Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Help.9-vuotias lapsi asumaan isälleen?
18.12.2012 |
En kirjoita pitkän kaavan mukaan, vaan lyhyen selonteon tilanteesta. Erosta jo useampi vuosi, vanhemmat hyvissä väleissä ja asuneet tähän asti lähekkäin, ts. lapsi on ollut molemmilla.
Nyt isä ja äitipuoli ostaneet talon kauempaa (lähikunta), joten yhteishuolto nykyisellä mallilla ei enää onnistu.
Oma tilanteeni (olen siis äiti:) on se, että olen epäsäännöllisessä vuorotyössä. Työajat ja työvuorojen kestot vaihtelevat, mutta töitä siis kaikkina viikonpäivinä ja kellonaikoina.
Vanhempani asuvat tässä lähellä,ja voivat tarvittaessa auttaa lapsenhoidossa, mutta nykyinen lapsen harrastus (treenit jopa 5-6 krt/vko) pitäisi lopettaa,ja vaihtaa johonkin vähemmän sitovaan.
Isällä on päivätyö, joten olisi sillä tavalla "helpompi" vaihtoehto. Mutta silloin koulu vaihtuisi ja ainahan muutto on iso asia.
En tiedä mitä ajatella, mikä on pojan parasta, ja kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Tietysti haluan pojan olen luonani, mutta se tarkoittaa paljon olemista isovanhemmilla. Onko se liikaa "ravaamista" koulun ja harrastuksen lisäksi?
Isän luona taas ei välttämättä heti saa kavereita ja joutuisi vaihtamaan koulua, lapsi on käynyt ekaluokan pienryhmässä ja nyt "pääsi" tälle toiselle luokalle tuohon lähikouluun jossa siis nyt on. Koulunvaihto syksyllä olisi siis edessä.
Olisiko jotain ajatuksia asiasta, itselläni on koko ajan paha mieli kun funtsin tätä ja mietin mikä on pojan paras.On luonteeltaan sellainen,että muutokset ja stressi näkyvät heti käytöksessä, ja onkin hyvä että nykyinen päivä siellä,toinen täällä- systeemi loppuu ja on yksi selkeä koti, ja laajat tapaamiseoikeudet sitten toisella vanhemmalla. Vaan kumpi lähi, ja kumpi etä?
Kommentit (5)
suosittelisin että lapsi menisi isälleen asumaan. Asunnon ja koulun vaihto on pientä sen rinnalla että joutuu olemaan ilman äitiä ja isää useasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kunnioittaisin kyllä lapsen omaa tahtoa tuossa.
Harrastuksen lopettaminen ei ole maailmanloppu, isovanhemmilla käyminen ei ole mikään maailmanloppu. Yhdeksänvuotias ei kauaa enää mitään hoitoa tarvitsekaan, pärjää itse kotona vuorosi.
Vähintään yhtä raskaita kuin harrastuksen lopetus ja muu mihin hän sinun luona joutuisi, voi olla muutto ja koulun vaihto.
Kysele ihmeessä siltä pojailta itseltään mitä ajttelee esim. siitä että pitäisi vaihtaa koulua tai toisaalta siitä jos ei enää pääsisi sinne harrastukseen.
9-vuotias osaa kyllä jo itsekin sanoa, missä haluaa olla.
Voithan sanoa, että olisi fiksua kokeilla sitä, että olisit vaikka puoli vuotta arjet isän luona. Katsotaan sitten, haluatko muuttaa takaisin äidin luo vai jatketaanko näin.
Itse valkkaisin tuon vaihtoehdon, että olisi isän luona arjet, koska se olisi pojan kannalta varmaan tasaisempi vaihtoehto. Mutta aika raskas juttu, jos joutuu luopumaan harrastuksesta (ja harrastuskavereista) ja tutuista koulukavereista kaikesta yhtaikaa!
Siksi kysy pojalta myös. Että äiti ja tutut kaverit ja koulu vai isä ja nuo muut hyvät jutut.
minusta tulisi etä-äiti, niin pieni lapsi vielä, että jos jokapäivä olisin töissä, olisi se huono juttu lapsen kannalta.
Alue: Aihe vapaa
oletko kysynyt mielipidettään?