Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Valitettavasti et tullut valituksi tähän tytöpaikkaan..."
19.12.2012 |
Olen pettynyt ja harmissani. Hain vakituista paikkaa, enkä sitä saanut. Minulla on työkokemusta alalta useita vuosia. Toisaalta olen ollut useita vuosia kotona, ja kai sitten taitoni on vanhoja.
Teen sijaisuuksia ja varmaa tietoa työsuhteiden jatkumisesta ei ole. Tuntuu, että voi elää aina pätkän kerrallaan ja sitoutua lyhyiksi ajoiksi. Ja työpaikalla on ikävä olla se sijainen, joka jää töihin, kun muut menee koulutuksiin ym. Tuntuu, että olen vähän alempiarvoinen.
Miten tätä jaksaa? Tiedän, että pitäis olla tyytyväinen kun on edes pätkätöitä...
Kommentit (5)
mutta vielä se sinunkin vuorosi tulee. Tsemppiä!
Lopulta lopetin keikkojen tekemisen kun en enää jaksanut jatkuvia pettymyksiä. Työpaikkoja en enää hae ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta vielä se sinunkin vuorosi tulee. Tsemppiä!
Lopulta lopetin keikkojen tekemisen kun en enää jaksanut jatkuvia pettymyksiä. Työpaikkoja en enää hae ollenkaan.
Ajattelen välillä samoin. Helpommalla pääsisin työttömänä ja lapset saisi olla kotona. Ansiosidonnaisella päivärahalla tuloni olisi melkein samat kuin nyt. Nyt palkkatuloista pitää vähentää lasten täydet päivähoitomaksut ja työmatkakulut. Työttömänä ne jäisi pois.
Valitettavasti vaan olisi taas sama työnhakurumba ja pettymykset edessä, kun 500 työttömyyspäivää tule täyteen.
Valmistuin aikanaan näköjään pätkätyöläiseksi.
Tätä on nyt kestänyt 7v ja nyt kun syksyllä sain elämäni ensimmäisen!! ns vakituisen työpaikan niin pari päivää sitten tuli tieto että lefka saattaakin joutua sulkemaan ovensa taloudellisten seikkojen vuoksi=työttömyys.
Minä olen aivan mustassa aukossa eikä ulospääsyä tunnu olevan, taidan jättäytyä kokonaan pois oranvanpyörästä kunhan lapseni (esimurkkuja) aikuisia ja elää kituutella jollakin perusrahalla tms. Tai hankkia nuppipaperit jotenkin.
mutta vielä se sinunkin vuorosi tulee. Tsemppiä!
Lopulta lopetin keikkojen tekemisen kun en enää jaksanut jatkuvia pettymyksiä. Työpaikkoja en enää hae ollenkaan.
Näin minäkin ajattelin ja vielä pari vuosikymmentä sitten olin vilpittömästi ilahtunut, kun paikan sai minua 12 vuotta vanhempi. Lupaava tulevaisuus edessäpäin ... ?
Hankin lisää koulutusta ja uuden tutkinnon, mutta tässäpä laskeskelen ansiosidonnaisia. Viimeistään syksyllä pitäisi päästä muutamaksi kuukaudeksi töihin, että tulisin ansainneeksi taas uuden 500 ansiosidonnaista päivää. Sitten ei enää olisikaan kun kymmenen vuotta eläkeikään.
Alue: Aihe vapaa
mutta vielä se sinunkin vuorosi tulee. Tsemppiä!