Meidän "vahtikoira" sai tänään melkoisen sirkuksen aikaiseksi.

Itse lähdin jo 8 töihin, lapsella oli 10 meno. Meillä hajonnut lämminvesivaraaja ja vuokranantajalle kun aamulla soitin asiasta, niin olikin jo heti päivällä tulossa putkimies tai joku joka niitä korjaa paikalle.



Vuokranantaja soitti mulle, että mites sen koiran kanssa? Sanoin ettei se ketään pure ja kohta soitti vuokranantaja taas, että joo ei sitä tarvi hakea pois, että sama putkimies muisti että on käynyt aiemminkin (hanan vaihto) eikä pikkukoiraa tarvi hakea pois, hän ei pelkää sitä...



Noh kohta soi puhelin, että putki(?)mies oli soittanut, ettei koira ollut kotona ja varaaja pitää vaihtaa uuteen.



Mulla löi sydän monta kertaa tyhjää, siis mitä, koira ei ole kotona?? Kauhuajatukset, että lapsi on päästänyt sen ennen kouluunlähtöä pihalle ja unohtanut ulos! Eihän se pärjää ulkona kauaa! Ja jos se on kyllästynyt ja lähtenyt valkoisine turkkineen seikkailemaan lumisille teille ja varmasti jäänyt auton alle!!! *miljoona sydämentykytystä, kauhunsekaisia kyyneliä, suljen kohta koko firman, että pääsen kotiin etsimään rakasta koiraani*



Soitan äidilleni pääsisikö mitenkään katsomaan, onko koira odottamassa takaovella. Äitini oli juuri leipomassa, mutta repäisi raa'at pullat uunista ulos ja lähti siltä istumalta kotiini tarkistamaan asian.



Oli tullut sisään, sanoin että tarkista ensimmäisenä takapiha. Oli huudellut sisään tullessa ja koira oli tullut sängyn alta ja kuulema ollut niin innoissaan että "meinannut riekaloida nahkatakinkin innoissansa".



Loppu hyvin kaikki hyvin! Koirasta ei ole siis vahtikoiraksi, enkä sitä kyllä ole halunnutkaan. Koiraihmiset varmasti ymmärtävät huoleni :).



Mutta kuitenkin minua mietityttää, miksi koira piiloutui sängyn alle kun täällä on käynyt vieras ihminen? Onko tämä kokoasia, kun on pieni? Yleensä pienet haukkuu kaikkea liikkuvaa suurinpiirtein?