Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeen ulkonäkökriisi
03.12.2012 |
kirjoittaa Karita Tykkä..ompa yllättävää, kun kyseessä on entinen miss Suomi, jonka elämänarvot muutenkin pyörii ulkonäön ympärillä. Hohhoijaa.Enkä tarkoita sitä, että pitäisi näyttää variksenpelättimeltä äidiksi tultuaan, mutta ei naisen tarvitse kuitenkaan mikään 50- kiloinen barbinukke olla äidiksi tultuaan.
Kommentit (11)
ainakin olen ollut joka raskauden/synnytyksen jälkeen ihan paniikissa melkein, näytänkö enää ikinä normaalilta! :D Onneksi olen kuitenkin neljänkin lapsen jälkeen ollut onnekas myös sen suhteen, että kilot ovat tippuneet eikä vyötärölle ole jäänyt yhtään löysää mahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielessä eikä oma ulkonäkö ole ollenkaan ensi sijalla.
En mä ole pelkkä äiti, olen paljon muutakin. Haluan näyttää itseltäni, viihtyä kroppani ja naamani kanssa. Vaikka mulla on kolme lasta, joista nuorin vasta 4kk.
Olin ollut päitäkääntävän kaunis ennen, ja synnytyksen jälkeen olinkin 25 kg entistä painavampi, röllömahainen ja raskausarpinen tantta. Tuntui että olisi tullut 20 vuotta ikääkin kerralla ulkonäköön. Naama oli muuttunut ihan erinäköiseksi, omituiseksi turpeaksi pallinaamaksi entisen kulmikkaan selkeän kasvonmuodon sijaan.
Mutta onneksi se johtuikin sitten vaan siitä painontulosta, ja kun laihdutin entisiin mittoihini niin palasin myös entiselleni ulkonäöltäni. Raskausarvet tisseihin ja vatsaan toki jäi mutta vuosien myötä nekin on haalistuneet hyvin vähän näkyviksi.
Uskon, että raskaus on muuttanut Karitan vartaloa, niin kuin meillä kaikilla. Mutta kyllä ärsyttää, kun tuollainen ihminen valittaa kropan muutoksista.
Itse lihoin 20 kg ja imetin vuoden. Painoin lapsen 1 vuotis syntymäpäivillä saman verran, kun silloin kun lähdin laitokselle. Hormoonit ilmeisesti pitivät kilot, koska imetyksen lopetettuani laihduin kuukaudessa 10 kg. Kahden kuukauden jälkeen oli lähtenyt jo 15 kg. Mitään sen eteen en tehnyt.
Itselläni on myös todella paljon raskausarpia, käytännössä koko maha ratkeili. Ei todellakaan ole kaunis. Ja sitten vielä venynyt nahka on tehnyt pussin, joka roikkuu alavatsassa. Edelleen on ylinmääräisiä kiloja. Silti käytän pikinejä rannalla ja kehtaan riisuutua miehen edessä. Tälläinen minä olen, enkä sitä voi muuttaa kuin leikkauksella. Jos en kelpaa näin, niin vika ei ole minussa.
Olin ollut päitäkääntävän kaunis ennen, ja synnytyksen jälkeen olinkin 25 kg entistä painavampi, röllömahainen ja raskausarpinen tantta. Tuntui että olisi tullut 20 vuotta ikääkin kerralla ulkonäköön. Naama oli muuttunut ihan erinäköiseksi, omituiseksi turpeaksi pallinaamaksi entisen kulmikkaan selkeän kasvonmuodon sijaan.
Mutta onneksi se johtuikin sitten vaan siitä painontulosta, ja kun laihdutin entisiin mittoihini niin palasin myös entiselleni ulkonäöltäni. Raskausarvet tisseihin ja vatsaan toki jäi mutta vuosien myötä nekin on haalistuneet hyvin vähän näkyviksi.
Nykyään olen paremmassa kunnossa kuin ennen lapsia, vaikka olen aina ollut hoikka. Raskausaikana keräsin paljon painoa ja kesti aikansa ennenkuin sain kroppani kuosiin.
Miksei (syystä tai toisesta) muuttunut ulkonäkö saisi olla kriisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei (syystä tai toisesta) muuttunut ulkonäkö saisi olla kriisi?
kunnon mamma ei ajattele mitään muuta kuin lapsiaan!! ;) Ei sitä enää peiliin katsota kun on lapsen saanut, itsekkäät vaan meikkejä käyttää saati käy jossain kampaajalla! XL-tuulipuku vain päälle ja hiukset joko kananpers-kampaukselle tai ponnarille ja pihalle lasten kanssa!!
;)
kyllä on järkyttävästi rupsahtanut Olli Lindholmkin! Ihan kauhea näky. Varmaan karpannut itsensä noin roikkonaamaiseksi. Miten voikin noin lyhyessä ajassa vanhentua kymmenen vuotta - ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ollut päitäkääntävän kaunis ennen, ja synnytyksen jälkeen olinkin 25 kg entistä painavampi, röllömahainen ja raskausarpinen tantta. Tuntui että olisi tullut 20 vuotta ikääkin kerralla ulkonäköön. Naama oli muuttunut ihan erinäköiseksi, omituiseksi turpeaksi pallinaamaksi entisen kulmikkaan selkeän kasvonmuodon sijaan.
Mutta onneksi se johtuikin sitten vaan siitä painontulosta, ja kun laihdutin entisiin mittoihini niin palasin myös entiselleni ulkonäöltäni. Raskausarvet tisseihin ja vatsaan toki jäi mutta vuosien myötä nekin on haalistuneet hyvin vähän näkyviksi.
Nykyään olen paremmassa kunnossa kuin ennen lapsia, vaikka olen aina ollut hoikka. Raskausaikana keräsin paljon painoa ja kesti aikansa ennenkuin sain kroppani kuosiin.
Miksei (syystä tai toisesta) muuttunut ulkonäkö saisi olla kriisi?
Ei siihen raskauden/sien aiheuttamaan tilaan tarvitse jäädä, mutta että siitä oikein kriisiä väännetään. Yleensä "kriisin" seuraukset kantaa mies ja jos "kriisi" jatkuu, niin myös lapset kun mies lähtee.
Mutta että äitivaimorakastar huolehtii terveydestään ja saa siitä positiivista mieltä on pelkästään suositeltavaa.
Ei sitä enää peiliin katsota kun on lapsen saanut, itsekkäät vaan meikkejä käyttää saati käy jossain kampaajalla! XL-tuulipuku vain päälle ja hiukset joko kananpers-kampaukselle tai ponnarille ja pihalle lasten kanssa!!
;)
Jos vaatteet jäävät pieneksi, ei laihdutus ole vaihtoehto vaan isompien vaatteiden ostaminen ;)
- Tuo lainaamasi, en muista numeroa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
synnytyksen jälkeen, vaikken ole ollenkaan ulkonäkökeskeinen ihminen, päinvastoin!
mielessä eikä oma ulkonäkö ole ollenkaan ensi sijalla.