Te, joita on petetty, millaiset arvet pettäminen jätti teihin?

Meillä se meni niin, että tapasin aivan ihanan naisen ja menimme naimisiin. Avioliitossa kuitenkin vaimo kyseli neuvoja omalta suvultaan, mutta minun sukulaiset eivät kiinnostaneet ollenkaan ja ei käyty kovinkaan usein heidän luonaan, mutta vaimolle omat sukulaiset olivat tärkeitä. Tämä teki syvät haavat minun tuntooni ja ajauduin pettämiseen.



Miettikää naiset omalla kohdalla olisiko hyvä ottaa myös miehen tunteet ja toiveet huomioon?

Meillä se meni niin, että tapasin aivan ihanan naisen ja menimme naimisiin. Avioliitossa kuitenkin vaimo kyseli neuvoja omalta suvultaan, mutta minun sukulaiset eivät kiinnostaneet ollenkaan ja ei käyty kovinkaan usein heidän luonaan, mutta vaimolle omat sukulaiset olivat tärkeitä. Tämä teki syvät haavat minun tuntooni ja ajauduin pettämiseen.

Miettikää naiset omalla kohdalla olisiko hyvä ottaa myös miehen tunteet ja toiveet huomioon?

vaimo on opettanut lapsetkin ajattelemaan siten, että minun puolella ei tarvitse käydä ollenkaan ja ei tarvitse pitää yhteyttä sukulaisiini, mutta tiivis kanssakäyminen on vaimon sukulaisten kanssa.

Meillä se meni niin, että tapasin aivan ihanan naisen ja menimme naimisiin. Avioliitossa kuitenkin vaimo kyseli neuvoja omalta suvultaan, mutta minun sukulaiset eivät kiinnostaneet ollenkaan ja ei käyty kovinkaan usein heidän luonaan, mutta vaimolle omat sukulaiset olivat tärkeitä. Tämä teki syvät haavat minun tuntooni ja ajauduin pettämiseen.

Miettikää naiset omalla kohdalla olisiko hyvä ottaa myös miehen tunteet ja toiveet huomioon?

Nainen ollut kiinnostunut tapaamaan sukulaisiasi ja sina menit ja petit?! Ei jymmarra

Meillä se meni niin, että tapasin aivan ihanan naisen ja menimme naimisiin. Avioliitossa kuitenkin vaimo kyseli neuvoja omalta suvultaan, mutta minun sukulaiset eivät kiinnostaneet ollenkaan ja ei käyty kovinkaan usein heidän luonaan, mutta vaimolle omat sukulaiset olivat tärkeitä. Tämä teki syvät haavat minun tuntooni ja ajauduin pettämiseen.

Miettikää naiset omalla kohdalla olisiko hyvä ottaa myös miehen tunteet ja toiveet huomioon?

Nainen ollut kiinnostunut tapaamaan sukulaisiasi ja sina menit ja petit?! Ei jymmarra

mitään ymmärräkkään. Itse haluavat munaa, mutta eivät osaa ajatella omilla aivoilla mitä avioliittoon kokonaisuudessa kuuluu. Omat tunteet vain on päällimmäisinä ja sitten yleisillä foorumeilla itketään kun mies pettää.

SENKIN LUTKAT !!!

miehet pettävät: ne ovat empatiakyvyttömiä kakaroita, jotka ulkoistavat vastuun elämästään muille.



Yli 90% miehistä on synnynnäisiä pettäjiä. Kaikkein kilteimmästäkin nörtistä sukeutuu nopeasti häntäheikki, kun se pääsee vakituiseen parisuhteeseen, jossa tehdä retkiään "äidin" helmoista. Mielenkiintoisesti nimenomaan parisuhde saa monet sinkkuina varsin vaatimatonta naismenestystä nauttineet muuttumaan menestyksekkäiksi pettureiksi. Ilmeisesti itsetunto nousee, kun on ns. varma nakki taustalla.



Seksi ei selvästikään merkitse miehille samaa kuin naisille. Miehellä ei useimmiten herää mitään helliä tunteita panemaansa naista kohtaan; naisilla on toisin. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi miehet pettävät huolettomasti. Olen huomannut, että useimmat miehet eivät kykene näkemään ja kohtaamaan naista ensi sijassa ihmisenä, vaan heille nainen on aina ensi sijassa sukupuolensa edustaja - sovinisteille ali-ihminen, muillekin jotain käsittämätöntä.



Nuorille naisille sanoisin, että lähtekää miehen kanssa parisuhteeseen ja lastentekoon sillä ajatuksella, että suhde voi päättyä koska tahansa. Jättäkää aina taloudellinen takaportti.

Mun mies petti ja vaikka meillä menee nyt periaatteessa hyvin, olen jotenkin ulkopuolinen meidän suhteessa. En osaa enää olla niin täydellä sydämellä mukana enkä enää oikein osaa innostua asioista. Mies katuu tekoaan kovasti, mutta siitäkään en oikein saa lohtua. Arki sujuu, meillä on hyvää seksiä, hellyyttä ja välittämistä, mutta siltikin kaikki tuntuu tyhjältä.

Tapauksesta on nyt vuosi.

Miten teillä muilla?

lyhyen ajan sisällä. Lopetin suhteen, en enää voinut luottaa enkä olla koko sydämelläni mukana. :(

enkä ole enää koskaan se sama nainen mitä olin ennen. Tuntuu, että elämä on pelkkää tasapaksua puurtamista, eikä mikään miehen teko tai sana ilahduta enää.

Mulle pettäminen ei ollut iso juttu. Kyse siis oli kännissä yhden illan erheestä, tunnepohjainen suhde toiseen naiseen olisi ollut vaikeampi pala.



Mutta meillä mies sitä kauheasti suri ja stressasi ja minä ihmettelin että ei kai nyt yksi pano voi noin iso asia olla ja jouduin lohduttelemaan pettäjää että älä pliis ota noin raskaasti, virheitä sattuu eikä se maailmaa eikä suhdetta kaada... Pettäminen pelkästään vahvisti suhdettammme, minuun se ei vaikuttanut mitenkään, mutta mies skarppasi huomattavasti koska pelästyi että voisi menettää minut virheiden takia - vaikken koskaan sellaisella uhannut. On lopettanut "poikien kanssa" juopottelureissut kokonaan oma-aloitteisesti ettei kävisi enää moisia vahinkoja.

Kun silloin miehen kanssa asiaa puitiin, oli hän sitä mieltä, että seksiä on saatava jos meinataan yhdessä jatkaa. Minä taas pysyin kannassani, että seksiä on siinä tapauksessa, jos/kun minä olen ensin asian käsitellyt ja saanut jonkinmoisen luottamuksen takaisin. Mies ei ollut valmis odottamaan, joten ero oli selviö. Olis kyllä varmaan erottu muutenkin koska pettämistä oli tapahtunut paljon ja monen eri naisen kanssa. En tiedä voiko suhde palata ennalleen pettämisen jälkeen.

Minullakin tuli tuo sama tunne; jokin kuoli sisälläni ja menin panssarin taa "piiloon". Kaikki miehen puheet ja teot tuntui valheilta, mutta yritin antaa anteeksi ja jatkaa perheen vuoksi. Kunnes sitten toisti tekonsa saman naisen kanssa, jolloin päätin ettei enää, tulin siihen tulokseen ettei hän minua enää rakasta kun tuollaista tekee. Samalla omatkin tunteeni näivettyivät miestäni kohtaan, vaikka hän edelleen vannoi rakkauttaan minuun jne. Lopetin siis koko suhten samantien. Ja nyt voin paremmin.

mutta jotkut vaan selviää vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset. Toiset elää enemmän tunteella ja toiset järjellä.

Selvisin siitä kyllä, olen järki-ihminen. Mutta silti se oli melkoinen kriisi.

mutta jotkut vaan selviää vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset. Toiset elää enemmän tunteella ja toiset järjellä.

luotan periaatteessa edelleen mieheen, koska hän kertoi minulle avoimesti tapahtuneesta ja se oli yhden illan juttu humalassa.



Mutta huomaan itsessäni uusia traumoja: uima-altaalla kesäreissussa saan paniikkikohtauksen (sisäisesti) kun näen yläosattoman hyvännäköisen naisen nousevan altaasta mieheni silmien edessä. En myöskään enää kestä ajatusta siitä, että mies katsoisi pornoa (ennen ei häirinnyt yhtään).



Olen alkanut pitää muita naisia uhkana. Hyvännäköisiä, paljastavissa vaatteissa olevia. Olen kokenut sen, että miehen halu toista naista kohtaan voi muuttua teoksi. Aikaisemmin ajattelin, että pelkkä halu ei ole uhka.



Myöskin hätäännyn heti, jos mies on henkisesti muualla.



Aikaisemmin luotin mieheeni täysin. Nyt en ole enää hänestä niin varma - pystyykö hän sanomaan ei seuraavan kerran, kun on humalassa ja joku nainen tulee pokaamaan? Muuttuuko hän silloin taas pettäjäksi?

Seksiä oli tosi usein ja villiä ja monipuolista. Mies petti, heitin sen ulos.

Mies petti myös seuraavan vaimonsa ja sitä seuraavan avokkinsa kanssa.

On se kamalaa, että samalle miehelle on sattunut niin monta huonoa vaimoa.

Jos mies pettää niin jossain on syy tai syyt.

Kun kaksi ihmistä menee naimisiin niin molemmat vakuuttaa ikuista rakkautta, mutta kun arki koittaa niin vastoinkäymiset alkaa ja nainen nalkuttaa ja alkaa verrata asioita kuinka heillä on ennen aina toimittu näin ja näin ja näin ja sinä teet nyt noin. Tai voi olla toisinkin päin, että mies huomauttelee.

Sitten alkaa murjotus ja kaikkein pahinta on se bubeissa vierailu ja huonon olon purkaminen. Me ihmiset olemme erilaisia ja avioliitossa pitäisi huomioida tunteet molemmin puolin.

Kun sitten vaimo alkaa odottamaan ja mies ei saa seksiä ja alkaa riidat niin mies purkaa omaa pahaa oloaan johonkin.

Tarinaa olisi kerrottavana vaikka kuinka paljon, mutta kyllä te itsekin tiedätte syyt.

Onkohan montaakaan miestä joka ei pettäisi?

Ja huomioidaan myös se, että nykyään moni nainen tupakoi ja juo. Naiset ovat muuttuneet sioiksi. Ei kai ihme jos mies pettää.

Ensimmäisessä liitossani mies petti, mutta oikeastaan se vain paransi ja piristi suhdettamme. Oli jännittävää, kun toinen ei enää ollutkaan itsestään selvä. Näin kävi molemmin puolin. Erossamme yhtenä tekijänä kyllä oli se, että miehen todella herkkä rakastumistaipumus oli minulle vaikea kestää, mutta lopullinen syy se ei ollut.



En koe menneeni tuossa liitossa rikki eikä vuosien takainen pettäminen vaikuta enää nykyään millään tavalla. Paitsi ehkä siten, että en enää pidä uskollisuutta edes välttämättömänä.



Yhdessä voi olla hyvä ja turvallinen olo, vaikka tietää, että ihastuminen toiseen on mahdollista sekä itselle että toiselle. Turvallisuudentunteeni ei todellakaan ole kenenkään seksikäyttäytymisestä kiinni. On paljon tärkeämpää, mitä on yhdessä jo luotu ja millaisia suunnitelmia on loppuelämäksi. Tiedän myös, ettei taivas putoa niskaani, vaikka eroaisimmekin.



Onneni nyt vaan ei ole miehen taskussa.

ja tavallaan ok, mutta kyllähän se on vaikuttanut avioliittoon. Rakastan miestäni, mutta en tiedä, voinko luottaa enää koskaan ja voiko hän muhun. Kamalaa on myös se, ettei sillä taida olla väliä...että mennään nyt näin. Ei enää arpia, kun on turta.

Jos mies pettää niin jossain on syy tai syyt.

Kun kaksi ihmistä menee naimisiin niin molemmat vakuuttaa ikuista rakkautta, mutta kun arki koittaa niin vastoinkäymiset alkaa ja nainen nalkuttaa ja alkaa verrata asioita kuinka heillä on ennen aina toimittu näin ja näin ja näin ja sinä teet nyt noin. Tai voi olla toisinkin päin, että mies huomauttelee.



Sitten alkaa murjotus ja kaikkein pahinta on se bubeissa vierailu ja huonon olon purkaminen. Me ihmiset olemme erilaisia ja avioliitossa pitäisi huomioida tunteet molemmin puolin.

Kun sitten vaimo alkaa odottamaan ja mies ei saa seksiä ja alkaa riidat niin mies purkaa omaa pahaa oloaan johonkin.



Tarinaa olisi kerrottavana vaikka kuinka paljon, mutta kyllä te itsekin tiedätte syyt.

Onkohan montaakaan miestä joka ei pettäisi?



Ja huomioidaan myös se, että nykyään moni nainen tupakoi ja juo. Naiset ovat muuttuneet sioiksi. Ei kai ihme jos mies pettää.

Mies on pettänyt monta kertaa, ensimmäisen kerran n. 10 vuotta sitten. Aina yhden illan juttuja. Jäänyt kiinni, kieltänyt ja lopulta myöntänyt. Vuosien keskustelujen jälkeenkään ei ole koskaan sanonut oma-aloitteisesti mitään, vaikka olen pyytänyt vedoten siihen, että minulla pitää olla mahdollisuus valita, jos mies vielä pettää. Viimeisten vuosien aikana en ole enää edes etsinyt merkkejä tms. olen jotenkin turtunut koko asiaan. Suhteemme toimii muuten hyvin ja elämme yhdessä tavallaan kaveripohjalla (vaikka seksiäkin kyllä on). Itse en ole pettänyt, mutta en pysty vannoa, etteikö sekin olisi mahdollista.

mulle oli niin vakuuteltu uskollisuutta ym. ja miten hän on kunnon rehellinen mies ja halveksii pettäjiä.



Eikä pettämisessä kyse ollut meidän seksielämästämme, jota oli 2-3 kertaa viikossa. Minä en ole mikään lahna sänkyasioissa, pidän kauniista alusvaatteista ja seksileluista. Mutta sille, jota rakastin, se ei riittänytkään.



Multa meni totaalisesti luottamus miehiin ja ero tuli. Kyllä se oli isku suoraan vyön alle.



Mä olen kokenut itseni jotenkin seksuaalisesti riittämättömäksi, ja suhtaudun hyvin epäluuloisesti siihen, että joku pystyisi olemaan uskollinen. Olen harrastanut irtonumeroita eron jälkeen, yhden miehen kanssa on tapailtu. En aio enää asua yhdenkään miehen kanssa. En aio satuttaa itseäni enää.