Lue keskustelun säännöt.
yksinäisyys korostuu joulun alla
23.12.2012 |
Juuri näinä joulunaluspäivinä sitä toivoisi, että olisi joku, jonka kanssa voisi jakaa arkea ja ihan vain rauhoittua. Ei välttämättä edes parisuhde, mutta joku.
Huomenna edessä lähtö viettämään sukujoulua jälleen kerran, vaikka mieluummin viettäisin joulun yksin. Sukuni on ihan ok, mutta tuosta rauhoittumisesta ei siinä hälinässä tule mitään, ja suvun vanhapiikana minun jostain ihmeen syystä "kuuluu" olla mukana kaikessa ja melkeinpä kiitollinen että on se suku edes seurana. Eikä sukulaisissa ole ketään sellaista henkilöä, jonka seurassa voisi ihan oikeasti olla oma itsensä ja vapautunut, aina se on vähän esittämistä.
Piti vain päästä avautumaan tässä pakkaamisen keskellä:) Tietysti jouluun mahtuu hyviäkin hetkiä, mutta nimenomaan juuri nyt, kun tuo koitos on vasta edessä, sitä kaipaisi vain sitä, että voisi rauhoittua ja jakaa fiiliksiään jonkun toisen kanssa vaikka glögimukin äärellä.
Kommentit (4)
Onneksi kuitenkin joulua vietetään meillä sukulaisten kanssa. Uusi vuosi on minulle se vuoden yksinäisin juhla - istun omassa asunnossani koko yön dataamassa kunhan olen kertonut kaikille kavereille, kuinka menen juhlimaan jonkun ystävän kanssa/luokse - tosiasiassa minulla ei ole ketään niin läheistä ystävää, että haluaisi juhlia minun kanssani.
Kun asuin vielä kotona ja sisarukseni lähtivät illalla juhlimaan, oli vanhempien sääliiä katseita paljon surullisempaa nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ns. vahvana naisena, joka tekee kaiken oman päänsä mukaan, mutta toisaalta välittää omistaan. Ei tämä välttämättä mikään sääliasia ole - ja jos olisi, älä mene siihen mukaan. On parempi olla yksin ja vaikka onneton kuin kaksin (kolmin, nelin jne.) ja onneton kaikkien asioista.
Ja hae ystävyyttä, joulun alla tai jälkeen, olet sen ansainnut.
Uusi vuosi on minulle se vuoden yksinäisin juhla - istun omassa asunnossani koko yön dataamassa kunhan olen kertonut kaikille kavereille, kuinka menen juhlimaan jonkun ystävän kanssa/luokse - tosiasiassa minulla ei ole ketään niin läheistä ystävää, että haluaisi juhlia minun kanssani.
Kun asuin vielä kotona ja sisarukseni lähtivät illalla juhlimaan, oli vanhempien sääliiä katseita paljon surullisempaa nähdä.
Oho, muitakin, joilla on ollut nuoruus kuin minulla.
Ap:nkin kirjoitus voisi olla omasta näppiksestäni. Paitsi että päätin samoista syistä jättää tällä kertaa sen sukujoulun väliin ja olla vain itsekseni.
Tosin nykyään en kyllä koe oloani enää kovin yksinäiseksi. En ole kenellekään niin tärkeä, että hän haluaisi kanssani joulun tapaista pyhää viettää. Mutta uudeksivuodeksi kyllä varmasti kelpaan seuraksi jonnekin muun kaveriporukan jatkona.
Mun ihmissuhteeni ovat vähän outoja, mutta olen niistä silti äärimmäisen kiitollinen.
jos soitat sinne suvullesi ja kerrot saaneesi vatsataudin/pahan flunssan/jonkun rokon, etkä pääse paikalle.