Lue keskustelun säännöt.
Millä diagnoosilla varustetun laittasitte näihin palveluihin?
16.12.2012 |
Oli olemassa ja on edelleen ASPA-palvelut jotka on tarkoitettu hyvin pärjääville vammaisille. Mutta Pönkijärvellä pohdittiin, että myös vaikeimmin vammaisilla on oltava mahdollisimman normaali, aktiivinen elämä sairauden rajat toki huomioon otettuna. Oli paljon kehitysvammaisia ja vammaisia sekä selkeästi sairaita, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, valvontaa ja avustamista. Niin päätettiin perustaa Merkurius-palvelut. ASPA lyhenne tarkoittaa asumispalvelut, mutta Merkurius tarkoittaa yhtä kuin Merkityksellinen palvelu Riittävän Usein. Merkuriuksen palvelutuotteet ovat seuraavat:
Autettu asuminen:
Autettua asumista toteutetaan Merkurius-.pienryhmäkodeissa ja se on suunnattu vaikeasti kehitysvammaisille, autisteille, dementoituneille vanhuksille ja vaikeasti käytöshäiriöisille mielenterveyspotilaille jotka tarvitsevat ympärivuorokautista vierihoitoa. Pienryhmäkodeissa on säännöllinen strukturoitu ohjelma ja asiakkaiden sairaudesta ja tarpeesta riippuen pienryhmäkodeissa on 2-10 paikkaisia soluasuntoja. Autisteille ja käytösongelmaisille, esim väkivaltaisille mielenterveyspotilaille yleensä kahden asukaspaikan soluasumismuoto ja kaksi ohjaajaa tai hoitajaa yhtä asukasta kohti, tiivis ja strukturoitu päiväaikataulu jokaiselle päivälle, jatkuva ohjaus, varotoimenpiteet ja turva-ohjelma haastavan käytöksen varalle ja yövalvonta. Autistien ryhmäkodeissa useimmiten keittiön ovi ja ulkoovi ovat lukitut. Vaikeasti kehitysvammaisille ryhmäkodissa voi olla 5-6 henkilön soluasuntoja joissa on aina yksi ohjaaja yhtä asiakasta kohti ja joissa on päiväohjelma mutta myös asiakkaan omien toiveiden mukaista ohjelmaa asiakkaan omien valintojen mukaan pyritään järjestämään. Vanhusten autettu asuminen järjestetään yleensä maaseudulla Merkurius-perhekodeissa joissa on kodinomainen ympäristö jossa mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin ja kodin askareisiin osallistumiseen jaksamisen ja kykyjen mukaan ja halutessaan myös lepäämiseen. Merkurius-perhekodeissa hoidetaan lisäksi myös ikääntyviä kehitysvammaisia.
Tehostettu palveluasuminen henkilökohtaisen avun turvin eli TPH-palvelu:
Merkuriuksen eräs palvelutuote on tehostettu palveluasuminen johon on lisäksi yhdistetty myös henkilökohtainen apu. Tämä palvelu on suunnattu vaikeasti liikuntavammaisille ja syvästi kehitysvammaisille. Tyypillisiä asiakkaita tässä palvelussa ovat vaikeita pakkoliikkeitä saavat ja hengityksen apulaitetta käyttävät neliraajahalvautuneet joilla on lisäksi myös näkövamma tai kuulovamma. Toinen tyypillinen asiakasryhmä ovat syvästi kehitysvammaiset vuodepotilaat, joilla on lisäksi epilepsiaa, cp-vammaa, näkövamma, kuulovamma tai vaikeita somaattisia sairauksia.Asuminen tapahtuu siten, että jokaisella on oma asunto josta on ovi myös yhteisiin tiloihin ja henkilökuntaa ja hoitajia ja ohjaajia on yksikössä, mutta ohjaajien ja hoitajien lisäksi jokaisella asukkaalla on myös vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja.
Laitoshoito:
Merkurius järjestää laitoshoitopalveluita niille vaikeavammaisille joilla on vaikean vamman lisäksi akuutti fyysinen tai psyykkinen sairaus jonka vuoksi tarvitsevat myös sairaalahoitoa ja sairaalanomaisia olosuhteita. Merkurius-laitoksiin tuodaan myös tavallisista sairaaloista niitä vaikeavammaisia, joita sairaalan resurssit ei riitä hoitamaan koska kyseessä on niin vaikeasti vammainen henkilö.
Merkurius-palvelujen lisäpalvelut:
Päivätoiminnan harjoittelu autetusti eli PHA:
PHA on valvottua ja opastettua päivätoimintaa joka kuuluu tarpeen mukaan autetun asumisen asiakkaille. PHA-palvelussa on henkilön tarpeen mukaan 1-3 ohjaajaa jotka ohjaavat asiakasta henkilökohtaisesti ja kädestä pitäen eri toiminnoissa joita voivat olla esim television ja elokuvien katselu, ulkoilu, musiiki kuuntelu ja rentoutusharjoitukset, tarinatuokio kun ohjaaja lukee kirjasta tarinaa tai vaikkapa sormivärimaalaus tai rumpujen soiton kokeilua. Autisteille ja vakavasti mielisairaille järjestetään 1-3 henkilön ohjaamana tarinan kuuntelua, elokuvien katsomista ja musiikin kuuntelua ja rentoutusharjoituksia, vaikeasti kehitysvammaisille toiminta on noitten lisäksi myös sormivärimaalausta ja soittimien kuten kitaran soiton kokeilua valvotusti. Vanhuksille toiminta on ohjattua kotiaskareisiin osallistumista perhekodissa tai erilaisia pelejä tai musiikin kuuntelua perhekodissa tai ulkoilua ja ulkotöitä kykyjensä mukaan.
Viriketoiminta:
Viriketoiminta on niille jotka asuvat tehostetun palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun yhdistemä-yksikössä. Viriketoimintaan sisältyy esimerkiksi erilaisia luentoja, matkoja, retkiä ja elämyksiä. Toimintaa pyritään järjestämään useamman kerran viikossa ja pisin matka mikä on tehty on ollut Alaskaan, reykiä on tehty kotimaan kohteisiin esim Valamon luostariin ja luentoja on tullut kirurgi pitämään painehaavan etiologiasta. Kaikki eivät ymmärrä puheen sisällöstä mitään, mutta nauttivat kun saavat kuulla ihmisen ääntä ja tykkäävät jos ihminen joka vierailee, tulee koskettamaan jokaista erikseen ja sanomaan jotakin myönteistä jokaisesta.
Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia, saattohoito, katkaisuhoito, lääkinnälliset toimenpiteet:
Näitä palveluita sovelletaan tarpeen mukaan niille, jotka ovat jossakin Merkurius-laitoksessa laitoshoidossa.
Tässäpä oli yleisesittely. seuraava esittely esittelee yksityiskohtaisemmin erilaisia palveluyksiköitä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autetun asumisen yksiköitä ovat Pienryhmäkoti Peipponen, Ryhmäkoti Eerika, Ryhmäkoti Eila ja Ryhmäperhekoti Nivaharju. Pienryhmäkoti Peipponen on tarkoitettu autistisille ja/tai haasteellisesti käyttäytyville kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, Ryhmäkoti Eerika on tarkoitettu vaikeasti kehitysvammaisille ja Ryhmäperhekoti Nivaharju on tarkoitettu vaikeavammaisille ja/tai kehitysvammaisille vanhuksille.
Peipposessa on kaksi asukaspaikkaa ja tällä hetkellä siellä asuvat autistinen 17-vuotias Milla ja vaikeasti kehitysvammainen Downin syndroomaa sairastava 19-vuotias Osku, jolla on lisänävammoina Downin lisäksi autismi ja käyttäytymisen vaikeita ongelmia, esim aggressiivisuutta. Nuorilla on siellä kaksi ohjaajaa ja kaksi hoitajaa ja säännöllinen, strukturoitu tarkka päiväohjelma ja päivisin he osallistuvat autettuun päivätoimintaan.
Ryhmäkoti Eerika on tarkoitettu vaikeasti kehitysvammaisille. Siellä on 8 asukaspaikkaa ja jokaisella asukkaalla on om hoitaja tai avustaja. Ryhmäkoti Eerikassa asuvat tällä hetkellä Downin syndroomaa sairastavat vaikeasti kehitysvammaiset 25-vuotiaat kaksoset Mika ja Kimmo, 18-vuotias Angelmanin oireyhtymää sairastava Paavo, 22-vuotias AGU-tautia sairastava Markus, 45-vuotias autistinen Tiina, 30-vuotias Rettin oireyhtymää sairastava Maiju-Anniina, 33-vuotias keskosuudesta johtuvan vaikean kehitysvamman saanut Risto ja todennäköisesti vauvaiässä aivovauriosta johtuvan vaikean kehitysvamman saanut 55-vuotias Laila. Ryhmäkoti Eerikan porukka osallistuu autettuun päivätoimintaan tai asumisyksikön ulkopuoliseen päivätoimintaan. Ryhmäkoti Eerikassa on tavoitteena myös mielekkäät harrastukset ja erilaiset ryhmätoiminnot myös vapaa-aikana.
Ryhmäkoti Eilassa on 1-3 hengen huoneita ja 4 asukaspaikkaa mielenterveydeltään sairaille naisille, joilla on vaikea persoonallisuushäiriö ja kriminaalitausta. Lisäksi myös vaikeita psykooseja ja he tulevat Eilaan asumaan työpaikoilta joissa eivät pärjänneet, vankiloista tuomion jälkeen ja mielisairaalan kriminaaliosastoilta kuntoutumaan yhteiskuntaan takaisin. Eilassa asuvat seuraavat henkilöt: Sanna 48v, joka oli ammatiltaan hematologian eli veritautien erikoislääkäri, mutta joka oli "omanlaisensa persoona", helposti hermostuva, outo ja erikoinen ja vaikea työyhteisössä niin potilaitaan kuin työkavereitaan kohtaan ja esimies ja työterveyshuolto päättivät laittaa Sannan ryhmäkotiyhteisöön kuntoutumaan. Satu 27v, joka on jo nuorena istunut elinkautisen vankeustuomion murhasta ja on juuri vapautunut vankilasta ja asuminen ryhmäkodissa on hänen kohdallaan kriminaalihuollon tukitoimi. Tiia 18v jolla on vaikea käytöshäiriö, näpistelyjä, koulupinnausta, tarkkisluokka ja mielisairaala sekä vankila olleet elämässä mukana jo lapsuudesta saakka. Tiia tuli kuntoutuskotiin mielisairaalasta. Pinja 22v, joka oli muutaman vuoden kriminaaliosastolla paranoidisen skitsofrenian ja siihen liittyvän vaikean väkivaltaisuuden vuoksi. Ryhmäkoti Eilassa on yhteisöhoidollinen menetelmä jossa on selkeä rakenne, johto, ja suora vastakkainasettelu ihmissuhdekäyttäytymiseen ja puolustukseen.Myös selkeät rajat ja ehdot on siellä käytössä. Hoitomuotoja ovat yhteisöhoito, kognitiivisen psykoterapian ja dialektisen käyttäymymisterapian ryhmämuotoinen ohjelma, vertaistuki ja lääkehoito. Yhtä asukasta kohti on kaksi hoitajaa ja jokaiselle on laadittu turvasuunnitelma ja varotoimenpiteet. Työtoiminta valvotusti asumisyksikön yhteydessä ja työtoiminnan muotona on ruuanlaittoa, siivous, vaatehuolto ja muut kotityöt jotka jokainen hoitaa vuorollaan. Harrastustoimintaan on mahdollisuus ja harrastuksina on hevoset ja niiden hoito ja ratsastus, erilaiset urheilukisat ja niiden seuraaminen, television ja elokuvien katselu ja kirjallisuuspiiri, taide, käsityöt ja luova toiminta, savityöt ja askartelu.
Ryhmäperhekoti Nivaharjussa hoidetaan vanhuksia, joilla on vaikea synnynnäinen liikuntavamma, kehitysvamma, näkövamma tai mielenterveyden sairaus. Nivaharjussa on pariskunta joka on koulutettu vanhusten perhehoitajiksi ja he hoitavat viittä vanhusta jotka ovat Kylli 65v, Auli 60v, Riitta 75v, Pirkko 90v ja Unto 100v. Kylli ja Auli ovat molemmat dementoituneita iäkkäitä naisia joilla on Downin syndrooma, Riitta on CP-vammainen vanhus ja Unto on kuurosokea ja keskivaikeasti kehitysvammainen, mutta kuitenkin sadan vuoden ikään saakka elänyt mies. Nivaharjussa eletään turvallista ja perheenomaista elämää. Kotiaskareisiin asukkaat osallistuvat kukin kykyjensä mukaan.
Tehostetun palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun yhdistelmäyksiköitä ovat Palvelukoti Tuuliharju, Palvelukoti Peikonlehti, Palvelukoti Kalevi, Palvelukoti Tiikeri ja Palvelukoti Otsonharju.
Palvelukoti Tuuliharjussa on liikuntavammaisia ja kehitysvammaisia. Siellä on tällä hetkellä Jarkko 40v, Ismo 30v ja Janne 35v jotka ovat AGU-taudin viimeisessä vaiheessa olevia syvästi kehitysvammaisia. Siellä on myös 39-vuotias Minna jolla on Rettin oireyhtymä sekä myöskin Piia jolla on vaikea CP-vamma johon kuuluu täydellinen halvaus, puhekyvyttömyys, pakkoliikkeet, epilepsia ja lisäksi Piia on myös kuurosokea. Palveluyksikössä asuu myös 49-vuotias Pertti ja 37-vuotias Kyösti joilla on Downin syndrooma ja syvä kehitysvamma.
Palvelukoti Peikonlehdessä asuu äärimmäisen vaikeasti monivammaisia aikuisia, joilla on useita eri vammoja. Siellä asuu Niilo jolla on ikää 60 vuotta ja joka on kuurosokea, vaikeasti CP-vammainen ja sairastaa myös afasiaa ja vaikeaa epilepsiaa, 44-vuotias kuurosokea kehitysvammainen Down-mies Kalle, 38-vuotias näkövammainen, autistinen ja lievästi kehitysvammainen Mirkku, 59-vuotias epilepsiaa, diabetestä, torsiodystoniaa ja etenevää kuurosokeutta sairastava Seija.
Palvelukoti Kalevi on perustettu kolmelle miehelle jolla on Downin syndrooma. Miehet ovat ikääntyviä ja heillä on Downin lisäksi niin vaikeita liitännäissairauksia, ettei asuminen muualla suju. He hakivat Merkurius-palveluista asuntoa ja heidät yhdistettiin samaan palvelutaloon Merkurius-palvelusäätiön vuokraamaan pienkerrostaloon jossa on kolme asuntoa sekä henkilökunnan tilat ja siellä ohjaaja ja hoitaja ja lisäksi miesten omat henkilökohtaiset avustajat tukevat miehiä kotitöissä. Hoitajat hoitavat fyysisiä vaivoja ja ohjaajat järjestävät harrasteita ja virikkeitä. Miehet ovat Kalevi 57v, Jorma 60v ja Reino 68v. Heillä on liitännäisvaivoina huonokuuloisuutta ja näköongelmia, sydänvikaa ja epilepsiaa, diabetestä ja masennustakin on ollut. Dementia ei ole näitä vireitä ikämiehiä vielä vaivaamaan alkanut.
Palvelukoti Tiikeri on nuorten vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluyksikkö. Tiikerissä on kolme samalla luokalla koulussa ollutta CP-vammaista tyttöä joilla on ikää 18 vuotta. Lisäksi siellä asuu 19-vuotias poika jolla on lihassairaudesta johtuva neliraajahalvaus, 32-vuotias lapsuudenkodistaan vasta palveluyksikköön muuttanut Downin syndroomaa ja epilepsiaa sairastava Minttu, sokea 36-vuotias Liisa ja Rettin oireyhtymää sairastava 21-vuotias Jasmine.
Palvelukoti Otsonharju on kuulovammaisten palvelukoti, jossa asuu neljä kuulovammaista nuorta aikuista jotka ovat Pekka 24v, Pauli 24v, Tuija 26v ja Sonja 28v. Heidän on ollut vaikeaa saada muita palveluita ja heille perustettiin palvelukotiryhmä jossa he saavat tarvitsemansa palvelut jotka ovat viittomakielen tulkit ja vertaistuki.
Laitoshoidon yksiköitä vaikeasti sairaille monivammaisille joiden hoito tavallisessa keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa ei onnistu, ovat Vehkapuron sairaala, Tuiskun sairaala, Kieloniemen sairaala, Kannaksen sairaala ja Leppäniemen sairaala.
Vehkapuron sairaala on erikoistunut sisätauteihin, kirurgiaan, onkologiaan ja hematologiaan, Tuiskun sairaala on erikoistunut neurologiaan ja psykiatriaan, kieloniemen sairaala on erikoistunut perusterveydenhuoltoon, hammashuoltoon, ihotauteihin, infektioihin ja ensihoitoon. Kannaksen sairaala on erikoistunut lasten ja nuorten sekä ikääntyvien ihmisten sairauksiin ja myös kehitysvammalääketieteeseen. ja Leppäniemen sairaalassa hoidetaan saattohoitopotilaita ja etenevien sairauksien kuten AIDS, AGU-tauti ja Alzheimerin tauti ja vaikeat syövät viimeisessä vaiheessa olevia potilaita.
Seuraavassa osassa kerromme henkilöistä jotka käyttävät näitä palveluita.