Mitä tehdä?
Tiedän erään läheiseni suhteeseen liittyvän väkivaltaa. Nainen osittain hyväksyy sen, koska mies vain on sellainen luonteeltaan. Mies taas ei "ymmärrä" tekevänsä mitään väärin. Seksuaalisen väkivallan perustelee sillä, että he aviossa, jotenka se kuuluu miehen oikeuksiin. Mies ei kunnioita vaimoaan millään tavalla, pitää tätä lähinnä siivoojana ja kokkina, ei osallistu lasten kanssa olemiseen lainkaan. On täysin oma yksikkönsä perheessä.
Kysymykseni onkin, mitä tehdä? Siis minuna itsenäni. En tarkoita yhteyttä poliisiin tai muihinkaan viranomaistahoihin, vaan miten käsitellä tilannetta. Mies on mielestäni äärimmäisen vastenmielinen, saatuani selville perheen tilanteen, en ole vieraillut heillä kertaakaan. En halua nähdä miestä. Nainen vain hymyilee, että itse hän on miehensä valinnut. Olen sanonut monet kerrat, että en ymmärrä miksi hän haluaa edes viettää aikaansa tuollaisen ihmisen kanssa, joka ei kunnioita ollenkaan. Minun sitä ei tarvitse ymmärtääkään. Haluaisin lopettaa oikeastaan yhteydenpidon naiseenkin, mutta luulen, ettei siitä olisi mitään hyötyä. Hän olisi vain tiiviimmin miehen kanssa, koska ei olisi muutakaan tekemistä (mieshän ei kyllä olisi sen enempää naisen kanssa, kuin muutoinkaan, mutta naisen olisi kuitenkin vietettävä aikaansa silloin enemmän kotona).
Tilanne rasittaa jonkin verran, ahdistaa edes ajatella millaisessa parisuhteessa nainen elää. Antakaa jotain vinkkiä, mitä tehdä?
Kommentit (13)
muista että tämä hetki ei kestä koko elämää. Ykskaks ystäväsi voi ymmärtää ettei väkivaltaisessa suhteessa tarvitse elää. tilanne lähtee silloin purkeamaan. Juuri nyt et voi tehdä asialle mitään, jos kerran hän on sitä mieltä että haluaa olla miehen kanssa.
SInänsä ymmärrän täysin, että empaattisen ihmisen on kauhistuttavaa seurata vierestä, kun toinen antautuu hakattavaksi. Jos ystävästä on iloa sulle ja susta hänelle, niin jatkakaa ystävyyttänne. Kuten sanottu, hän voi pikku hiljaa herätä todellisuuteen.
aikuisena hän on vastuussa ratkaisuistaan. Voit olla tukena ja ystävänä, se on paljon, mutta et voi kieltää tai käskeä tai ohjata ystäväsi elämää. Valitan. Puhu suoraan jos mahdolista, kerro, että sinua ahdistaa seurata vierestä - ja tuntuisi helpommalta jopa lopettaa yhteydenpito, jos tilannetta ei voi muuttaa.
Jokainen valitsee puolestaan, myös sinä oman elämäsi suhteen.
Voit hyväksyä sen, että ystäväsi valitsee elää näin. Jos sinun on mahdotonta hyväksyä hänen valintaansa, on varmaan aika mahdotonta myöskään jatkaa läheistä ystävyyttä.
ole kuuntelija jos vain pystyt. Älä ole kauhean tuomitseva, mutta anna hänelle tilaa ja mahdollisuutta ajatella surkeaa kotitilannettaan. Mies on ottanut jo vallan ja tampannut naisen maton ja kynnyksen väliin. Hän ei enää koe olevansa paremman arvoinen. Tiedän se on turhauttavaa olla sellaisen ystävänä. Minä olen itse ollut tuollainen alistettu vaimo.
Olisi ihana jos tämä nainen saisi jotakin omaa uutta tekemistä. Vaikka harrastuksen tai minulla se oli lähtö kouluun (taisteluiden kautta ex lopulta painostettiin päästämään minut kouluun). Sain koulusta voimaa ja itsetuntoa ja ei mennyt kuin vuosi tiesin, että pärjään paljon paremmin lapsen kanssa ilman miestä. Elämäni paras päätös!
Hänellä on itsetunto nyt nollissa, jotenkin jos pystyisit siinä häntä auttamaan.
Että välien katkaisusta ei olisi mitään hyötyä, ehkä vain haittaa naiselle. Jos itse ahdistun hänen tilanteestaan, niin miten paljon tilanne ahdistaa häntä, vaikka onkin hymyilevinään.
Hän on kyllä itsekin joskus ajatellut, että yksin olisi kuitenkin helpompaa lasten kanssa. Luulen, että sekin on jo suuri askel. Sinällään en kehottaisi ketään eroamaan, mutta tässä tilanteessa ajattelisin sen olevan parasta, mitä naiselle voisi käydä. Mies kun ei todella ota huomioon edes lapsia. "Unohtaa" antaa näille ruokaa, ei välitä käydä kaupassa, vaikka se olisi lapsilta pois. On ollut aamuja, jolloin nainen on ollut lähdössä iltavuoron jälkeen töihin, ollut antamassa lapsille aamupalaa ja huomannut, että lupauksista huolimatta mies ei ole käynyt kaupassa.
Mies on kieltänyt naiselta lähes kaikki tämän ystävyyssuhteet. Terrorisoinut niitä niin kauan, kunnes ystävät ovat vähitellet jääneet pois. Tai käskenyt naista valitsemaan ystävät tai miehen. Harrastuksia naisella ei saa luonnollisestikaan olla. Me tapaamme satunnaisesti lasten kanssa leikkipuistossa tai lenkillä koirien kanssa.
Ap.
sun ystävyys voi olla tosi tärkeä juttu hänelle, vaikka et sitä tietäisikään tai hän kehtaisi sitä sulle sanoa.
että olen tärkeä ja tarvitsee. Ja että vaikka miehensä kaiken muun kieltäisi, niin minusta ei tule luopumaan. Ja aikoo siitä pitää kiinni. Miehensä ei tietenkään siedä minua ja sanoo naiselle, että myrkytän naisen mielen häntä vastaan. Mikä oikeastaan on kyllä totta. Olen sanonut, että en siedä miestä, enkä ymmärrä tämän käytöstä. Enkä ymmärrä sitä, miten käyttäytyy lapsia kohtaan - tai vaimoaan. Miehelle itselleen sanoin silloin, kun kaikki väkivaltaisuus selvisi, että koetko käytöksesi olevan oikeutettua ja oikein, näinkö aikuiset kohtelevat toisiaan ja jos pidät käytöstäsi oikeana, niin pitäisitkö sitä silloinkin, jos sama tapahtuisi vaikkapa siskollesi tai tyttärillesi?
Miestä en siis aio enää tavata, vaikka se tarkottaisi, etten voi enää koskaan mennä heille vierailulle. Mutta ehkä yritän sietää tilanteen ja pysyä naisen rinnalla. Ja tukea tätä.
Kiitos teille tukemisesta, vaikka asia ei minua sinällänsä koskekaan eikä kuuluisi periaatteessa. On vaikea katsoa läheisen ihmisen joutuvan kokemaan tuollaisia asioita.
Ap.
Ps. Mitä ajattelette siitä, että mies jättää lapsensakin huomiotta? Toisaalta ehkä parempi, jos hänen huomionsa tarkoittaa väkivaltaa...
Ystäväsi kannattaisi lukea narsistisesta luonnehäiriöstä. Miehen väkivaltaisuus pahenee ajan myötä. Naisen eristäminen ystävistään kuuluu oireisiin. Ehkä ystäväsi ei itse näe millaiseen elämän tilanteeseen on joutunut.
Toisaalta mies ei ole sosiaalinen eikä mitenkään hurmaava.
Uhkailee kyllä naista lähtemisellä, sillä että hankkii itselleen seuraa lähtöjensä aikana. Juoksuttaa naista tekemään sitä ja tätä, hakemaan kaupasta jotain tiettyä (tarvitsematta em. asioita todellisuudessa ollenkaan). Vaatii naista jäämään kotiin, koska haluaa olla tämän seurassa (kun nainen jää, miehellä ei ole mitään aikomusta olla naisen seurassa) jne.
Ap.
Jatka vaan tapaamisia ystäväsi kanssa. Voisitteko tavata useammin? Vaikka äkkiäkös se mies huomaa senkin. Olisi tosi tärkeää, että hän saa normaalia juttuseuraa. Mun ex kanssa eristi minut kaikesta. Perheestäkin yritti (äidistä ja siskoista) mutta siinä ei onnistunut, ovat sen verran jääriä.
Ja tuo on totta, että väkivalta tulee vain pahenemaan ajan myötä. Minunkin piti lopulta salaa lähteä. Äitini sai minut lopulta heräämään kun mieheni melkein kuristi minut hengiltä. Hän kysyi minulta, että "oletko parempi äiti mullan alla vai maan päällä?". Muistan nuo sanat ikuisesti.
Tuolloin tajusin sen etten voi jäädä tähän suhteeseen tai lapseni on pian äiditön. Lisäksi koulu auttoi ja sen myötä parantunut itsetunto.
Se mitä sinä voit tehdä on kuunnella ja olla olkapäänä ja tukena.
<a href="http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe" alt="http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe">http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe</a>
joka sana tässä artikkelissa, kiitos linkittäjälle
terv 6.
olisi mitään vinkkejä tähän tilanteeseen?