Mikä on sielunkumppani? Miten se eroaa ystävästä?

Ja pari(kin) lasta, jotka kunnialla hoitaa - saa tehdä hartiavoimin työtä, eikä kyse ole mistään pikkujutusta. Syvempiä merkityksiä "suurempina asioina" voi hakea se, joka ei ole onnistunut menestymään, esim silkkaa laiskuuttaan, helpompi uppoutua henkimaailman asioihin kuin tehdä jotain konkreettista joka päivä.

Sinänsä se "suuremman" miettiminen ja menestys elämässä eivät toisiaan pois sulje, mutta menestystä on helppo mitätöidä, kun se ei edes ole ulottuvilla.

noi on hienoja saavutuksia elämässä, mutta ei se vielä sielunkumppania tee.

olen 30v. nainen ja olen töissä tutustunut 50+ mieheen,jonka uskon olevan sielunkumppanini.Mitään seksuaalista välillämme ei ole,mutta yhteistyö on saumatonta ja helppoa.Olemme työparina erottamattomat,ja ikäänkuin luemme toisiamme.

Ja pari(kin) lasta, jotka kunnialla hoitaa - saa tehdä hartiavoimin työtä, eikä kyse ole mistään pikkujutusta. Syvempiä merkityksiä "suurempina asioina" voi hakea se, joka ei ole onnistunut menestymään, esim silkkaa laiskuuttaan, helpompi uppoutua henkimaailman asioihin kuin tehdä jotain konkreettista joka päivä.

Sinänsä se "suuremman" miettiminen ja menestys elämässä eivät toisiaan pois sulje, mutta menestystä on helppo mitätöidä, kun se ei edes ole ulottuvilla.

Eihän tuossa kukaan väheksynyt aikamme menestyksen mittareita, jotka muutenkin ovat varmasti ihan kaikille oikein selviä. Vai missä kohtaa joku teki niin? Sen sijaan sun piti av-narttumaiseen tyyliin päästä sivaltamaan syystä tai toisesta heikommin elämässä menestyneitä ihmisiä aika ikävästi. Tuli varmaan sitten hyvä olo siitä. Enkä ole kukaan tässä ketjussa aiemmin kommentoineista.

Ystävä on ihminen jonka kanssa on kiva jutella ja tehdä asioita, jonka kanssa viihtyy hyvin, jonka ajatukset kiinnostaa.



Sielunkumppani taas on jotain vielä syvempää, sellaista että tuntuu että toisen olisi tuntenut "aina" vaikka hänet olisi juuri tavannut, että on ikään kuin henkinen yhteys häneen silloinkin kun hän on fyysisesti kaukana (esim. vaistoan sielunkumppanini mielialat yleensä, ahdistun hieman itse jos hän ahdistuu), tietää puolesta sanasta mitä toinen tarkoittaa ja millainen maailmankatsomus on sen taustalla.



Minä olen kerran eläissäni tavannut tuollaisen sielunkumppanin, ja se oli aivan hämmentävä kokemus. Varsinkin kun tosiaan en usko mihinkään yliluonnolliseen esim. menneisiin elämiin, telepatiaan jne, mutta kokemukseni olivat niihin viittaavia. Oli kuin olisin muistanut hänet jostain toisesta ajasta ja elämästä, kuin välillämme olisi ajan ja paikan rajat välittävä yhteys. Seurustelin tämän sielunkumppanin kanssa pari vuotta, mutta hänellä oli niin pahoja mielenterveysongelmia, ettei yhdessä elämisestä tullut mitään. SIlti, 8 vuotta seurustelun loppumisenkin jälkeen, olemme edelleen toistemme parhaat ystävät ja - sielunkumppanit.

sielunkumppani on tuonpuoleisessa ("kuoleman jälkeisessä elämässä") oleva parisielu, sielunkumppani, joka on ikäänkuin elämänkumppani, mutta seksuaaliton ja sukupuoleton. Sielulla ei ole sukupuolta, mutta se voi ilmentää itseään tietyn näkäiseksi piirteet valitsemalla.



Vastoin yleistä käsitystä sielunkumppani ei ole täällä maan päällä. Sielunkumppani ei inkarnoidu samaan aikaan, vaan odottaa tuonpuoleissa, seuraa ja tarkkailee. Joskus sielunkumppani voi olla myös ns. henkiopas, mutta ei välttämättä. Joskus aniharvoin on mahdollista että sielunkumppani on hetkellisesti samaan aikaan maan päällä, mutta lähes poikkeuksetta sielunkumppani odottaa sinua tuonpuoleissa, ja kun kuolet ja oppiläksysi maan päällä päättyvät, palaat jälleen oikeaan kotiin sielunkumppanisi kanssa elämään. Jotkut toki valitsevat sitten sielläkin elämisen yksin itsekseen.



Sitten taas se tietty sielunkumppanuus täällä maan päällä on eri asia, siinä on kyse ns. ennalta sovitusta kohtaamisesta, eli tietyn toisen sielun kanssa on etukäteen sovittu että hän tulee jossain elämäsi vaiheessa mukaan opettamaan/auttamaan/ohjaamaan jotain, ja siis polkunne risteävät ennalta sovitusti. Tämä ei kuitenkaan ole se "oikea" sielunkumppani vaan ainoastaan tärkeä opas matkasi varrella.



Sen "oikean" sielunkumppanin voi tietyin tekniikoin tavata eetteritasolla tai esim meditoidessa, kun opettelee nostamaan omaa värähtelytaajuuttaan. Tällöin voi saada neuvoja, opastusta tai lohdutusta niin halutessaan. Sielunkumppani on eri asia kuin suojelusenkeli.



Eli ap:n työkaveri on tällainen tärkeä opas/auttaja joka on ennalta sovitusti (kumpikaan teistä ei tietenkään nyt muista sitä sopimusta) tullut auttamaan tai palvelemaan tai tuomaan AP:n elämään jotain tärkeää.



Tässäpä tätä.

kiitos kakkonen vastauksesta. Ajatukseni lähti siitä liikkelle, että kaverini mies löysi itselleen sielunkumppanin ja jätti vaimonsa tämän sielunkumppanin vuoksi.



Luulen, että tuo mies pohti sielunkumppanuutta ihan eri tasolla kuin sinä. Ja mietin, mitä arkikielessä sielunkumppanuus tarkoittaa. Vai tuliko tuo toinen nainen auttamaan tuota miestä tässä elämssä?



Sitten aloin miettimään, kuka olisi minun sielunkumppanini. Enkä keksinyt muuta kuin tuon työkaverini.



ap

Mutta olen pohtinut asiaa paljon. Oma mieheni ei ole sielunkumppanini, vaikka välitämmekin kovasti toisistamme. Emme nimittäin siitä huolimatta ymmärrä toisiamme kovin hyvin, olemme niin erilaisia. Usein on käynyt niin, että jos jompikumpi innostuu tai inspiroituu jostain asiasta (vaikkapa hyvästä musiikista) tosi kovasti niin toinen sitten vahingossa pilaa koko jutun, kun ei vaan ymmärrä toisen mielialaa ja siihen johtaneita syitä.



Jos törmäisin siihen ihmeelliseen sielunkumppaniin joka ymmärtäisi mua täydellisesti, niin olisi varmaan pakko vaihtaa miestä...

Mutta olen pohtinut asiaa paljon. Oma mieheni ei ole sielunkumppanini, vaikka välitämmekin kovasti toisistamme. Emme nimittäin siitä huolimatta ymmärrä toisiamme kovin hyvin, olemme niin erilaisia. Usein on käynyt niin, että jos jompikumpi innostuu tai inspiroituu jostain asiasta (vaikkapa hyvästä musiikista) tosi kovasti niin toinen sitten vahingossa pilaa koko jutun, kun ei vaan ymmärrä toisen mielialaa ja siihen johtaneita syitä.

Jos törmäisin siihen ihmeelliseen sielunkumppaniin joka ymmärtäisi mua täydellisesti, niin olisi varmaan pakko vaihtaa miestä...

voi ymmärtää toista ihmistä täydellisesti. Se ei ole mahdollista. Jokaisella meistä on oma menneisytensä, omanlainen lapsuutensa, omat kiinnostuksen kohteet. Toisia ymmärtää enemmän kuin toisia, mutta ketään ei voi ymmärtää sataprosenttisesti.

Onko ymmärrys ja rakkaus sama asia? Vaatiiko rakkaus samanalaisuutta?

Mutta olen pohtinut asiaa paljon. Oma mieheni ei ole sielunkumppanini, vaikka välitämmekin kovasti toisistamme. Emme nimittäin siitä huolimatta ymmärrä toisiamme kovin hyvin, olemme niin erilaisia. Usein on käynyt niin, että jos jompikumpi innostuu tai inspiroituu jostain asiasta (vaikkapa hyvästä musiikista) tosi kovasti niin toinen sitten vahingossa pilaa koko jutun, kun ei vaan ymmärrä toisen mielialaa ja siihen johtaneita syitä.

Jos törmäisin siihen ihmeelliseen sielunkumppaniin joka ymmärtäisi mua täydellisesti, niin olisi varmaan pakko vaihtaa miestä...

voi ymmärtää toista ihmistä täydellisesti. Se ei ole mahdollista. Jokaisella meistä on oma menneisytensä, omanlainen lapsuutensa, omat kiinnostuksen kohteet. Toisia ymmärtää enemmän kuin toisia, mutta ketään ei voi ymmärtää sataprosenttisesti.

Onko ymmärrys ja rakkaus sama asia? Vaatiiko rakkaus samanalaisuutta?

Rakkaus ei vaadi samanlaisuutta, sen todistaa se että kuitenkin rakastan miestäni :) Tiedän kuitenkin siitä huolimatta että jossain saattaa olla ihminen, joka ymmärtää minua paremmin. Yksi suuri juttu mulle olisi se, että mies ymmärtäisi paremmin mun pyrkimystä löytää elämälle jokin syvempi tarkoitus. Miehelle se tarkoitus on menestys työelämässä, pari lasta ja omakotitalo. Ei tuossakaan mitään vikaa ole, mutta itse haluan enemmän :)

Me ollaan mieheni kanssa sielunkumppaneita. Löydettiin toisemme aikuisina ja siinä meni monen ihmisen elämä uuteen järjestykseen kun ei osattu olla ilman toisiamme. Elämä yhdessä on helppoa ja mukavaa ja ajatukset kulkevat samaa rataa.



Mulla on myös toinen sielunkumppani, mies, jonka kanssa seurustelinkin opiskeluaikana. Tai ei me edes ihan seurusteltu, kunhan hengattiin aina yhdessä kuin paita & peppu ja harrastettiin seksiäkin, mutta tiedettiin aina ettei meillä ole sellaista yhteistä tulevaisuutta. Kuitenkin ollaan toistemme parhaat ystävät (nykyään puolisoidemme jälkeen).

Me ollaan mieheni kanssa sielunkumppaneita. Löydettiin toisemme aikuisina ja siinä meni monen ihmisen elämä uuteen järjestykseen kun ei osattu olla ilman toisiamme. Elämä yhdessä on helppoa ja mukavaa ja ajatukset kulkevat samaa rataa.

Mulla on myös toinen sielunkumppani, mies, jonka kanssa seurustelinkin opiskeluaikana. Tai ei me edes ihan seurusteltu, kunhan hengattiin aina yhdessä kuin paita & peppu ja harrastettiin seksiäkin, mutta tiedettiin aina ettei meillä ole sellaista yhteistä tulevaisuutta. Kuitenkin ollaan toistemme parhaat ystävät (nykyään puolisoidemme jälkeen).

- riitelettkö miehenne kanssa ollenkaan, vai oletteko kaikesta yhtä mieltä?

- miksi tuon opiskelukaverin kanssa teillä ei ollut yhteistä tulevaisuutta?

Ja pari(kin) lasta, jotka kunnialla hoitaa - saa tehdä hartiavoimin työtä, eikä kyse ole mistään pikkujutusta. Syvempiä merkityksiä "suurempina asioina" voi hakea se, joka ei ole onnistunut menestymään, esim silkkaa laiskuuttaan, helpompi uppoutua henkimaailman asioihin kuin tehdä jotain konkreettista joka päivä.



Sinänsä se "suuremman" miettiminen ja menestys elämässä eivät toisiaan pois sulje, mutta menestystä on helppo mitätöidä, kun se ei edes ole ulottuvilla.