyt saada mua eronjälkeen palaamaan yhteen. Ei onnistu, erosimme miehen sairaalloisen mustasukkaisuuden ja jatkuvan uskottomuuden jälkeen). eikä halua enää kuulla minusta mitään. Ja hiljaista on ollut..

 

Olenko tehnyt virheen, kun tyrmäsin miehen 50-50 huoltajuushaaveet välittömästi? Keikutinko nyt epävakaata mieltä kohtuuttomasti?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai niin mies väittää myös että koska hän on ruotsinkielinen ja lapsi on ruotsinkielisessä päiväkodissa, tämä vaikuttaa myönteisesti päätökseen saada huoltajuus.. Ja hän asuu 500 m päässä päiväkodissa, minä 5 km päässä, kuulemma myös vaikuttaa siihen että hänelle myönnetään huoltajuus.

 

AP

Vierailija
2/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sulla on ihan oikeat syyt olla suostumatta miehen vaatimuksiin. Keskity lapseen ja itseesi. Väärin olisi antaa epävakaalle mielelle vääriä viestejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan oikein teit ap. Nyt pidät kiinni tuosta ja säästät KAIKKI viestit mitä mies lähettää. Niillä voi osoittaa sen, että kumpi teistä onkaan epävakaa.

 

Viikko-viikkosysteemi on kyllä huono lapselle, ainakin noin pienelle.

Vierailija
4/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mitään 50/50 -systeemejä teille.

Pidä kirjaa nyt siitä miten nykyinen malli toteutuu eli siitä kun miehen työn takia ei onnistu edes sovitut tapaamiset. Pyri keskustelemaan asiat mailitse tai tekstareilla, saat todistusaineistoa. Ja pää kylmänä, vastaat itse aina asiallisesti.

Älä anna miehen pelotella sinua omilla spekulaatioillaan kuka olisi oikeuden mukaan parempi huoltaja tms. sitä ei mies päätä vaan oikeus, jos sinne asti menette.

Lapsella on paras kanssasi, taistele siitä.

 

 

Vierailija
5/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos oikeuteen mennään niin miehellä on paremmat perusteet saada se 50/50 kuin mitä sinulla on torjua se.

Miksi et tee vastaehdotusta, vaikka laajemmat tapaamiset kuin mitä nyt? Ja ihan suoraan sanoen lapsesi kannalta olisi ihanteellista, että hänelle muodostuisi tiivis suhde myös isäänsä (ja se edellyttää enemmän tapaamisia). Ole onnellinen lapsesi puolesta, hänellä on isä joka haluaa tavata häntä ja joka huolehtii hänestä hyvin (näinhän itse viestissäsi kerrot, tapaamisten aikaan isä huolehtii lapsesta hyvin).

Lapsesi etu ei ole se, että te vanhemmat tappelette asioista. Miksi et ehdota, että kokeilette laajempia tapaamisia? Lapsi isälleen esim. joka toinen to-ma ja lisäksi yksi arki-ilta - isä huomannee itse viikko-viikko mahdottomuuden työtilanteensa takia. Mitään hyvää et saa sillä aikaan, että ilmoitat suoraan, ettet suostu ja luettelet kasan syitä siihen päälle, kannattaa aika suhtautua asioihin rakentavasti ja yrittää  löytää ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.

Vierailija
6/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viikko-viikkoa itse toivoin lapsena.

Ikävä isän luo on isoin asia joka määrittelee lapsuuteni. Omille lapsilleni en samaa tee.

Tottakai tuo voidaan toteuttaa mutta siihen tottakai järki mukaan: siihen pitää sopia että lapsi saa isänsä myös siksi viikoksi kun on isän vuoro. Saako isä siihen aikaa?

 

Sinä käytät lastasi nyt kiristyksessä. Sinä et tahdo mutta hänellä on oikeus ja JOS sinä otat joskus toisen miehen niin kyllähän lapsesi on enempi hänen kanssaan kuin oman isänsä! Sitähän mies tarkoitti, älä nyt siitäkin ala solvaamaan mustasukkaisuudesta.

 

Jos nyt olisitte molemmat aikuisia ja menisitte lastenvalvojan pakeille ja lopetatte vääntämisen keskenänne niin ei tule noita ylilyöntejä että uhataan oikeudella.

Jos mies tahtoo viikko-viikko- systeemin niin siihen varmaan pitää asennoitua niin että se on miehenkin oikeus ja jos ero on ollut vaikea niin siitä on nyt menty eteenpäin ja elää pitää niin että lapsi ei ole kapulana vaan jos mies kestää kasvattaa ja hoitaa lasta niin hyvähän se on! Oikeasti se on hyvä!

Mutta jos nyt on vaikeaa eikä selviydy niin jaksaako kun lapsi on luona?

Koittaisit enemmin keksiä elämään sisältöä ja ratkaisuja kuin pohtia onko mies mustasukkainen.

Te tarvitsette apua. Sinä soitat lastenvalvojalle aikaa ja pohditte mikä sopii teille ja mikä on lapselle paras sillä kyllä sinäkin olet tässä oman agendan perässä kuin että ajattelisit että lapsi-isä- suhde voisi olla hyvä. Tehän asutekin miltei vieretysten!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 09:16"]

No jos oikeuteen mennään niin miehellä on paremmat perusteet saada se 50/50 kuin mitä sinulla on torjua se.

Miksi et tee vastaehdotusta, vaikka laajemmat tapaamiset kuin mitä nyt? Ja ihan suoraan sanoen lapsesi kannalta olisi ihanteellista, että hänelle muodostuisi tiivis suhde myös isäänsä (ja se edellyttää enemmän tapaamisia). Ole onnellinen lapsesi puolesta, hänellä on isä joka haluaa tavata häntä ja joka huolehtii hänestä hyvin (näinhän itse viestissäsi kerrot, tapaamisten aikaan isä huolehtii lapsesta hyvin).

Lapsesi etu ei ole se, että te vanhemmat tappelette asioista. Miksi et ehdota, että kokeilette laajempia tapaamisia? Lapsi isälleen esim. joka toinen to-ma ja lisäksi yksi arki-ilta - isä huomannee itse viikko-viikko mahdottomuuden työtilanteensa takia. Mitään hyvää et saa sillä aikaan, että ilmoitat suoraan, ettet suostu ja luettelet kasan syitä siihen päälle, kannattaa aika suhtautua asioihin rakentavasti ja yrittää  löytää ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.

[/quote]

Ehdotuksesi to-ma ei käy, kuten viestistäni ilmenee, mies ei voi olla lapsen kanssa viikonloppuja. Siksi ihmettelenkin miten hän tämän viikko-viikko systeemin edes hoitaisi, kun ei ole ollut pariin kk yhtäkään viikonloppua lapsen kanssa.

En ikinä ole rajottanut tapaamisia. Päin vastoin, teen ehdotuksia kuinka mies voisi nähdä lasta. Mutta mies on katkeroitunut, ei kiusallaankaan suostu mun ehdotuksiin (kuten laitoin äsken viestiä että haluisiko mies olla ti-ke lapsen kanssa, mulla aika kiirettä töissä ja voisin mielellän tehdä pitkää päivää ainakin ti). Mies vastaa ettei ala tanssimaan pillini mukaan. Ei käy lapsen tapaaminen.

 

Anteeksi nyt vaan, mutta meinaatko TODELLA että kotiväkivallasta tuomitulla, rattijuopumuksesta 3 kerta tuomitulla, yksiössä asuvalla epävakaa ihmisellä on todella saumaa saada pieni lapsi 50 % ajasta hoitoonsa? Mies on viimeksi 2 viikkoa sitten uhkaillut itsemurhalla niin että poliisi on käynyt miehen luona.

 

Voisin olla rakentavampi, mutta alan olla aika väsynyt miehen mielialanheittoihin, vaatimuksiin, kiusantekoon (viimetingassa tapaamisten perumiseen), uhitteluun ja muutenkin lapselliseen käytökseen.

 

AP

Vierailija
8/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meinaan: jos väkivalta ei ole kohdistunut lapseen niin sillä ei ole lapsen asioita käsiteltäessa merkitystä. Samoin rattijuopumuksen kanssa jos lapsi ei ollut kyydissä. Yksiössä asuminenkaan ei ole este. Tämä juridista faktaa, ei tunnetason puhetta.

 

Jos viikonloput eivät käy niin mikset ehdota esim. viikkoja: lapsi miehellä aina ma-to?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse ylireagoit myös ap! Ei ihme että erositte. Ei tarvitse hyppiä seinille kaikesta mitä miehesi sanoo, ja alkaa jankkaamaan sitten sanomisista. LÖYSÄÄ pipoa.

Vierailija
10/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:01"]

Kyllä meinaan: jos väkivalta ei ole kohdistunut lapseen niin sillä ei ole lapsen asioita käsiteltäessa merkitystä. Samoin rattijuopumuksen kanssa jos lapsi ei ollut kyydissä. Yksiössä asuminenkaan ei ole este. Tämä juridista faktaa, ei tunnetason puhetta.

 

Jos viikonloput eivät käy niin mikset ehdota esim. viikkoja: lapsi miehellä aina ma-to?

 

[/quote]

Huhhuh ap, älä usko tämän kahelin jutuista sanaakaan.. Että muijaa saa hakata, kunhan ei lasta oo lyöny... Ja vähän itsariuhkailua, mitä jos hulluuspäissään päättäisi viedä lapsenkin mukana.. huuhuuhuh Itse en antais väkivaltaiselle ukolle lasta edes viikonlopuksi, saati sitten viikko-viikko systeemillä joka on muutenkin aivan typerää. Kuka aikuinenkaan haluis vaihtaa kotia viikon välein.

 

Hyvä ap, pidä pintasi. Ajattelet lapsen parasta, exäsi ei niin taida tehdä. Tulkoon nyt henkisesti tasapainoisemmaksi, niin katsokaa sitten tilanne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, taisit tehdä pienen virheen kieltämällä miehen ehdotus noin systemaattisesti. Ajoit miehen nurkkaan ja hänestä saattaa tulla viheläinen vastustaja sinulle oikeudessa. Se, miten se päättyy, sitä ei voi tietää.

Ehdota miehelle rauhallista tapaamista, jossa juttelisitte asioista kunnolla.

Vierailija
12/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:05"]

Itse ylireagoit myös ap! Ei ihme että erositte. Ei tarvitse hyppiä seinille kaikesta mitä miehesi sanoo, ja alkaa jankkaamaan sitten sanomisista. LÖYSÄÄ pipoa.

[/quote]

Heh, ei ihme että erottiin.. Mies kun vaan petti ja ryyppäsi. Mutta joo, kai sekin on sitten minun vikani :D

Mies siis saa jankata minun sanomisiani mielinmäärin, mutta minä olen se ylireagoiva? Ok, selkeetä av-mamman ajatusmaailmaa..

 

Muille tiedoksi, en todellakaan laita lastani epävakaan ihmisen kanssa puolet ajasta, katsotaan sitten tosiaan kun lapsi on vaikka koulussa ja miehen mielenterveys vakaammalla tasolla. Nyt en häneen luota kaikkien sekoiluiden jälkeen, ja olen täysin vakuuttunut että jos tästä pitää oikeudessa taistella, ei mies tule saamaan lisää tapaamisoikeuksia.

 

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:07"]

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:01"]

Kyllä meinaan: jos väkivalta ei ole kohdistunut lapseen niin sillä ei ole lapsen asioita käsiteltäessa merkitystä. Samoin rattijuopumuksen kanssa jos lapsi ei ollut kyydissä. Yksiössä asuminenkaan ei ole este. Tämä juridista faktaa, ei tunnetason puhetta.

 

Jos viikonloput eivät käy niin mikset ehdota esim. viikkoja: lapsi miehellä aina ma-to?

 

[/quote]

Huhhuh ap, älä usko tämän kahelin jutuista sanaakaan.. Että muijaa saa hakata, kunhan ei lasta oo lyöny... Ja vähän itsariuhkailua, mitä jos hulluuspäissään päättäisi viedä lapsenkin mukana.. huuhuuhuh Itse en antais väkivaltaiselle ukolle lasta edes viikonlopuksi, saati sitten viikko-viikko systeemillä joka on muutenkin aivan typerää. Kuka aikuinenkaan haluis vaihtaa kotia viikon välein.

 

Hyvä ap, pidä pintasi. Ajattelet lapsen parasta, exäsi ei niin taida tehdä. Tulkoon nyt henkisesti tasapainoisemmaksi, niin katsokaa sitten tilanne.

[/quote]

 

näin se valitettavasti vain on. Eikö ap:n kuitenkin ole hyvä tietää faktat eikä perustaa toimintaansa mutu-tiedolle?

Vierailija
14/14 |
25.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap hyvä!

On ihan ymmärrettävää kertomiesi tietojen valossa, ettet ole innostunut viikko-viikko systeemistä. Kuitenkin, lapsellasi on oikeus tavata isäänsä aivan yhtä paljon kuin sinuakin. Ja kun et kuitenkaan pääse toisen ihmisen pään sisään, ei ole järkevää lietsoa itseään ajattelemaan, että jotakin kauheaa tapahtuisi, mikäli viikko-viikko pyörähtäisi käyntiin.

Järkevintä teidän olisi nyt lähteä lastenvalvojaa tapaamaan, jossa voitte neutraalin suodattimen kautta keskustella asioista, ette te keskenänne onnistu, ja se haittaa lastanne!

Meillä lapsi 2 vuotias, isällä myös masennustausta. Väkivallan uhkaa meillä ei tosin koskaan ole myöskään minuun kohdistunut. Lapsemme asuu viikko-viikko systeemillä ja se on toiminut hyvin. Koska isä saa hoitaa rauhassa omaa vanhemmuuttaan ja suhdettaan lapseen, on hän napannut itseään niskasta kiinni ja lapsenhoito ja arki isän luona sujuu hienosti nykyisin. Eli vaikka se sinua arveluttaa, voisitko ajatella kokeilevasi systeemiä? Eihän mitään tarvitse eikä voikaan tapaamisten suhteen lyödä täysin lukkoon, koska myös lapsen tilanne voi muuttua siten, että systeemiä joutuu muuttamaan.

Jaksamista!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi viisi