Miten anoppilassa olo rajoittaa elämääsi? Missä hillitset itseäsi ollessanne siellä vaikka jouluna?

Ulko-oven sisäpuolella?

vaan suistaa elämäni hienoisesti radaltaan. Normaalisti en ole järin innostunut juomaan itseäni vauhdilla hiprakkaan, mutta anoppilassa pyri juomaan itseni mahdollisimman nopeasti "mukavaksi". Nukkumisesta ei tule mitään, kun varavuodesohvassa kulkee joku ihmeen pyöreä metalliputki just selän alla.

Koska koen itseni idiootiksi, kun yritän vaan sinnitellä, olemme nyt tulleet siihen tulokseen, että olen anoppilassa mahdollisimman vähän.

Asuvat 15 km päässä kotoamme.



Muutoin "hillitsen" itseäni olemalla vieraskorea ja kehumalla anopin keskinkertaisia kokkauksia (hän tosin tekee erittäin hyvää pullaa, sitä voi kehua aidosti).

Vähän tietysti vieraskorea täytyy olla. Anoppui tarjoaa drinksuja ja hoitaa lapset aamuisin :)

liikkua alasti suihkun jälkeen ja tukka täytyy kammata useammin ja muutenkin laittaa itseään useammin kuin kotona. Keittiössä en voi rentoutua, koska anoppi määrää ja teen aina jotain eri tavalla kuin hän ja se on sitten väärin. Puheitani joudun varomaan koko ajan, koska anoppiani ei kiinnosta samat asiat kuin minua. Anoppi katsoo paljon teeveetä, joten yritän kuluttaa aikaani lukemalla. Mieheni taantuu lapsuuteensa ja alkaa käyttäytymään siksi eri tavalla kuin mihin olen tottunut. Toisaalta taas miehelleni tulee riitaa äitinsä kanssa niistä asiosta, joita hän ei enää tee samalla tavalla, kuin vanhempiensa kanssa asuessaan. Seisahtunut ilmapiiri. Pölyttynyt ja nuhjuinen anoppila.

Hillitsen tv:n katsomistani: en katso mitään "omia" ohjelmia, sit kotona boksilta jälkeenpäin. Hillitsen myös lapsia, jotteivat olisi ns. häiriöksi, ja hillitsen omaa laiskottelua ja olen enemmän lasten kanssa, jotta heillä ei ois tylsää mummolassaan. Ugh, olen kertonut. Aika hyvä miniä?

Kotona ja vanhempieni luona voin olla miten kuten tykkään.



Muualla en piereskele estottomasti, kaiva nenää, pissaa vessan ovi auki, puhu täysin avoimesti ajatuksistani ja juorua ilkeästi muista ihmisistä. :)

Saisin kyllä juoda alkoholia, mutta se ei nyt ole minulle niin tärkeä muutenkaan ja nyt ollut pidempään pannassa jo (raskaus, imetys ja uusi raskaus).

Saan nukkua ihan niin myöhään kun haluan, minä ja mieheni, anoppi ja appi hakevat pojan kun kuulevat että herää ja hoitavat aamutoimet ja lähteävt ulos hänen kanssaan=)

Ruoka ei ole yhtä hyvä kuin äitini laittama, mutta ihan syötävä.

Ja sekä anoppi että appi ovat todella mukavia ihmisiä joiden kanssa on aina ollut helppoa tulla toimeen, ensitapaamisesta lähtien=)



Taidan olla onnekas...

En ikinä yövy anoppilassa! En vietä siellä juhlapyhiä! Olen AINA perheeni kanssa kotona juhlat. Anoppi saa tulla meille, jos tahtoo...

anoppilassa. Mieheni ei päästä minua sinne sisälle (pihalla ja piharakennuksissa olen käynyt). Siellä on niin paskaista, etten saa käydä edes vessassa, kuulemma pyörtyisin. Miehenikin pissaa mieluummin metsänreunaan kuin kotipuolensa eriöön, tai sitten menemme Nesteelle. Talo on huonossa kunnossa, vesivaurioinen räyskä, jolle ei ole tehty edes viikkosiivousta 30 vuoteen. Mieheni mukaan se tarvitsisi lähinnä dynamiittia. Lisäksi appi ja anoppi ovat mitä todennäköisimmin kännissä, joten senkään vuoksi mieheni ei halua päästää minua sinne sisään (ymmärrän, minunkin äitini juo). Itse hän käy pari kertaa viikossa katsomassa siellä, ollaanko siellä vielä hengissä.

Saa nukkua niin myöhään kun haluaa ja valvoa niin myöhään kun tahtoo. Telkusta katsotaan aina suomenkielisiä ohjelmia. Keskustellaan negatiivisista asioista, onnettomuuksista, rikoksista tms. Yleensä koitan olla hiljaa nurkassa, poissa tieltä. Alkoholia en juo, mutta epäilen että anoppi paheksuisi viinipulloa tms.

Up

Emme nykyään ole anoppilassa yötä. En joudu rajoittamaan itseäni mitenkään, ellei sitä lasketa, että en sano anopille suoraan mitä mieltä olen hänen joistain "mystisistä" kokemuksistaan ja "tieteellisistä" ideoistaan esim. ihmisen psyykestä...mutta samalla tavalla rajoitan puheitani monessa muussakin seurassa ihan käytöstapojen vuoksi.

Up