Lue keskustelun säännöt.
Kumpi petti ensin, sinä vai kotimaahan jäänyt, aupair tai vaihtarivuotenasi?
Kommentit (9)
Olin 16-vuotias eikä oltu vielä edetty poikakaverin kanssa pussailua pidemmälle, kun lähdin vaihtariksi. Seuraavan vuoden keväällä (eli kun vaihtarivuotta oli käyty 3/4) molemmilla oli säätöä muiden kanssa. Niistä ei kuitenkaan puhuttu kuin vasta vuosien päästä, palattuani Suomeen suhde jatkui kuten ennenkin.
Vaihto-opiskeluvuoden aikana (yliopistossa) kumpikaan ei pettänyt, olin tuolloin miehen kanssa, joka on nykyään aviomieheni. Liekö syynä ollut se, että olimme muutenkin etäsuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Isäntä" tuli väkisin päälle ensimmäisenä yönä.
Vaihtarivuosi on vielä helppo nakki; nykyisen aviomieheni kanssa olimme neljä vuotta etäsuhteessa, jossa näimme 1-2 kertaa vuodessa. Revi siitä :)
mutta vuoden aikana ehdimme kasvaa niin eri suuntiin (ja kun ollaan 17-vuotiaita, vuodessa ehtii muuttua paljon!) että erosimme kahden viikon päästä mun Suomeen palaamisestani.
Täytyy sanoa että siinä vaiheessa harmitti että EN ollut pettänyt vaihtarivuoden aikana, olisi ollut niin paljon kiintoisampi reissu...
parin jotka ovat hyvin kestäneet tuon vuoden eikä kumpikaan (minun tietääkseni) ole pettänyt.
Oma poikaystäväni lähti vaihtoon kun oltiin vähän yli 20-vuotiaita. Hänestä ei sitten pariin kuukauteen kuulunut mitään ja minä tapasin toisen... En tiedä pettikö, ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin päähän ei pälkähdäkään pettää koskaan; ei näe ketään muita. Ajattelee vain omaa rakastaan. Tuntee fyysistä kipua ja ikävää, jos joutuu olemaan erossa.
Jos kykenee pettämistapahtumaan = ei vain ole rakastunut. Niin yksinkertaista se on.
Puhun yli 30 vuoden kokemuksella, ja olemmne asuneet yhdessä ja erikseen useissa eri maissa.
mutta mieheni tyttöystävä petti vaihtarivuotenaan, mies sen sijaan kiltisti odotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloisen aviomieheni stipendiaika kesti puolitoista vuotta, eikä perhettä saanut ottaa mukaan. Laitoimme suhteemme katkolle, koska emme pitäneet realistisena vaihtoehtona, että pystyisimme olemaan uskollisia, kun kumpikin tiesimme olevamme aktiivisia seksuaalisesti.
En tietenkään osaa sanoa, kumpi ensimmäisenä löysi lohtua. Itselläni oli noin vuoden kestänyt ihastus, miesystävä meni löytönsä kanssa naimisiin. Stipendiaattiaika siis rikkoi avioliittomme.
Se oli vielä aikaa ennen skypeä ja sähköpostia ja halpalentoyhtiöitä. Olimme yhteyksissä vain kirjeitse ja puhelimitse, mikä aikaeron takia oli lähinnä viestien jättämistä toisen vastaajaan. Aluksi laitoimme kaikki rahamme lentolippuihin, mutta sitten rahat loppuivat.
Olin 16-vuotias eikä oltu vielä edetty poikakaverin kanssa pussailua pidemmälle, kun lähdin vaihtariksi. Seuraavan vuoden keväällä (eli kun vaihtarivuotta oli käyty 3/4) molemmilla oli säätöä muiden kanssa. Niistä ei kuitenkaan puhuttu kuin vasta vuosien päästä, palattuani Suomeen suhde jatkui kuten ennenkin.
Vaihto-opiskeluvuoden aikana (yliopistossa) kumpikaan ei pettänyt, olin tuolloin miehen kanssa, joka on nykyään aviomieheni. Liekö syynä ollut se, että olimme muutenkin etäsuhteessa.