Onko muita, joilla hyvät välit isovanhempiin mutta ei taloudellista apua?

Eipähän tulee riitaa sukulaisten kesken, että ketä olisi autettu eniten, jos jotain positiivista haluaa nähdä.

Tuntuu, että kaikkien vanhemmat ostavat lapsenlapsilleen vaatetta tai leluja tai maksavat harrastuksia, matkoja ym.

Mietin, onko meidän perheen laisia muita.

Isälleni ei tule varmasti mieleenkään, että voisi joskus ostaa meille jotain, enkä sitä odotakaan. Kun tulee meille muutamaksi yöksi, on vieraana eikä esim. maksa kaupassa tai kahvilassa (enkä odotakaan!). Tätä eräs ystäväni ihmetteli.

Miehen vanhemmilla taas ei ole koskaan ole ollut tapana avustaa ketään lapsistaan rahallisesti eivätkä he osta myöskään koskaan lahjoja edes lapsenlapsilleen. Aikaa he antavat, jos menemme käymään heillä. Anoppi ompelee lapsillemme mielellään vaatteita, jos ostan kankaat ja langat.

Välittämistä siis on, mutta lapsemme eivät saa koskaan isovanhemmilta lahjoja emmekä koskaan ole saaneet muutakaan taloudellista tukea.

homma menee samalla lailla. Ja se on ihan ok, koska ei mun vanhemmilla olekaan oikein mitään törstättävää.

Miehen vanhemmat ei ostele koskaan mitään arkijuttuja, vaatteita tms. Mutta aina välillä vievät sitten koko suvun ihan törkeän hienoille reissuille...

avustaa rahallisesti.



Meillä mun vanhemmat avustavat kyllä mutta miehen vanhemmilla ei ole tähän mitään mahdollisuutta, lähinnä menee siis siellä toisin päin, eli me avustamme appivanhempiani.

muuten eivät osta/maksa mitään, eikä toki tarvitsekaan. Ennen äitini laittoi 10 e nimpparirahaa lapsenlapsilleen mutta nyt ei enää laita, sanoi ettei laita kun niitä on niin monta jo. On siis kuusi lastenlasta eli menisi 60 e /vuodessa. Tupakkaan menee sama 60 e viikossa... =)

Minulla, sisaruksillani ja kaikilla serkuillani on aina ollut hyvät välit isovanhempiin, mutta koskaan ei isovanhemmilta ole saatu ihmeempiä avustuksia.



JOs isovanhemmat tulevat kylään, voivat tuoda pullaa tai kukan, mutta ei mitään ihmeellistä.

Jokaista lastenlasta muistetaan vielä aikuisenakin syntymäpäivänä ja jouluna. Syntymäpäivälahja on aina kaikille samansuuruinen.



Apua tarjotaan, mikäli heistä on hyötyä esimerkiksi muutossa tai ihan missä vaan. Jos jotain puuttuu, niin aina katsotaan löytyisikö heiltä jotain ylimääräistä, mistä voisivat luuopua.



Kukaan meistä ei ole koskaan olettanut edes saavansa isovanhemmilta mitään ihmeellistä avun, välittämisen yms. lisäksi. Enkä odota itsekään, koska henkistä ja fyysistä apua on aina ollut saatavilla, sekä ruokaa kyläillessä tarjotaan aina yllinkyllin :)



Jokaisella meistä on omat vanhemmat, jotka sitten auttavat meitä lapsia kukin perheensä tapojen ja varojen mukaan, isovanhemipien ei sitä tarvitse tehdä.