Sanonko suoraan, etten halua tuttavapariskuntaa lapsineen meille enää ikinä?
Olen totaalisen kyllästynyt jälkisiivoukseen, joka on aivan pakko suorittaa tuon tuttavaperheen jälkeen. Heillä kolme lasta, täysin erilaiset siisteyskäsitykset kuin meillä, eivätkä välitä sotkusta yhtään. Meillä mielestäni ihan normaalit siisteystavat, ei olla ylinipojakaan.
Olivat meillä eilen kylässä ja lähtivät vasta 23 pois. En jaksanut eilen illalla alkaa siivota, joten aloitin siivouksen tänään aamulla ja siivosin neljä tuntia putkeen heidän jälkiään.
Nämä asiat siivosin ja vain ja ainoastaan heidän sotkujen takia:
-molemmat vessat kokonaan (pissaa pytyn ympärillä, kannessa)
-koko talon imurointi (kulkivat tullessa ja lähtiessä ulkokengillä sisällä, kivasti myös jouluksi pestyn maton päällä)
-ruokapöydän tuolien pyyhkiminen ruoasta (lapset söivät käsin paljon ja nousivat käsiä pyyhkimättä saati pesemättä pois ruokapöydästä)
-kahden verhon ja kangaspöytäliinan pesu (ruokatahroja likaisista käsistä..)
-kahden ikkunan pesu sisäpuolelta (suklaisia kämmenenjälkiä)
-puuväripiirustusten poistaminen meidän makuuhuoneen seinästä (olin piilottanut ne saamarin tussit, mutta puuväreilläkin saa sotkettua)
-alakerran lattioiden pesu (kun tulivat niillä lumisilla likaisilla kengillä pitkälle asuntoon, eivätkä jääneet eteiseen)
Lisäksi kaikenlaista pientä pyyhkimistä, seinänpieliä, ovenkahvoja, leluja, telkkari...
Ollaan tunnettu 10 vuotta ja aina vaan menee pahemmaksi. Aluksi lapsia syötettiin ja sotkeminen oli ns. hallinnassa, mutta kun nykyään lapset syövät itse, sotkeminen on holtitonta, vanhemmat eivät tee mitään, eivät välitä, enkä minä voi juosta kolmen perässä rätti kädessä koko ajan.
Illan aikana pesin näiden lasten käsiä mahdollisimman huomaamattomasti valehtelematta kolme kertaa jokaisen lapsen kädet. Niin, ettei siitä tullut mitään haloota. Mutta kun näin 2-vuotiaan kädet suklaassa (oli itse ottanut meiltä kaapista luvatta), menin pesemään kädet siltä. Äitikin näki ne kädet ja nauroi, että ootpa suloinen.
5-vuotias otti joulutorttuja, nappasi pöydästä ja juoksi sohvalle syömään sitä. Vein takaisin pöytään ja isä sanoi siihen, että aa, meillä saa syödä sohvalla, mutta tulepa pöytään, kun täällä on eri säännöt.
En vain jaksa. En ihan oikeasti jaksa sitä siivoamista. Enkö enää ikinä vain kutsu heitä vai sanonko suoraan, etteivät ole tervetulleita, kun elävät kuin sikolätissä?
Kommentit (32)
anteeksi, mutta on pakko nauraa :D että ihan ikkunat on pakko heti pestä kun niissä on muutama (tai vaikka useampikin) suklainen sormen jälki. Tuollaiset ihmiset kuin ap, kuolevat nuorena stressiin. Relaa vähän.
Pyytänyt ottamaan kengät pois heti ovelle mennessäni, kertonut lapsille vanhempien kuullen että meillä sitten syödään vain pöydässä jne. Ei auttanut muu kun lapset olivat kuin eläintarhasta karanneita ja vanhemmat eivät katsoneet yhtään lasten perään.
pihallanne tai sitten tosiaan muualla kokonaan.
Ymmärrän tunteesi.
Minulla on myös aina paukut loppu, kun lähisukulaiseni visiteeraa 2 vilkaan poikalapsen kanssa ja minä joudun komentaa heitä samaan tapaan kuin sinä teet (vanhempansa eivät pidä kuria / sääntöjä) sekä tosiaan loppusiivoamiseen menee aikaa. Ja lapset ovat kaksin meluisampia kuin omat 3 yhteensä...
Tsemppiä! :)
sikolätissä, niin koeta tajuta etteivät kaikki ole...
Ap:lle sympatiat täältäkin. Myös meidän tuttaviin kuuluu perhe, joiden kotona saa syödä mussuttaa vaikka munkkia sängyssä. Ja ruokaillessa saa ruokapöydän alle tehdä leikkipaikan. Ja ruokailun saa kesken kaiken siirtää pöydältä lattialle. Ja niin edelleen... Kun siellä kyläillään, ei tiedä itkiskö vai nauraisko - meillä kun ollaan tämän saman sakin kanssa, niin etupäässä vaan itkettää.
anteeksi, mutta on pakko nauraa :D että ihan ikkunat on pakko heti pestä kun niissä on muutama (tai vaikka useampikin) suklainen sormen jälki. Tuollaiset ihmiset kuin ap, kuolevat nuorena stressiin. Relaa vähän.
Taidat olla aika hidas tai sitten kova liioittelemaan.
sikolätissä, niin koeta tajuta etteivät kaikki ole... Ap:lle sympatiat täältäkin. Myös meidän tuttaviin kuuluu perhe, joiden kotona saa syödä mussuttaa vaikka munkkia sängyssä. Ja ruokaillessa saa ruokapöydän alle tehdä leikkipaikan. Ja ruokailun saa kesken kaiken siirtää pöydältä lattialle. Ja niin edelleen... Kun siellä kyläillään, ei tiedä itkiskö vai nauraisko - meillä kun ollaan tämän saman sakin kanssa, niin etupäässä vaan itkettää.
anteeksi, mutta on pakko nauraa :D että ihan ikkunat on pakko heti pestä kun niissä on muutama (tai vaikka useampikin) suklainen sormen jälki. Tuollaiset ihmiset kuin ap, kuolevat nuorena stressiin. Relaa vähän.
Juuri tuollaiset sotkunrakastajat inhottavat minuakin. Eivät ymmärrä, että joku nipottaa suklaisista jäljistä ikkunassa. Mutta meillä nyt vaan ei sellaisia ole eikä tule. Omat kolme lastani eivät sellaisia tee, vaikkei tarvitse edes siitä mainita. Heillä on käytöstavat ja siisteykäsitykset tulleet ihan luonnostaan.
Joissain kyläpaikoissa he kavahtavat sotkuisuutta, eivätkä halua mennä toiste, jos vessassa esim. haisee.
En minäkään ole nipo, mutta ymmärrän ap:tä hyvin. Oma koti on paljon kivempi siistinä.
vierailijat todelisia sottapyttyjä ja emäntä kärsii siivousneuroosistaan,että kohta suoni repeää päästä.
sikolättiä :D:D Relatkaa nyt hyvät ihmiset vähän. Jos sinä et halua näitä ihmisiä kutsua kylään, älä kutsu. Kutsu sellaisia, joiden kanssa voit istua sohvalla kauniisti kuin kirkossa. Noin yksinkertaista, jos ärsyttää.
Ihan normaaleja siisteyskäsityksiä ap luetteli: ei ulkokengissä eteistä pidemmälle, pissat pönttöön ei sen ulkopuolelle, ei suklaisilla käsillä sohvalle. Eivät nuo ole mitään nipottamista vaan normaalin perheen normaaleja sääntöjä. Sellaisia, joita voi olettaa muiden perheidenkin noudattavan ilman erillistä sopimista.
pissat vessan lattialla ja piirustukset makkarin seinässä, niin ette voi väittää, että on nipottamista, jos joku toinen ei noista jaksa ihan riemuissaankaan olla.
4 tuntia tuohon luettelemaasi siivoukseen? Taidat olla aika hidas tai sitten kova liioittelemaan.
Millaiseen makkarin seinäpintaan saa puuväreillä jäljen, jonka poistamiseen menee tuntikausia? Maalatusta seinästä se lähtee pesemällä ja nykytapetteihin piirtäminen ei noilla edes onnistu.
anteeksi, mutta on pakko nauraa :D että ihan ikkunat on pakko heti pestä kun niissä on muutama (tai vaikka useampikin) suklainen sormen jälki. Tuollaiset ihmiset kuin ap, kuolevat nuorena stressiin. Relaa vähän.
On niin rentoa kun saa mennä ja tehdä mitä vaan! Eikä haittaa mikään! jee!
En kyllä tiedä mitä relaamista se on että sotketaan vaan.
Kyllähän pienten lasten kanssa on väkisinkin epäsiistiä mutta kyllä niitä pitää vähitellen opettaa. Meidän kaveriperheen lapset ei osaa syödä kunnolla. Ovat tottuneet siihen että ruokaa valuu toisesta suupielestä lattialle ja vaatteille ja sitten koira siivoaa jäljet. Yök, eläin nuolee lattioita "puhtaaksi"!
oli oikeasti hauska juttu. Nauroin ainakin itse kyyneleet silmissä sitä lukiessani.
[iSama kirjoitustyyli kuin sillä jonka veljen vaimo yritti määrätä joulumenyytä :,( ]Kamala elämä :,(
[/quote]
Ystäväpariskunta muuten soitti ja pyysi lapsenvahtiapua viikonlopun ajaksi. Juuri kun olin toipunut edellisestä vierailusta! Toisaalta lapset pelkästään ilman vanhempia ovat helpommin hallittavissa, joten jäin miettimään.
ap
Juuri täällä valitin toisessa ketjussa kuinka tuttavien lapset sotkivat ja rikkoivat aivan järkyttävästi vierailullaan.
Ap:n teksti sopisi myös tuohon vierailuun. Se suklaalla sotkeminen oli ihan älytöntä. (Miksi ihmeessä niitä konvehteja pitää lututtaa käsissä eikä laittaa kokonaisena suuhun?)Sohvalla olisi haluttu syödä (kielsin). Ikkunaa, peilejä, vitriinejä lähmittiin vähän väliä. Pesin pissoja lattialta ja renkaalta jo vierailun aikana ja käsienpesusta muistutin kymmeniä kertoja.
En todellakaan ole himosiivoaja, mutta jotain rajaa pitäisi lastenkin sotkemisessa olla.
Inhoan ihmisiä, jotka sotkevat toisen kotona, olivat sitten mitä ikäluokkaa tahansa. Possut pysykööt meiltä pois.
turha tuossa on erikseen enää syitä ruveta tilittämään.
Toinen vaihtoehto on se, että kyläilyiden aikana teet säännöt selväksi: pysäytät sisälle juoksevan lapsen ja viet takaisin eteiseen "otapa kengät pois, meillä ei saa kulkea kengät jalassa sisällä". Jos lapsi lähtee ruuan kanssa pöydästä, palautat pöytään "meillä syödäämn pöydässä" jne. Tosinm tuollaisen perheen kanssa taitaa mennä liian rasittavaksi. Eli älä kutsu niin pääset vähemmällä, ei tuollaista sotkijaperhettä jaksa kestitä.
Tuttua on. Helppo sanoa että pitää pitää napakasti talon säännöistä kiinni, kun se tarkoittaa sitä että koko ajan jankkaat niistä säännöistä ja komennat ja komennat - ja toiset ei usko - kaikki valuu kuin vesi hanhen selästä pois. Meidänkin tuttavaperheen lapset on tauotta mun komennettavana ja vanhemmat ei tee mitään.
Olenkin jo jonkin aikaa päätynyt siihen, että jos käyvät meillä, ollaan mahd paljon ulkona, ulkoillaan ja syödäänkin vaikka picnic tai ohjelmassa makkaranpaistoa. Tai vuokrataan perheet yhdessä mökki ja mennään sinne viikonlopuksi - tässä tapauksessa heilläkin joku kunnioitus toisen omaa kohtaan, ehkä kun tuhotusta tavarasta joutuu maksamaan?