Mitä lahjaksi rikkaan perheen vauvalle?
Kommentit (22)
Minun rikkaat kaverini arvostavat itsetehtyä tavaraa, mutta ostetutkin käsityöt ovat kivoja. Niitä ei niin saa rahalla, vaan vaivannäöllä.
Jos heille jotain muuta veisin, niin sitten jonkun kalliimman merkin vaatteen. Ehkä joku klassikkokirjakin voisi olla hyvä lahja, käy niin köyhille kuin rikkaillekin. Myös muumiaterimet tms. voisi olla hyvä.
Minusta on ihan asiallista miettiä eroja köyhien ja rikkaiden lahjoissa. Köyhillä on oikeasti puutetta tavarasta, rikkailla sitä tavaraa on, eikä mikään s-marketin body ole kauhean mieluisa, kun parempiakin on kaapit täynnä.
mulle ainakin on tärkeämpää se ajatus ja toisena se, ettei sitten itse tarvi hankkia (ei rahaongelma vaan aika- ja vaivaongelma).
Kortti on minusta täysin riittävä, ja vaikka pehmolelujakin kertyy kaikille vaikka kuinka paljon, niin kivoja lahjoja nekin ovat.
En kehtaa antaa lapselle samaa mitä köyhän perheen. t:Ap
Kysy siltä äidiltä onko jotain lahjatoiveita. Voit vaikka valehdella että sulla on pari ideaa mitä olet miettinyt mutta ajattelit kysyä millasia toiveita niillä on. Jos sanoo liian kalliit toiveet niin et ole sitoutunut hankkimaan sitä silloin kuitenkaan koska sulla oli "muitakin mahdollisia ideoita".
Mun mielestä vauvalahjoina mielekkäimpiä on ollut esim hopeiset valokuvakehykset joihin on taakse kaiverrettu. Eli edestä päin ihan normi näköisiä, ei mitään nallukoita tms. Käy lapsilla läpi elämän kauniina kehyksinä aina esillä.
Tässä joitakin vaihtoehtoja
- jotain kudottua; lanka on alpakkaa / kasmiria tai mohairia. Peitto, nuttu, tossut, mitä vaan
- joku kaunis ja yksinkertainen hopeinen riipus kaiverruksella
- Ruskovillan vauvanvaatteita
eivät ikinä keksi mistä se on ostettu kun eivät ole nähneet sitä kaupassa xD Jotain vanhaa siis mutta uudenveroista ja söpöä. Vaikka vanha helistin tms.
ostaisin jonkin hyvän kivan merkin småfolk, marimekko tms bodyn tms koska niitä kuitenkin tulee käytetyksi.
Toinen vaihtoehto joku kiva kirja jossa jotain ääniä tai jota voi tunnustella.
koska heillä on varaa muutenkin ostaa lapsilleen niitä tavaroita kuin haluavat. Osta jotain pientä ja kivaa. Esim. Marimekon vauvasukat.
... on kiva sit katsoa vanhempien ilmeitä :D
Luuletko, että rikkaat pysyvät rikkaina ostamalla vain Baby Pradaa ja Dior Princessiä (jos nyt sellaisia edes on olemassa)? Vai mistä ihmeen maailman rikkaimmista tässä nyt on kyse?
Nanson potkarit on rumia mutta käytännöllisiä, Diorin ihqu plyyshinuttu ei sitä ole.
Jukka ja Briokin jo mainittiin, ne on aina hyviä.
Minäkin haluaisin kysyä, mitä annat köyhille lahjaksi? Edelleen, pelkkä korttikin olisi enemmän kuin tervetullut. Sen voi liimata "Kun olin pieni"-kirjaan josta lapsi sen myöhemmällä iällä näkee itsekin.
Ihan samoja lahjoja annetaan rikkaille kuin köyhillekin. Kummallista, että sitä varallisuutta pitää ajatella joka kohdassa. T. Rikas
Sophie la giraffe puruleluja (saa stokkalta, erilaisia lumisia kirahveja), polarn o pyretiltä joku vaatesetti, mini converset...
Laulat vaan vauvalle Summertimen ja painotat vahvasti kohtaa your father is rich...
asemaan vanhempien varallisuuden mukaan. Vaikea ymmärtää tuollaista ajatuskulkua. Itse annan samaa tasoa lahjoja kaikille.
Tunnistan sen kyllä, koska me olemme suhteellisen varakkaita ja joidenkin ihmisten kohdalla olen huomannut, että he jotenkin kuvittelevat, että meille pitää tuoda kalliimpia lahjoja kuin muille.
Mutta todellisuudessa se menee päinvastoin!
Tunnen oloni aina vaivautuneeksi, kun joku, jolla tiedän olevan tiukkaa rahasta tuo meille jotain kallista. Emme me sitä kallista tavaraa tarvitse, mutta hänellä itsellään olisi todennäköisesti ollut paljon tärkeämpiäkin rahanreikiä kuin meidän lahjamme! Ylipäänsä meille ei lahjan hinnalla ole merkitystä, koska pystymme kyllä ostamaan tarvitsemamme itse (tai jos emme pysty, niin eivät siihen pysty köyhemmät tuttavatkaan).
Minä arvostan sitä, kun joku antaa lahjana omaa aikaansa, vaivannäköään tai kekseliäisyyttään! Siis ihan oikeasti arvostan, enkä vain sano. Esim. Yhden lapsemme kummeilla on tapana antaa lapselle aina synttäri- ja joululahjaksi joku reissu jonnekin. Ovat vieneet lasta erilaisille retkille, elokuviin, tapahtumiin jne. Nuo reissut eivät ole välttämättä maksaneet juuri mitään, mutta lapselle ne ovat merkinneet todella paljon. Ei ole viikkoakaan aikaa, kun lapsi ihan oma-aloitteisesti otti puheeksi, että "Matin ja Maijan lahjat on tosi kivoja kun ne ei tuo mitään tavaraa, vaan vie mut aina johonkin kivaan paikkaan". Yhdet toiset tuttavat tuovat monesti jotain omatekoista tai esim. kirpparilöytöjä. Löytävät monesti esim. kirppareilta tosi kivoja vanhoja kirjoja tms. Itselläni ei olisi ikinä aikaa kahlata jotain kirputorien kirjahyllyjä, joten arvostan lahjaa tosi paljon.
Älä siis mieti lahjan arvoa, vaan mieti, mitä sellaista sinä pystyt antamaan, mitä noilla ihmisillä ei ole. Kyllä sinä jotain keksit, oli se sitten omatekoista musiikkia, taidetta tai käsitöitä tai jotain muuta mieleenpainuvaa.
ostaisin jotain käsityökamaa. esim silkkipeitto, vaatteita,(tossut, villapuku tms.) puulelut...
mut samaa ostaisin, rikas tai köyhä perhe. itsellä ei liikaa rahaa, eli kaikille on saman arvoinen lahja.
Myös meillä on muutama tuttavaperhe, jotka kuvittelevat, että meille pitää tuoda jotain ultrahienoja ja kalliita lahjoja. Usein ne lahjat ovat sitten juuri jotain "arvokasta suomalaista designia", siis kallista tusinatavaraa tyyliin Marimekkoa, Iittalaa, Arabiaa tai jotain koriste-esineitä.
Vaivaantuminen on juuri oikea termi ilmaisemaan sitä tunnetta, kun avaa paketin ja sieltä löytyy itselle täysi turhake, josta ei ehkä edes tykkää, mutta jonka tietää maksaneen lahjoittajalle omaisuuden. Siinä on sitten kovin vaikea keksiä sanottavaa, jolla samalla olisi kohtelias ja kiitollinen, mutta saisi oikeasti ja vilpittömästi myös tuotua esiin sen, että emme kaipaa tuollaisia kalliita lahjoja. Itse en ainakaan ole keksinyt keinoa ilmaista tätä asiaa fiksusti.
Yksi ongelma on myös se, mitä meidän pitäisi viedä kyseisille perheille lahjaksi. Itselleni sopisi oikein hyvin, että me voisimme viedä heille kalliimpia lahjoja, tavaroita joita he tarvitsevat ja he voisivat tuoda meille halvempia kivoja juttuja. Näinhän se ei kuitenkaan mene, vaan lahjojen antamisesta näyttää tulevan aina joku kilpavarustelu. Mitä kalliimman lahjan vien, sitä kalliimman lahjan he tuovat seuraavalla kerralla meille. Toisaalta pelkään, että jos vien heille jotain halvempaa, niin he ajattelevat, että olemme pihejäkin vielä varakkuutemme lisäksi... suo siellä, vetelä täällä.
Suosittelen kekseliäisyyttä ja juuri tuon oman ajan, omatekoisen tai jonkun omiin ominaisuuksiisi tai harrastuksiisi liittyvän lahjan antamista. Varakas ihminen ei halua tai tarvitse kallista lahjaa, vaan hän ottaa mieluummin lahjan, jolla on merkitys. Tavarat yleensä vain kasvattavat sitä muutenkin suureksi paisunutta turhakevuorta.
Esimerkki hyvästä lahjasta on vaikka erään sukulaisperheen tuomat, omalta pihalta kaivetut taimet. Olimme moneen kertaan ihastelleet muutamaakin heidän pihallaan kasvanutta harvinaista kasvia. Niinpä he olivat kaivaneet meille lahjaksi kyseisten kasvien taimia pihastaan. Parempaa lahjaa ei voisi ollakaan: tuolla ne kasvavat pihalla ja joka kerta kun niitä katson, muistan lahjanantajat!