Perusteluja miksi 3 lasta, eikä 2 ja toisinpäin?

Valitan.

mahtuu autoon helpommin?

mutta riippunee lasten ikäeroista. Jos ihan vaikka laivamatkaa ajattelee, niin 4 hengen hytti riittää, kun on 2 lasta ja 2 aikuista, mutta ei sitten enää kolmen lapsen kanssa.

että kahden kans vielä pärjää joka paikassa, mut kolme on monessa suhteessa liikaa :/ Mietitään just laivareissua ja sitä et minkälainen hytti pitäis hankkia tälle porukalle (2v,4,5v ja 7v)? Luultavasti otetaan sviitti :D

Hotellia varatessa ei netin kautta onnistu kun on liikaa henkilöitä menossa yhteen huoneeseen.

Autokin jouduttiin kolmannen jälkeen vaihtamaan kun kaikki eivät istuimineen mahtuneet takapenkille.

Toisaalta tuo kaikki on pientä ja enimmäkseen ollaan ylpeitä ja onnellisia siitä että meillä on kolme ihanaa lasta. Hassua ajatella että jonkun kriteerin mukaan kolmelapsinen perhe on jo suurperhe. Mielestäni 4-5 lasta alkaa vasta olemaan paljon.

Meillä nyt kaksi lasta ja alustavasti on puhuttu, ettei enempää tehtäisi. Välillä tulee tosi haikea olo ja tuntuu, että haluaisin vielä kolmannen. Kovasti olen yrittänyt pohtia hyviä ja huonoja puolia. Tässä jotain mitä itse olen ajatellut:



kahden kanssa on helpompi liikkua kuin kolmen



kaksi mahtuu paremmin autoon



kaksi on halvempaa kuin kolme (vaatteet, vaunut, lelut, päivähoitomaksut, äitiyslomalla menetetty palkka jne)



hotellihuoneen/hytin varaus helpompaa neljälle hengelle kuin viidelle



makuuhuoneiden jako lapsille (meillä molemmille nyt oma huone, joten jos tulisi kolmas niin kaksi olisi samassa huoneessa tai sitten tulisi isomman talon osto)



jokainen raskaus vaikuttaa omaan ulkonäkööni, rinnat roikkuu, vatsanahka löystyy/arpeutuu jne (pinnallista, mutta totta)



mulla ikää nyt 30 ja pienimmäinen vasta 1v, aloitettaisiin yritys aikaisintaan 2v päästä ja jos jouduttaisiin yrittämään lasta vaikka vuosi/pari, olisin jo 35 kun alkaisin odottaa kolmatta. Yli viisikymppisenä minulla olisi vielä teinilapsi kotona.



Niin, jos kolmannen haluaa todella niin näillä ei varmaan ole mitään merkitystä. Ehkä etsin näitä syitä itselleni niin kiivaasti, koska tiedän että mieheni ei halua kolmatta lasta.

ihan siitä että onko voimia kolmeen lapseen. Onhan se kolmasosa enemmän sairasteluja, kiukutteluja, huolta ja rahanmenoa.



Meille kaksi on hyvä määrä,nämä jaksetaan hoitaa oikein hyvin eikä koskaan tunnu että olisi liikaa lapsia ja vastuuta.

En halua kolmatta, kun sitten tulee jostain lapsesta 'kolmas pyörä'. Lapset leikkii keskenään mainiosti ja jakavat huoneen.

Kun on kaksi niin minä vietän joskus päivän toisen lapsen kanssa ja mies toisen kanssa.

Haluan että pystyn antamaan tarpeeksi pajon huomiota lapsille. Jos olisi nyt kolmas luulisin että ei olisi niin aikaa vanhemmille kahdelle.

..jokaiseen perheeseen EIKÄ mun ja sun ja meidän mukeloita. Jos jonkun kanssa on tehty YKSI, se optio on sitten käytetty!!



Ja maailma kiittää!!

Kolmas tuli pienellä viiveellä kahden isomman jälkeen. Jossain vaiheessa meille tuli vahva tunne, että joku vielä puuttuu, että meidän perhe ei ole vielä "valmis".



Ja sitten kun tämä kolmas syntyi, hän todellakin oli meidän porukasta puuttunut ja on nyt oma ihana itsensä perheemme nuorimmaisena ja hänen myötään olen joutunut itsekin ihmisenä kasvamaan edelleen, eli ei ihan "vanhoilla opeilla" ole voitu mennä kolmannenkaan kanssa.



Ei tulisi enää mieleenkään miettiä hotellihuoneen varaamisia ja laivan hyttejä syiksi sille, että meitä olisi vain se neljä. Etukäteen noita mietti kuten moni tässäkin vastanneista, mutta käytännön asiat aina järjestyvät.



Mitä enemmän lapsia, sitä rankempaa - sehän on totta toki. Oma jaksaminen työn ja kodin pyörityksessä on välillä koetuksella, kuten oli jossain vaiheessa jo kahdenkin kanssa. Mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois (noh, sairasteluja lukuunottamatta). Tämä on meidän perhe! :)