Lue keskustelun säännöt.
Olen laittanut kanteen käräjäoikeuteen koskien lapsen elatusta. Lapsemme
22.09.2012 |
syntyi helmikuussa, eikä mies ole maksanut elareita minkäänlaisia, koska meillä ei ollut siitä sopimusta. Mies sanoi osallistuvansa muuten, mutta niin ei käynyt. Olen vaatinut kohtuullista summaa, n. 150 e/kk. Mieheltä vaaditaan elareita lapsen syntymästä alkaen. Joutuuko hän siis maksamaan siitä asti takautuvasti? Mies on kohtuutuloinen ja muuten talous kunnossa, hänellä ei ole mitään sellaista mikä voisi hänet vapauttaa maksuista.
Kommentit (5)
Menikö näin? Eli ainoa keino tosiaan viedä homma käräjille.
Mies joutuu muuten maksamaan takautuvasti. Miksi vaadit minimin? Eikö parempi olisi vaatia tulojen mukaista niin ei tarvitse yhtenään käräjöidä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja todellakin, USKO NYT MUA!!!, vaadit just sen minkä laskennallisesti isän kuuluukin maksaa, eikä vaan automaattisesti jotain minimiä. Mä olin niin nyhver lammas, että pyysin vaan minimin, ja kas, velkakierteeseen jouduin itse. Äijä senkus porskutti, käytti sit rahansa viinaan, tatuointeihin ym mielestään lasta "tärkeämpään"
nimim katkera
ja todellakin, USKO NYT MUA!!!, vaadit just sen minkä laskennallisesti isän kuuluukin maksaa, eikä vaan automaattisesti jotain minimiä. Mä olin niin nyhver lammas, että pyysin vaan minimin, ja kas, velkakierteeseen jouduin itse. Äijä senkus porskutti, käytti sit rahansa viinaan, tatuointeihin ym mielestään lasta "tärkeämpään"
nimim katkera
ois sua pitänytkään elättää. Saa olla lapsella tosi kalliit harrastukset että niitten takia jouduit velkakierteeseen.
ja todellakin, USKO NYT MUA!!!, vaadit just sen minkä laskennallisesti isän kuuluukin maksaa, eikä vaan automaattisesti jotain minimiä. Mä olin niin nyhver lammas, että pyysin vaan minimin, ja kas, velkakierteeseen jouduin itse. Äijä senkus porskutti, käytti sit rahansa viinaan, tatuointeihin ym mielestään lasta "tärkeämpään"
nimim katkera
ois sua pitänytkään elättää. Saa olla lapsella tosi kalliit harrastukset että niitten takia jouduit velkakierteeseen.
Esim. päiväkotimaksut, ulkovaatteet, sisävaatteet, lelut, kaikki kiva hoplopeista ja mäkkiaterioista Linnanmäkeen jne. Jos ei oikein hallitse tuota taloudenpitoa, voi olla vaikea hahmottaa,mihin kaikkeen rahan pitäisi riittää.
Mutta se on varmaa, että 150 euron elareilla ei lapselle hankita kuin perusjutut. Esim. meillä lapsi harrastaa kalliita harrastuksia, jotka vaativat erikoisvarusteita. Kasvavalle lapselle niitä varusteita on hankittava vähintään vuosittain. Päälle ulkoiluvaatteet, sisävaatteet, turnausmaksut, koulun retket, lapsen viikkoraha, ruoka, jota urheileva lapsi tarvitsee, perusjutut koulun liikuntatunnille kuten uimahousut, jumppavaatteet, luistimet, sukset, polkupyörä jne. Laskin, että lapsen elatukseen on varattu 3600 euroa vuodessa ja lapsen yksi harrastus maksaa vuodessa tuon 3000 euroa. Jos eroaisimme, lapsi menettäisi elintasonsa, vaikka molemmat vanhemmat ovat elossa ja porskuttavat iloisesti.
Ap, vaadi tulojen mukaan. Ei tässä asiassa saa olla "reilu", kun kyse on lapsen parhaasta.
tehdä elatussopimus ja jos sitä ei noudata niin pääsee vasta käräjille? Vaiko onko suullinen sopimus yhtä pätevä oikeuden edessä?