Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sisarukset riitelevät KOKO ajan!!
16.12.2012 |
Niin rasittavaa! Tyttö 9v ja poika 4v, en ymmärrä miten voi tulla noin huonosti toimeen, kun on niin iso ikäerokin, luulisi, ettei niin paljoa välittäisi. Tyttö ärsyyntyy joka ikisestä asiasta, haukkuu ja kiusaa poikaa, poika taas on huomannut, että tyttö ärsyyntyy helposti, niin ärsyttää tahalleen.
Tyttö ei periaatteesta anna pojan lainata mitään lelujaan, edes sellaisia mitkä on kaapin perällä ja tyttö ei ole koskenutkaan niihin kahteen vuoteen. Ja sanottakoon, että leluilla ei ole mitään tunnearvoa tms, koska muut kyllä saa lainata. Jos yritän selittää jotain asiaa pojalle, niin tyttö teilaa "turha sille on mitään selittää, kun ei se kuitenkaan tajua mitään" jne. Joka päivä on jotain riitaa, hyvinä päivinä pystyvät hetken leikkimään tai pelaamaan yhdessä, mutta hetken kuluttua sekin päättyy johonkin kamalan tappeluun.
Koska tämä menee ohi? Mitä voin tehdä? On niin rasittavaa kun joku on koko ajan kantelemassa tuossa korvan juuressa!
Kommentit (8)
Välillä on päiviä, että huutavat koko ajan. Vanhempi sättii nuorempaa ja nuorempi itkee/kirkuu takaisin. Meillä syy on 90% nuoremmassa. Vanhempi lapsista on niin kiltti ja yrittää, mutta nuorempi on jääräpää, joka hermostuu nopeasti. Jos vanhempi lapsista vaikka ehdottaa maalaamista ja antaa toisen valita ensin sudin, niin puolen minuutin päästä nuorempi haluaakin sen toisen sudin. No, muutaman kerran tämä vanhempi saataa suostua vaihtamaan, kunnes kieltäytyy. Sitten repeää raivo, kun tuo pieni raivohärkä hyökkää toisen kimppuun komentaen. Me ollaan sanottu ja yritetään tukeakin, että ei saa aina antaa periksi vaan pitää puolensa vaan. Tuo nuorempi on sellainen tahtoihminen, että sen kanssa jää jalkoihin kyllä.
Toinen itkun aihe on tietysti riehumisessa tullut loukkaantuminen kummalle tahansa. Tuollaisten pienien päät kopisee välillä ikävästi naamaan, vaikka kuinka suojaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär on mustasukkainen ja varmasti pettymys on ollut suuri, kun pikkuveli on syntynyt. Jos et itse osaa muuttaa kuvioita, menkää perheneuvolaan.
Näitä voit yritää:
Aluksi keskustelu siitä, millaista perhe-elämää haluatte ja millaisia ihmisiä haluatte olla. Mieti myös, millainen itse olet muille perheessänne, aikuisten mallihan on tärkeä.
Sitten luodaan kohtuulliset säännöt esim. tavaroiden lainaamisesta.
Kehitetään palkintojärjestelmä. Tarvittaessa myös rangaistuksia ei toivotusta.
Vastuu on aikuisten.
Käykää yhdessä elokuvissa, keilaamassa, ulkoilemassa. Pyydä tytärtä lukemaan pikkuveljelle. Palkitse.
Kantelusta puhuttava. Silloin lapset ovat aina epäonnistuneet.
kuin sitä, että äiti huutelee väliin, että "ei saa", ja uudelleen: "ei saa". Ja kolmannen kerran: "ei saa, usko nyt"...
Monella se kasvattaminen jää sitten tekemättä, kun tuo huutelu ei auta. Se oikea kasvattaminen kun vaatisi vähän vaivannäköä, suunnittelemista, takamuksen nostamista, ajan antamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin sitä, että äiti huutelee väliin, että "ei saa", ja uudelleen: "ei saa". Ja kolmannen kerran: "ei saa, usko nyt"...
Monella se kasvattaminen jää sitten tekemättä, kun tuo huutelu ei auta. Se oikea kasvattaminen kun vaatisi vähän vaivannäköä, suunnittelemista, takamuksen nostamista, ajan antamista.
Missä sanoin että istun vain paikallani ja huutelen "ei saa"? Tämä on kyllä taattua AV-laatua taas...
Mustasukkaisuus tuntuisi vähän oudolta, koska tilanne on ollut tällainen oikeastaan viimeisen vuoden ajan, sitä ennen veli oli söpö ja sitä oli kiva leikittää.
Ap
Miksi jätät sen 8- vuotiaan vastuulle "pitää puolensa"? Sun asiahan se on sitä maalamista siinä ohjata ja sanoa sille uhmaikäiselle napakasti, että nyt maalaat sillä pensselillä ja poistat lapsen tilanteesta, jos rupeaa riehumaan.
Ei 8- vuotiaan tarvitse osata setviä uhmakohtauksia, kun ne on aikuisellekin haasteellista selvitettävää! Mitä muita eväitä sillä lapsella on kuin joko antaa aina periksi tai ruveta verissä päin tappelemaan? Se on vanhemman vastuu hoitaa se uhmis ja ottaa se raivo vastaan ei veljen tai siskon!!!
Alue: Aihe vapaa
Eipä meillä ole tuollaista. Isompi leikkii mielellään pieniä hetkiä pienemmän kanssa. Ei pitkiä aikoja kerrallaan, mutta ei tarvikaan, itse saa valita.
Isomman lelut on yläkerrassa, pienemmän alakerrassa. Pieni saa leikkiä yläkerrassa valvotusti ja silloin käyttää isomman leluja siellä. Kyllä se väittää, ettei saa ottaa, mutta silloin minä sanon, että mitäs olit tekemässä, joko laitoit tuon tuohon niinkuin piti... Eli hämään isompaa. Ja yleensä jätetään isomman lelut sinne yläkertaan, kun lähdetään pois.
Tehdään juttuja koko perheenä, se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Käydään yhdessä uimassa, pelataan yhdessä. Yritän antaa lapsille huomiota myös erikeen yksilöinä, sekin on tärkeää.
Joillain lapsilla on jääräpäinen luonne. Silloin vaaditaan tiukempia keinoja, ainakin enemmän aikuisen ohjausta. Eli kannatan sitä, että aikuinen yrittää osallistua leikkiin ja siinä opettaa sitä jakamista. Komentaminen ja riiteleminen aiheuttaa vain lisää äksyämistä.