Tein päivän hyvän työn :)
Menin leikkipuistosta lasten kanssa syömään heseen ex tempore kun myöhästyttiin bussista ja lapset oli tosi nälkäisiä. Siellä törmäsin mieheen, joka aikanaan haikaili mun perään paljonkin. Eipä haikaile enää, kun näki mut villin lapsilauman kanssa, tukka litimärkänä ja ilman meikkiä, päälläni vuoden -07 ÄITIYSMEKKO (ei mun pitänyt mennä tänään ihmisten ilmoille ja se on tosi lämmin ja kätsä takin alla). Noh, posket oli sentään mulla terveen punaiset kun niin hävetti tää ulkoinen habitus.
Nih, että hän on varmaan tänä päivänä todella tyytyväinen siihen, ettei meidän juttu mihinkään johtanut. Varmaan suorastaan huokasi helpotuksesta.
Mikä oli sinun päivän hyvä tekosi?
Mikäköhän siinä on, että kun on oikeasti pahimmillaan, niin törmää sellaiseen ihmiseen mitä ei ole nähnyt vuosikausiin ja hänen nähtensä pitäisi oikeasti olla parhaimmillaan?
Mä olen ollut yhden ainoa kerran elämässäni toppahousut päällä kaupassa ja silloin törmäsin ex:sääni. Tietysti oli se pahin pipokin päässä ja naama hohti punaisena.