Onko kellään muulla tällaista ongelmaa? Puhun asioista liian yksityiskohtaisesti.
Hamittaa aina jälkeenpäin. Esim jos joku kysyy mistäolen ostanut paidan. Kerron ostopaikan JA hinnan...veronpalautukset kerron eurolleen sen sijaan, että sanoisin vain ylisesi että takaisin tuli. Mieheni ihan erilainen. Se vastaa aina ympäripyöreästi.
Kommentit (7)
sitten tajusin, että kaiken raportointi tekee minusta todella tylsää puheseuraa. :) Olen pyrkinyt tavasta eroon, ja olen nykyään paljon helpompi puhekumppani.
Tuo on muuten todella rasittavaa.
Joo, kannattaa opetella puhumaan ytimekkäästi. Jokaista pillunpoimua ei tartte selittää.
se on opettaja ala-asteella. Sillä kesti aina 5 minuuttia päästä asiaan, kun ensin piti selittää taustat ja yksityiskohdat, sitten asiaan ja lopulta se kysyi kuin lapselta tajusitsä?
EN JAKSANUT ENÄÄ!
Omasta mielestäni en puhu liian pitkästi, mutta tosi harva jaksaa kuunnella mun juttujani. Puhuvat vain kovalla äänellä päälle omiaan. Yritän yhä vähemmän jutella, kuuntelen ja nyökkäilen vain.
Kerron kaikesta turhan tarkasti. Lisäksi perhepiirissä on tapaus, jolla aiheeseen pääseminenkin kestää niin kauan, ettei enää jaksa edes kuunnella...
Ihmiset ei kuuntele mua silloin kun kerron jotain tärkeää tai oikeasti kiinnostavaa, koska puhun aina niin pitkästi.
kerron liikaa, mua ei kiinnosta muiden jutut, omistani kerron ja rönsyilen liikaa yksityiskohtiin,,, olen yrittänyt oppia että esim töissä pidän yksityiselämän omanatietonani kuten kaikki näkyy tekevän,, tunnen vaan ettei mulla ole mitään salattavaa sen verran tavallinen elämä.. ehkä vielä opin harkitsemaan tarkemmin