Mikä nuorissa äideissä teitä vaivaa?
Ihan mielenkiinnolla haluaisin mielipiteitä nuorista äideistä ja mikä on nuori äiti? Onko se ikä vai henkinen kehitys mikä määrittää sen, teidän mielestä? Nuoret äidit miten teitä on kohdeltu väärin? Entä ehkä myös teitä vanhemmalla iällä lapsen saaneita? Mikä tekee siitä väärää tehdä lapset nuorena, tai vanhana?
Kommentit (10)
Eli henkinen kehitys määrittää. Jos se on riittävällä tasolla, että pystyy olemaan kunnollinen äiti lapselleen, asia on ihan ok.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Haluaisin tähän keskusteluun saada niitä ketkä muilla palstoilla haukkuvat muita äitejä iän perusteella.
kun tulen lasteni kanssa samaan paikkaan, kai ne kuvittelevat itsestään liikoja. Ja sitten tämä vanhemman naisen suusta (45v) Mulla on 5 lasta, kai mä nyt lapsia osaan kasvattaa. Eipä osannut, viinaan menevä vapaakasvattaja.
Aika usein nuoria sanotaan epävarmoiksi, enkä yhtään ihmettele kun vanhemmat naiset heti nokkimassa kun saavat tilaisuuden. Kateusko sen tekee kun pitää haukkua nuoria äitejä? Luutavammin.
Olen nuori ja mielestäni hyvä äiti. Muiden mielipiteet ei hetkauta minua. Olen tyytyväinen näin.
Siinä esiteltiin mun mielikuva nuorista vanhemmista. Tulin siitä jaksosta niin pahalle päälle, etten ole vielä uskaltanut katsoa sarjan muita jaksoja...
OMASTA MIELESTÄNI lapset tulee saada nuorena, eli alle 25-vuotiaana. En tuomitse vanhempana saaneita, mutta en halua itse tulla äidiksi 30 vuotiaana.. Oma äitini on saanut minut 23 vuotiaana ja jaksoi leikkiä minun kanssa koko ajan. Pikkuveljeni sai taas 34 vuotiaana, eikä enään jaksa yhtään niin paljoa. Sitäpaitsi onhan naisen parhain aika tieteellisestikkin saada lapsia alle 23-vuotiaana. Väärä ajatus on monilla että pitää olla hieno omakotitalo ja hieno auto pihassa, ennen kun lapsia aletaan saamaan.
Nuoret äidit miten teitä on kohdeltu väärin? Entä ehkä myös teitä vanhemmalla iällä lapsen saaneita? Mikä tekee siitä väärää tehdä lapset nuorena, tai vanhana?
Oma neukkatäti ei kohdellut minua ennakkoluuloisesti, ennen kuin jäin yksin lapsen kanssa. Palasin koulunpenkille, kun lapsi oli 11kk ja opettajat katsoivat kieroon. Vain harva opettaja uskoi, että minusta on suorittamaan koulu loppuun. Päiväkodissa oli koko ajan tädeillä jotain nipottamista, ei pojalla voi yksinkertaisesti olla vaaleanpunaisia sukkahousuja, ei, ei ja ei. Minä näin hirviöitä kaikkialla, kun pojallani oli outoja mustelmia ja huomautin niistä. Poikaani purtiin päiväkodissa, eikä muka lapseni IKINÄ huutanut, kun häntä sattui.
Kun aloitin uuden suhteen, päiväkodintädit oli sitä mieltä, että "miessuhteeni vaihtuvat tiuhaan tahtiin". Kaikki miespuoliset ystäväni, ketä oli mukana hakemassa poikaa (auttoivat minua, koska ei ollut omaa autoa saatikka korttia) olivat päiväkodintätien mielestä poikaystäviäni. Kerran erehdyin kaveria (miespuolista) pyytämään, että hakee poikani päiväkodista ja vie veljeni luokse, koska minut oli buukattu ylitöihin. Päiväkodille ilmoitin seuraavana päivänä, ettei miehen tietoja tarvitse enää pitää päiväkodissa, että tuskin tulee enää hakemaan poikaani. Minulle todettiin kylmästi: "Tuossa iässä miehet ei hae muuta kuin sitä yhtä asiaa, pojat vaihtuu koko ajan tyttöhyvä".
Minua kohdeltiin tosi julmasti edellisessä päiväkodissa. Vaihdoimme mieheni kanssa kuntaa ja päiväkotia ja nyt kaikki menee paremmin. Meidän tarhantädit on mukavia, kaikki ovat saaneet lapsensa suht nuorena eivätkä aliarvioi meitä saatikka pidä meitä huonommassa arvossa kuin muita.
Siinä esiteltiin mun mielikuva nuorista vanhemmista. Tulin siitä jaksosta niin pahalle päälle, etten ole vielä uskaltanut katsoa sarjan muita jaksoja...
Mikä jaksossa sinua suututti?
Itse olen kuullut seuraavia:
- nuoret hankkivat lapsia siksi, että voi jättää opiskelut kesken ja jättäytyä pois työelämästä.
- opintojen tai töiden keskeyttäminen äitiysvapaan ajaksi sekoitetaan nuorilla helpommin niiden lopettamiseen.
- nuorilla äideillä on jotenkin lähtökohtaisesti huonommat tietotaidot lapsen hoidon ja kasvatuksen suhteen. Siis alkuoletus on se, että nuori esim. ei imetä, tupakoi ja noudattaa vapaata kasvatusta.
- nuorina lapsen saaneet ovat yksinhuoltajia, jos ovat eronneet lapsen isästä.
- ulkonäkö on jotenkin sidoksissa hyvään/huonoon vanhemmuuteen. Tämä ei tosin ole ihan yhtä ikäsidonnainen asia.
Mielestäni nuorella äidillä tarkoitetaan alle 25-vuotiaana lapsensa saanutta, josta erikseen vielä teiniäiti tarkoittaa alle 18/20-vuotiaana äidiksi tullutta. Yksilötasolla se ei kerro vielä mitään henkilön valmiuksista vanhemmuuteen, sitä mittaa yleinen elämänhallinta ja sitoutuminen lapseen.
Tuntuu todella kurjalta, että minustakin voidaan ajatella vaikka mitä huonoa sen takia, että nuorena saan lapsen. Onneksi neuvolassa olen saanut erittäin hyvää palvelua, eikä kertaakaan ole sanottu tai edes viitattu, etteikö minusta voi tulla hyvää ja turvallista äitiä nuoren iän takia. Sen sijaan sanottu, että ajattelen hyvinjärkevästi, vaikka olen "näin nuori". Ehkä tämän iän takia ei kuitenkaan luota itseensä niin paljon kun voisi, mutta toisaalta en tuskin olisi yhtään sen valmiimpi äiti 30 vuotiaanakaan.
Minua vaivaa vain se, että lähipiirissä on kaksi nuorta äitiä (alle 25-vuotiaita), jotka käyvät jatkuvasti bilettämässä eli dokaavat ja harrastavat irtosuhteita. Toinen tuli raskaaksi yhden yön jutusta, kännissä, baaritutun kanssa, eikä näe siinä mitään vikaa. Vitsailee asiasta, ja jatkaa samaan malliin. Ja ovat siis perheenjäseniä, siksi tiedän asiasta.
Ei siinä olisikaan mitään, jos huolehtisivat lapsistaan. Mutta ei. Lapset lykätään joko ex-miehien luokse ilmoittamatta ennakkoon mitään tai sitten isovanhemmille. Päivisin nämä mieluummin viettävät aikaa kahden kesken ja tuppaavat lapset joko päiväkotiin tai vanhemmilleen. Lapset esittävät välillä kysymyksiä että miksi äiti aina huutaa mulle, milloin äiti tuo uuden isän ja missä äiti on. Se on lohdutonta kuultavaa ja sattuu niin syvälle sydämeen, ettei mitään rajaa. On tässä oltu jos jonkinlaisten viranomaistenkin kanssa tekemisistä asioiden tiimoilta. Nämä äidit välittävät vain itsestään. Toisen lapset ovat vahinkoja, toisen lapsi sai alkunsa kun äiti jätti pillerit pois puhumatta lapsen isän (silloisen poikaystävän) kanssa asiasta mitään.
Joitakin naisia ei ole tarkoitettu äideiksi. Ehkä nämäkin viisastuvat vanhetessaan, mutta nyt on vain raivostuttavaa katsoa tätä touhua.
En silti todellakaan kuvittele jokaisen nuoren äidin olevan tällainen, enkä tuomitse nuoria äitejä samanlaisiksi. Tiedän montakin erinomaista nuorta äitiä, joista nuorin on 19, ja hänenkin lapsensa oli haluttu.
Eli henkinen kehitys määrittää. Jos se on riittävällä tasolla, että pystyy olemaan kunnollinen äiti lapselleen, asia on ihan ok.