Lue keskustelun säännöt.
Minun isä ?
20.10.2012 |
Isä on jo vanha mies, jää kohta eläkkeelle. Ihana, positiivinen, hauska ja fiksu mies. Nauratti aina meitä lapsia ja teki hyvää ruokaa. Kun vähän vanhempana tarvitsin apua, isä auttoi. Aina on ollut tukena. Omalla alallaan arvostettu guru - silti ei koskaan halua puhua töistään, vaan aina kyselee miten minulla töissä menee.
Kohta on isänpäivä. Tänä vuonna voisi muistaa isää jollain erityisellä lahjalla.
Kommentit (16)
Mutta upealta kuulostaa, että miehesi on noin hyvä isä lapsillenne :) Miten aiotte juhlia isänpäivää? ap
Voi miten hyvältä kuulostaa! :) Mulla on asiat ihan päinvastoin, biologinen isäni ei edes ansaitsisi arvonimeä Isä, jos multa kysyttäisiin. Alkoholisti, mielisairas, oikea klassinen virtahepo olohuoneessa. Onneksi lasteni isä on paras isä mitä voin lapsilleni toivoa. Pääsen siis omassa perheessäni näkemään, millaista isyys voi parhaimmillaan olla, vaikka en lapsuudenkodissani sellaista itse saanut kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta upealta kuulostaa, että miehesi on noin hyvä isä lapsillenne :) Miten aiotte juhlia isänpäivää? ap
Me hemmotellaan häntä hyvällä ruualla ja lahjuksilla :) Sellaista perinteistä menoa.
t:3
Minun isäni ei ole oikea isäni. Ainoa jonka muistan ja paras isä.
Hoitaa meidän poikaa kuin olisin hänen omansa.
On hänen koko maailmansa.
ihana isä, joka jää kohta eläkkeelle mutta en sanoisi vanhaksi mieheksi...
Mun mielestä vanhaksi mieheksi voi kutsua jotain 75 + vuotiasta.
Minun isäni ei ole oikea isäni. Ainoa jonka muistan ja paras isä.
Hoitaa meidän poikaa kuin olisin hänen omansa.
On hänen koko maailmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihana isä, joka jää kohta eläkkeelle mutta en sanoisi vanhaksi mieheksi...
Mun mielestä vanhaksi mieheksi voi kutsua jotain 75 + vuotiasta.
omastani. Kiva että jotkut on läheisempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ei siitä eläkkeelle jäämisestä voi aina ikää päätellä
vaikka itselläni on ollut sen sarjan lapsuus, että mielenterveydelliseen ahdinkoon ja alkoholismiin sairastunut isäni yritti tappaa minut nelivuotiaana. On todella ollut ihanaa se, ettei omassa elämässään ole joutunut jatkamaan tuota huonon elämän/karman kierrettä. Lapseni voi hyvin, isänsä on hyvä hänelle ja minullekin, vaikka vaikeuksiakin tietenkin on kohdattu.
Hyvä ap, positiivisesta viestistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sulle jatkossa. ap
vaikka itselläni on ollut sen sarjan lapsuus, että mielenterveydelliseen ahdinkoon ja alkoholismiin sairastunut isäni yritti tappaa minut nelivuotiaana. On todella ollut ihanaa se, ettei omassa elämässään ole joutunut jatkamaan tuota huonon elämän/karman kierrettä. Lapseni voi hyvin, isänsä on hyvä hänelle ja minullekin, vaikka vaikeuksiakin tietenkin on kohdattu.
Hyvä ap, positiivisesta viestistä!
ja dementiasta. Isä on vanhentunut vuodessa 10 vuotta. Laiha haparoivasti kävelevä mies nykyään. Pitää ruveta valmistautumaan siihen, että joku päivä hän ei enään tunnista lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja dementiasta. Isä on vanhentunut vuodessa 10 vuotta. Laiha haparoivasti kävelevä mies nykyään. Pitää ruveta valmistautumaan siihen, että joku päivä hän ei enään tunnista lapsiaan.
Kunpa minullakin olisi ollut samanlainen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(kirjoittakaa oikein, toivoo isänsä tytär) oli maailman paras. Tänä vuonna on ensimmäinen isänpäivä, kun muistamiset viedään haudalle.
Tärkeää on tietää, ettei rakkaudestamme ollut epäselvyyttä. Yllättävän kuoleman kohdatessa ei ehd viime hetkillä paikkaamaan huonoja välejä, muistakaa se ja olkaa isienne kanssa läheisiä. Aina.
On ollut kuolleena yli 20v. Oli kuollessaan hieman päälle 50v.
Isänpäivä ja kuolinpäivä lähenee. Ja kaipaus kasvaa.
Isäni oli kiltti mies. Oli aina valmis auttamaan muita pyytämättä itselleen mitään.
Oli niin onnellinen, kun kuuli, että hänestä tulee vaari.
Valitettavasti sitä vaarina oloa ehti kestää vain hetkisen.
Lapsellani on hyvin hämäriä muistikuvia vaaristaan.
Kuvat lähes ainoat.
Taas se kyynel alkaa minulla vieriä poskilla.
Kaipaus ja ikävä on niin kova.
Niin paljon jäi sanomatta. Niin plajon jäi tekemättä. Minulla on rakkaat muistot. Niitä vaalin.
Voi miten hyvältä kuulostaa! :) Mulla on asiat ihan päinvastoin, biologinen isäni ei edes ansaitsisi arvonimeä Isä, jos multa kysyttäisiin. Alkoholisti, mielisairas, oikea klassinen virtahepo olohuoneessa. Onneksi lasteni isä on paras isä mitä voin lapsilleni toivoa. Pääsen siis omassa perheessäni näkemään, millaista isyys voi parhaimmillaan olla, vaikka en lapsuudenkodissani sellaista itse saanut kokea.