Pikakurssi Suomen historiaan, jokaisen kannattaa kerrata!

Ihmiset tulevat Suomeen



Jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten Suomeen alkoi muuttaa ihmisiä. Heitä tuli idästä nykyisen Venäjän alueelta sekä Baltian kautta etelästä. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvan suomen kielen juuret ovat peräisin Keski-Venäjältä, mutta suomen kieleen on sekoittunut aineksia myös esimerkiksi balttilaisista ja germaanisista kielistä. Ruotsinkielistä väestöä Suomessa on ollut yli 800 vuotta. Suomeen 1200- ja 1300–luvuilla lähinnä Keski-Ruotsista muuttaneet uudisasukkaat toivat mukanaan sen ajan ruotsalaismurteita.



Ruotsin vallan aika



Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka. Ruotsi ja Venäjä taistelivat tänä aikana vaikutusvallasta Suomessa usein myös asein. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 sovittiin, että nykyinen Länsi- ja Etelä-Suomi kuuluivat Ruotsille, Itä-Suomi oli Venäjän määräysvallassa.



Myöhemmin 1500- ja 1600-luvulla käytyjen sotien seurauksena ruotsalaisen Suomen alue laajeni merkittävästi. 1700-luvun sodissa Ruotsi kuitenkin menetti alueitaan, ja lopulta vuonna 1809 koko Suomi siirtyi Venäjän valtaan.



Suomi osana Venäjää



Venäjän vallan aikana Suomi oli autonominen eli itsehallinnollinen suuriruhtinaskunta, jonka hallinnosta vastasi Suomen oma hallitus eli senaatti mutta jonka suuriruhtinas oli Venäjän keisari. Venäjän vallan aikana Suomi sai myös oman rahan ja Venäjän armeijaan kuului pitkään erillinen suomalainen joukko-osasto.



Suomalaiset käyttivät itsehallinnollista asemaansa taitavasti hyväkseen omien asioidensa ajamiseen. Suomen kieli, suomalainen kulttuuri ja suomalainen elinkeinoelämä vahvistuivat tänä aikana merkittävästi. 1900-luvun alussa suomalaisten välejä venäläisiin vallanpitäjiin kiristi kuitenkin Venäjän käynnistämä venäläistämispolitiikka, jota suomalaiset eivät hyväksyneet.



Suomi itsenäistyy



Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen, joka merkitsi Suomen eroa Venäjästä.



Alkuvuodesta 1918 käytiin Suomessa katkera sisällissota, jossa työväestöä edustavat punaiset ja porvareita ja talonpoikia edustavat valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. Sota päättyi toukokuussa 1918 punaisten tappioon.



Itsenäisestä Suomesta tuli tasavalta, jolla kuninkaan ja keisarin sijasta on kansan kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema presidentti ja jossa lakeja säätää kansan valitsema eduskunta.



Talvisota ja jatkosota



Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, ja näin alkoi talvisota. Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan kaksi sotaa, vuosien 1939-1940 talvisodan lisäksi myös jatkosodan vuosina 1941-1944.



Sotien seurauksena Suomi menetti Karjalan sekä muita alueita Neuvostoliitolle. Näillä alueilla asuneet 430 000 suomalaista jättivät kotiseutunsa pakolaisina, ja heidät asutettiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Tärkein asia kuitenkin oli, että toisessa maailmansodassa Suomea ei koskaan miehitetty ja se säilyi aluemenetyksistä huolimatta itsenäisenä maana.



Suomi sotien jälkeen



Sotien jälkeen Suomen asema oli epävarma. Aluksi pelättiin, että Neuvostoliitto yrittäisi tehdä Suomesta kommunistisen maan samaan tapaan kuin sodan jälkeen oli käynyt muille Neuvostoliiton eurooppalaisille naapurimaille. Suomi onnistui kuitenkin luomaan hyvät suhteet Neuvostoliittoon, säilyttämään demokraattisen yhteiskuntajärjestelmänsä sekä lisäämään kauppaa länsimaiden kanssa. Maa joutui kuitenkin pitkään tasapainottelemaan ulkopolitiikassaan Neuvostoliiton ja lännen välillä.



Suomen taloudellinen kehitys oli sotien jälkeisenä aikana erittäin myönteistä. Suomi myi maailmalle erityisesti paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita, ja näin ansaittiin rahaa hyvinvoinnin kasvattamiseen. Julkisia palveluja kehitettiin mm. luomalla julkiset koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmät, jotka tekivät Suomesta modernin hyvinvointivaltion.