Oletko katkaissut välit perheenjäseneen?

syitä tähän en täällä kerro mutta olo on nykyään huomattavasti parempi :)

ja sitä yhtä joka ei siihen suostu, haukkuu mulkuksi ja kusipääksi, eikä pidä mitään yhteyksiä.



Minä olen tullut huijatuksi ja pompotelluksi niin monesti viime aikoina, että mietin laittavani välit poikki. Käytös käy yhä röyhkeämmäksi vain, puheluihini ei vastata eikä kuulumisiani kysellä koskaan. Veli soittaa vain avuntarpeessa, ja silloinkin suuttuu jollei voi auttaa. Saattaa jopa haukkuakin.



Arvostelee muina miehinä muita sisaruksiaan, vaikka suoraan ko. henkilöllekin, eikä näe siinä mitään erikoista. Minä olin läheinen veljen kanssa lapsena, mutta sen jälkeen meillä on ollut hankalat välit. Arvostelua, vaatimista, välinpitämättömyyttä.



Suhde veljeeni kuluttaa minua joten olen päättänyt olla puuttumatta enää hänen elämäänsä, tiedän ettei hänkään soita minulle ikinä, jollen minä soita hänelle. Ei ole koskaan aiemminkaan soitellut.

ja voin henkisesti paljon paremmin. Jännä miten sitä tajuaa vasta välit katkaistua miten joku ihminen on ollut oikeastaan aina todella ilkeä. Sitä antaa aina yhden teon anteeksi kunnes huomaa että niitä on satoja. Aina jos itselle tapahtuu pahaa on pahentamassa sitä mutta jos tapahtuu hyvää niin siihen ei saa kanssa onnea. Muiden elämästä tosin jaksaa hehkuttaa ja kilpailla.

en olisi halunnut, mutta sen jätkäkaveri teki sellasen asian jota en voi antaa anteeksi koskaan hänelle. Siskonikin on alkoholisoitunut enkä pysty häntä auttamaan. Halusin pitää yhteyttä,mutta niin sidoksissa on siihen jätkään että ei onnistu.

Olo on parempi kuin koskaan ennen.

Perheemme oli ennen onnellinen ja normaali perhe, mutta erinäisten tapahtumien vuoksi vanhemmat erosivat myöhemmin, isä on nykyään alkoholisti, pikkuveljeni elämä on ihan kaaoksessa eikä mikään apu mene perille. Mummoni (isän äiti) on suoraan sanottuna täysi kusipää, joka vaan arvostelee ja haukkuu ihmisiä ketkä sitä on yrittänyt auttaa vuosien aikana.



Alkaa mitta oikeasti täyttyä. Tuntuu että nykyisin hermot menee jopa äitiin, jonka kanssa ennen olin läheisissä väleissä. V*tuttaa sen kykenemättömyys hoitaa veljeni asioita ja tapaa sysätä vastuuta muiden ihmisten harteille oman heikkohermoisuutensa vuoksi.



Mummoa en ole nähnyt melkein vuoteen, vaikka ennen kävin siellä viikoittain. Isäni kanssa en halua olla missään tekemisissä koska se vaan haukkuu kaikkia mulle tärkeitä ihmisiä ja korostaa omaa erinomaisuuttaan.



Olen tullut siihen tulokseen itsekin, että ei minun ole mikään pakko olla tekemisissä ko. henkilöiden kanssa. Mietin vaan asiaa, kun työkaverini toi esiin mielipiteensä, että jos kyse on sukulaisesta, niin pitäisi kuulemma vaan osata suodattaa ja ymmärtää. Rajansa kaikella.



-AP

Ja voin sanoa että aina on parempi etäiset, kylmätkin välit kuin katkaista välit kokonaan.



Riitely ei koskaan ole hyvä ratkaisu, aina kannattaa pyrkiä sopuun edes omalta osaltaan. Joustaminen ja sietäminen on hyvä niin kauan kuin itsellä riittää resurssit siihen. Kannattaa muistaa se ettei ketään voi muuttaa ja meissä kaikissa on huonoja piirteitä jotka ei toisia miellytä.