Tee viisaat ja älykkäät. :) Kumman vaihtoehdon valitsisit näistä:
Tilanne siis se, että olen ollut kotona neljä vuotta. Sinä aikana alani työllisyystilanne on romahtanut. Minulla on 4-ja 2-vuotiaat lapset ja suuria vaikeuksia saada alani töitä.
Tässä ois nyt vaihtoehdot:
a) oppisopimuspaikka/tuettu työpaikka omalla alallani kahdeksi vuodeksi. Työpäivät olisivat lyhyitä ja ehtisin olla lastenkin kanssa vielä kunnolla. Koska yleinen työtilanne on huono, voi olla ettei töitä kuitenkaan ole sen jälkeen kun oppisopimuskausi loppuu. Saisimme asua nykyisessä kaupungissa, jossa miehellä on unelmiensa työpaikka. Saisin myös vielä tehdä sitä työtä josta todella pidän.
b) kokonaan uusi koulutus (saisin todennäköisesti opiskella työttömyysetuudella). Töitä riittäisi sen jälkeen takuuvarmasti, elintaso nousisi. Huonona puolena se, että muuttaisimme, päivät tulisivat muutaman vuoden ajan olemaan pitkiä (meillä mies on juuri valmistunut eikä ole harhakuvitelmia millaista on yrittää lukea tenttiin kahden pienen lapsen pyöriessä jaloissa) ja miehen palkka todennäköisesti pienenisi.
Kommentit (7)
jos olisitte lapsettomia, niin asia olisi aivan eri.
mutta ehdottomasti aan ottaisin omaan elämääni.
Sulla ihanan ikäiset muksut, sit ku ne kasvaa, voi vähän tehdä enemmän itselleen, mutta A olis niidenkin kannalta hyvä, ja sun ja sun miehes :)
Muista nauttia heistä ja hoitaa suhdetta hyvin, ettei tule oletettua.
Lapsesi ovat vielä pieniä ja tuo työelämään palaaminen parantaa joka tapauksessa työllistymismahdolllisuuksiasi. Ja jos miehellä on nyt hyvä työ, niin siitä kannattaa pitää kiinni. Opiskelemaan ehdit kyllä myöhemminkin, jos siihen on tarvetta.
jos niitä töitä ei vaan senkään jälkeen meinaa löytyä, niin sitten b.
jos pidät siitä työstä, mihin sulla on koulutus nyt.
Lisäksi jos olet kahden vaiheilla, niin lasten ollessa noin pieniä niin työelämän "helppous" painaa vaakakupissa enemmän kuin mikään muu. Voithan opiskella myöhemminkin.
-