Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä hylkäsi, koska olen vähävarainen
07.01.2013 |
Minulla oli itselleni tärkeä ystävä.
Ystävää näin harvakseltaan, koska asuimme eri paikkakunnalla.Mutta ne näkemiset olivatkin sitten sitä tärkeämpiä, ja ystävälleni myös. Tunsimme toisemme vuosien takaa, lapsuudesta.
Meillä oli ollut sama elämäntilanne, ja kiinnostuksen kohteen. Ystävälläni ei ollut paljon muita ystäviä, kuten taas minulla oli paljon muitakin.
Sitten tapahtui niin, että ystäväni perusti yrityksen, joka alkoi menestyä todella hyvin. Olin iloinen tästä, ja olin ylpeä siitä, että ystäväni oli itse saanut kaiken aikaan! Mm. tykkäsin kovasti kertoa kaikille omille tutuilleni, siitä että tämä yrittäjä on siis minun ystäväni :) Suosittelin tätä ystävääni kaikille tutuille. Olin aina ihaillut ystäväni älykkyyttä ja monipuolisia taitoja, ja kannustinkin häntä siksi aloittamaan yrittäjäksi! Olin varma, että jos joku, niin hän menestyy.
Yritys vei todella paljon ystäväni aikaa, mutta harvakseltaan silti oltiin yhteydessä.
Nyt viime kesänä sitten tavattiin oikein ajan kanssa minun luonani ja ystäväni olikin muuttunut :(
Hän ei puhunut mistään muusta kuin uudesta, omasta asemastaan, talon rakennusurakasta, ja ennenkaikkea uudesta asemasta "johtotehtävissä". Ja kuinka yrittäjän asema on Suomessa hankala, ja alaiset ymmärtämättömiä ja laiskoja. Siis k_o_k_o ajan. Ei enää ollut kiinnostunut mitä minulle kuuluu, mitä lapsilleni kuuluu jne. Kaikki jutut pyörivät vain hänen ympärillä. Aluksi tietenkin oli kiva kuulla kuulumiset, mutta sitten jumituttiin taas näihin samoihin aiheisiin. Yritin kertoa mitä meidän perheelle kuuluu yms. mutta aina juttu kääntyi hänellä niihin omiin asioihin ja teemoihin. Hämmästyin.
Jäin sitten syksyllä hoitovapaalle. Sain kesän jälkeen kutsun ystävältäni, että lähtisimme yhdessä pienelle kaupunkilomalle virkistäytymään. Kerroin ystävälleni, että nyt meidän perheessä on rahatilanne tiukka, joten lykätään tätä "lomareissua" sitten myöhempään ajankohtaan, kiitos kutsusta!
Ystäväni ei ole sitten tämän jälkeen enää ollut missään tekemisissä kanssani. Tuntuu että olen ilmaa.
Minulle jäi tunne viimeisestä puhelusta, että ystäväni ei kaipaa tällaista ystävää, jolla ei ole rahaa tehdä samoja juttuja kuin hänellä!
Aiemmin ystäväni "entisessä elämäsä" oli ollut todella nuuka ja säästäväinen, pienirahainen ihminen kun oli ollut. Jotenkin olisin odottanut, että ystäväni olisi ymmärtänyt minua tiukemmassa rahatilanteessa, mutta ei. En nyt muista mitä sanoi puhelimessa, mutta jotenkin sillä tavalla, että eikö minulla TODELLAKAAN ollut rahaa tehdä hänen kanssaan tällaista pientä reissua? Ja pitkä hiljaisuus, kun (häpeillen ja nolona) selitin että yritetään nyt vähän elää säästeliäämmin, kun hoitovapaalla on niin pienet tulot jne. Jotenkin hävetti puolustella sitä omaa "köyhyyttään".
En tiedä. Olen jotenkin ihan rikki tästä asiasta. Tuntuu, että ystäväni ei ole enää sama ihminen kuin ennen! Haluan sen saman ihmisen takaisin, en tätä uutta!
Kommentteja? Mitää minun kannattaisi tehdä? Koska olemme näkeneet niin harvakseltaan, emme ole niin läheisiä, että pystyisin asiasta puhumaan ystäväni kanssa. Tuntuisi vaikealta puhua, ja sanoa, että olet muuttunut, eikä hyvään suuntaan.
Pitäisikö vain jaksaa odottaa, vai antaa ystävyyden sitten hiipua?
Kokemuksia?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväsi on enää kiinnostuntu vain itsestään ja omista projekteistaan! Oma elämä on niin mukavaa ja haastavaa, että ei taida siihen enää mahtua sinä kuvioihin. Valitettavaa mutta totta.
Minulla vähän samantapainen tapaus, paitsi että ns ystäväni meni rikkaisiin naimisiin, ja tämä sitten nousi päähän. Hylkäsi kaikki vanhat kaverinsa, ja otti vain miehenpuolelta "kunnon sukujen" tuttavat uusiksi sydänystävikseen.
Surullista, mutta raha ja valta voi monille olla uusi motiivi ystävyyksien syntyyn ja tuhoon. Tiedän, koska olen nähnyt sen omin silmin.
Unohda tämä uusrikas ystäväsi. Hän ei kaipaa enää ystäväkseen muita kuin samassa asemassa olevia ihmisiä, olet liian köyhä ja mitätön hänen ystäväkseen enää.
tai ainakaan sitä ystävää joka joskus oli.
Olette kasvaneet erillenne, niin käy tosi usein, joten ei kai se mitään ihmeellistä ole.
Toisella muuttuu kaikki elämän kuviot ja toisella ei. Ainakaan samaan suuntaan.
Entisenä yrittäjänä itsekin tiedän, ettei yrittäjällä oikein voi olla palkkatöissä käyviä ystäviä. Ne ei vaan ymmärrä yrittäjää ja yrittäjän murheita joita on paljon..
Ihan ohiksena, mutta onko yrittäjänä joku yksinoikeus itsekeskeisyyteen? Koska olet YRITTÄJÄ sinun ei tarvitse olla kiinnostunut enää toisista ihmisistä?? Saat päivät pääksytysten puhua vain itsestäsi ja omista asiostasi??
Huvittava tuo vastauksesi! "yrittäjällä ei oikein voi olla palkkatöissä käyviä ystäviä. Ne ei vaan ymmärrä yrittäjää ja yrittäjän murheita joita on paljon". Buahahaa!
Se, että on murheita, ei tarkoita että on syy, olla itsekeskeinen.
Ja siis ihan tosissasi väität, että yrittäjällä ja palkansaajalla ei voi olla ystävyyttä keskenään??? Ihmettelen suuresti maailmankuvaasi!
Olet siis itse tätä tyyppiä, joka puhuu vain itsestä ja omista murheista! Sulle tiedoksi, että ystävyys on sitä, että on kiinnostunut myös siitä toisesta henkilöstä ja hänen kuulumisistaan.
Olet itse niin yksioikoinen ihminen, että sinulla on ystävänä vain muita yrittäjiä. Nyt ymmärrän, miksi niin moni yrittäjä on niin ahne kusipää...
jos joku oikeasti rikastuu, niin "unohtavat" köyhemmät ystävänsä.
Vitosta minäkin kommentoisin, että kummalta hänen kommenttinsa vaikuttaa minustakin!
Kyllä minä esim. kotiäitinä olen kiinnostunut ihan työsskäyvien ystävieni jutuista. Ihmeelliseltä ja oudolta kuulostaa tuo kommentti yrittäjän ja ei-yrittäjän mahdottomasta ystävyydestä... Kyllä se on oman pään tekemä esto, tuollainen mielipide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette kasvaneet erillenne, niin käy tosi usein, joten ei kai se mitään ihmeellistä ole.
Tyypillinen naisen kommentti ja tarkoituksena on tietenkin olla ottamatta vastuuta. Minulla on montakin lapsuudenystävää, joilla elämä on edennyt eri tavalla kuin omani. Se ei kuitenkaan ole koskaan estänyt olemassa entiseen malliin tekemisissä.
Tiesin kyllä naisten arvostavan miltei yli kaiken muun miehen taloudellista menestystä, mutta että muijat kohtelevat toisiaankin samoin? Se oli yllätys.
edellisen kanssa.
Välillä niin kylmää lukea näitä vastauksia.
Ihan tosissaan ihmiset ajattelevat niin kylmästi kuin ajattelevat? Kyllä täälä välillä ihmisyys ja lämminsydämisyys naisilla on niin hukassa, että hirvittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos se on sun ystävä, kerrot sille että se on muuttunut. Tällaisissa tilanteissa ystävyys juuri punnitaan.
Jos se on sun kaveri, anna asian olla ja hanki muuta seuraa.
Mulla kävi samoin kuin sun ystävällesi, ja tuli vanhoilta ystäviltä ns. turpiin. Tajusin muuttuneeni ja olen kiitollinen että ystäväni kertoivat tästä. En olisi tajunnut juttua muuten. Siitä huolimatta vanhoja tuttavuuksia meni poikki.
Ihan ohiksena, mutta onko yrittäjänä joku yksinoikeus itsekeskeisyyteen? Koska olet YRITTÄJÄ sinun ei tarvitse olla kiinnostunut enää toisista ihmisistä?? Saat päivät pääksytysten puhua vain itsestäsi ja omista asiostasi??
Huvittava tuo vastauksesi! "yrittäjällä ei oikein voi olla palkkatöissä käyviä ystäviä. Ne ei vaan ymmärrä yrittäjää ja yrittäjän murheita joita on paljon". Buahahaa!
Se, että on murheita, ei tarkoita että on syy, olla itsekeskeinen.
Ja siis ihan tosissasi väität, että yrittäjällä ja palkansaajalla ei voi olla ystävyyttä keskenään??? Ihmettelen suuresti maailmankuvaasi!
Olet siis itse tätä tyyppiä, joka puhuu vain itsestä ja omista murheista! Sulle tiedoksi, että ystävyys on sitä, että on kiinnostunut myös siitä toisesta henkilöstä ja hänen kuulumisistaan.
Olet itse niin yksioikoinen ihminen, että sinulla on ystävänä vain muita yrittäjiä. Nyt ymmärrän, miksi niin moni yrittäjä on niin ahne kusipää...
"Työntekijä" ei tiedä oikeasta työstä, taloudesta tai elämästä mitään. Kaikkien pitäisi olla joskus yrittäjiä että tajuaisi minkälaista se on. Kuka yrittäjä viitsii kuunnella kun yksi valittaa veemäisestä pomosta kun se ei anna lisää rahaa tai pakottaa tekemään sitä ja tätä? Kun monet työntekijät ei näytä tajuavan miksi sitä palkkaa ei saada lisää, miksi joutuu tekemään niin paljon töitä, miksi pomo vaatii tarkempaa työtä tai miksi pitää irtisanoa ihmisiä. Työntekijöiden mielestä kaikki yrittäjät ovat hyväksikäyttäjiä ja huijareita. Ei tuollaisella asenteella voi olla ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työntekijöiden mielestä kaikki yrittäjät ovat hyväksikäyttäjiä ja huijareita.
Ja työntekijöiden mielestä heidän pitää päästä osingoille, kun menee hyvin, mutta ei kuulu luopua mistään, jos mennään miinukselle.
Jotkut ihmiset eivät ymmärrä toisten taloudellista tilannetta alkuunkaan. Opiskeluaikoina minulla oli ystävä jolle jouduin selittämään, etten nyt voi käyttää tätä lompakostani pilkottavaa seteliä bilettämiseen, koska ensi viikollakin joudun ostamaan kaupasta ruokaa, hammastahnaa, wc-paperia... Ystävä ei ymmärtänyt ollenkaan mistä puhun, ja ihmetteli miksen pyydä vanhemmiltani rahaa.
Nyt kun olemme aikuisia, tämä entinen ystäväni käyttelee rahat huolettomasti halpisrääsyihin joita käytetään yhden bileillan ajan. Loput rahat menee yökerhoihin. Itse käytän rahat mieluiten kirjoihin, sekä säästän asuntolainaa varten. Epäilemättä tämä kaveri saa ilmaisen asunnon vanhemmiltaan...
Niin, itse en jaksa enää kuunnella tuollaista lapsellista kiukuttelua että mikset lähde baariin, mikset mikset mikset. Ihan kuin pikkulapsi joka luulee inttämällä saavansa tahtonsa läpi.
Alue: Aihe vapaa
Ystävällä on nyt erilaiset huolet ja keskittymisen kohteet kuin sinulla, erilainen elämäntilanne. Voi olla, ettei teillä vaan enää ole oikein mitään yhteistä. Se on ihan tavallista että noin toisinaan käy ja sitten ystävyyssuhteita katkeaa. Ei minusta niihin takertua tarvitse vaan antaa mennä jos on mennäkseen ja etsiä uusia tilalle.