Pyrittekö maksamaan kaupassa niin että pääsette kolikoista eroon?
Eli jos loppusumma on vaikka 17:65, niin annatte myyjälle 22,65 ja saatte siis vitosen setelin takaisin?
Olen vaan huomannut, että joskus myyjät menee ihan hämmenyksiin ja yrittää antaa ne kolikot heti takaisin, että tässä on liikaa! :)
Kommentit (22)
Jos ei niitä käytä, niin sittenhän niitä kerääntyy kilon verran käsilaukkuun ?!
niin tottakai menee sekaisin
paitsi meidän maalaiskunnassa on niin paljon mummoja ettei mene
joku ekaa päivää työssä oleva voi mennä sekaisin ja sä saat siitä päivän suurimman huvin. Mulle saat lykätä kolikoita just niin paljon kuin huvittaa, laskelen niitä mielelläni, aloitan aina pienimmistä kolikoista niin saa asiakas pitää itse ne suurimmat.
Kolikoista en myöskään pyri eroon, ne on kovaa valuuttaa urheiluturnausten makkarakojulla (lapset harrastaa...), lasten viikkorahoina, erilaisiin keräyksiin jne.
kun hermostuneet ihmiset tömistelee muutenkin jonossa takana.
Säästän kolikoita lasten viikkorahaan.
silloin kun ei ole jonoa perässä. Muuten yritän selvitä kassalta mahdollisimman nopeasti.
Esim työpaikalla on aina jonkun keräys ja sinne on hyvä tyhjätä :)
Käteismaksaja olen muutoinkin kun päivittäin käydään tuossa lähiLidlissä. Nopeampaa kaikille osapuolille käteismaksut kuin korttiostokset, olen huomannut. Toisinaan on tullut valittua muka nopea jono, jossa pari teiniä, kummallakin joku energiajuoma ja sitten ne perkeleet nypertävät niiden korttien ja koodien kanssa. Että kestää...
Kortilla maksan itsekin oikeasti isot ostokset, mutten tosiaankaan jumita jonoa jonkun kymmensenttisen tai kolmentoista euron takia.
Yleensä yritän säästää hyvä kolikot parkkirahoiksi tai kärrykolikoiksi. Epämääräiset pikkukolikot menevät lasten possuihin.
Kieltämättä jos joskus maksan raha-rahalla kassahenkilö on usein ihmeissään jos vaikka maksan 15,20 e ostoksen 20e + 20 sentillä. Harvemmin kuitenkin teen näin.
kun hermostuneet ihmiset tömistelee muutenkin jonossa takana.
niitä kolikoita pyytää, eikä kukaan hermostu.
En tosin asukaan Suomessa.
Ja juurikin noin maksan, että aloitan sieltä pienemmistä penneistä ja täsmään sieltä ensin tasapenneihin ja siitä etenen loppusumman suurempiin euroihin. Saatan siis antaa rahaa tuohon tyyliin kuin ap, että saan takaisin mahdollisimman suuria rahoja. Eikä oo kassat hämmentyneet ikinä.
Mutta sen oon huomannut, ettei ne kassat aivojaan siinä hommassa käytä. Kun ihan äskenkin tuossa lähikaupassa kassa sitten näppäili itse koneelle väärin, niin kone ei näyttänyt mitä piti antaa takaisin. Niin ei se kassa osannut itse katsoa niistä rahoista mitä tulee takaisin, vaan otti taskulaskimen ja näpytti siihen ja sai sitten tuloksen, että kymppi takaisin.
Ja se täti on ollut tuossa lähikaupan kassalla jotain kakskyt vuotta töissä. Luulisi siinä jo oppineen vähän rahojen laskemista. Siinähän ei tarvita matikkapäätä tai laskutaitoa lainkaan. Ne rahat pitää vain alkaa laskemaan / luettelemaan lopusta alkuun, niin vaihtoraha selviää siitä ilman laskemista.
Mä tosin en vilkuile taakseni siinä kassalla, joten en tietäisi, jos joku siellä näyttäisi hermostuneelta. Mua ei se kiinnosta, koska mun mielestä mun hommani on hoitaa se maksutapahtuma eikä tarkkailla muita. Eikä kukaan ole sentään kovalla äänellä kehdannut huutaa, ettei kolikoita saa antaa, vaan vain satasilla saa maksaa.
Toivon, että tällä tavoin kaupat organisoisivat tupakan myyntinsä järkevämmin, jolloin ostotapahtuma ei olisi ikävä minulle, kassalle taikka muille asiakkaille.
Mitenkäs se kaupan henkilökunta siihen pystyy vaikuttamaan, että tupakit on nykyään pidettävä piilossa.
Ellet sitten tarkoita sitä, että joissakin paikoissa on se numeroitu automaatti ja toisissa sitten pyytämällä saa sen haluamansa askin? Ja joo, jälkimmäinen huomattavasti kätevämpi, ainakin omasta mielestäni.
mutta ehkä se johtuu siitä että olen "vanhan polven" ihmisiä, kunnon perusinsinööri-
vaimoni ei tee koskaan niin, hänellä kukkaro pursuaa.
Kun markat vaihdettiin euroiksi, oli kotona yhteensä eri jemmoissa vaimon jäljiltä kolikkoina yhteensä yli 500 mk!
Toivon, että tällä tavoin kaupat organisoisivat tupakan myyntinsä järkevämmin, jolloin ostotapahtuma ei olisi ikävä minulle, kassalle taikka muille asiakkaille.
Mitenkäs se kaupan henkilökunta siihen pystyy vaikuttamaan, että tupakit on nykyään pidettävä piilossa. Ellet sitten tarkoita sitä, että joissakin paikoissa on se numeroitu automaatti ja toisissa sitten pyytämällä saa sen haluamansa askin? Ja joo, jälkimmäinen huomattavasti kätevämpi, ainakin omasta mielestäni.
Minä poltan sätkiä ja se on kyllä siinä mielessä helppoa, että saan tupakat aina pyytämällä, sätkätarvikkeita kun ei myydä numerotaulun takaa. Mutta joissain kaupoissa esimerkiksi filtterit on laitettu johonkin muualle kauppaan, lähelle nicoretteja ja muita. En vain ymmärrä logiikkaa asiassa, koska käsittääkseni filtterit on kyllä melkoisen olennainen osa sätkätupakassa (paitsi jos on kuten äitini ja polttelee ilman filsua). Aina en tätä kaupasta tiedä, sillä pyrin ostamaan tupakkani r-kioskeista. Viimeksi olin huuli pyöreänä kun kassatäti otti kyllä pyytämäni topan ja paperit esille, mutta ilmoitti että filtterit on muualla kaupassa. Siinä sitten odotutin muita asiakkaita, kun lähdin filttereitä etsiskelemään. Ja turha höpistä mistään tilanpuutteesta, koska mahtuu ne filtterit muissakin kaupoissa samaan paikkaan muiden tupakkatuotteiden kanssa.
Kiitos ja anteeksi aiheen ohittamiseni.
Kun käyn kirppikselä myymässä muutama kauppakerta menee kolikoiden kanssa.
Voin laskea valmiiksi euron verran pienimpiä kolikoita ja sitten kun tiedän summan, annan 50 senttiset ja hiluina loput.
Kertaostos on yleensä alle 10 e ja teen tätä vain kun kassalla ei ole jonoa, korkeintaan 1 mummo takana, jolla selvästikään ei ole kiire.
antamaan vähintään 5senttisen pois lompakostani :) jonoa ei kerry, kun otan setelin aina valmiiksi ja pidän kolikkopuolta auki. Varsinkin pienet kaupat ja kioskit ovat kiitollisia, kun saa antaa vain seteleitä takaisin, kun kolikot voivat loppua kassasta nopeastikkin, kun kaikki maksaa karkkinsa 50euron setelillä.
Jonoa kertyy useammin tupakanoston yhteydessä tietyissä kaupoissa, kun kauppa ei ole järjestänyt tupakanmyyntiään järkeväksi. Yleensä kyllä vältän näitä kaupanostotilnateita, mutta kun tämmöinen tapaus sattuu kohdalle, niin otan kyllä kaiken ilon irti jonon pidentämisestä (tiedän, lapsellista). Toivon, että tällä tavoin kaupat organisoisivat tupakan myyntinsä järkevämmin, jolloin ostotapahtuma ei olisi ikävä minulle, kassalle taikka muille asiakkaille.
jos maksaa 10,65, niin annan kahdenkympin setelin ja 65 senttiä. Mutta pienempiä seteleitä en kyttää kuin kympin setelit.