Häpeäherkku
Täällä oli joku päivä sitten ketju herkuista, joita ei kehtaa muiden läsnäollessa syödä. Minäkin vastasin siihen ketjuun, ja muistot vanhoista häpeäherkuista tuulahtivat mieleen. Mies lähti äsken kotoa ja vauva nukkuu, mulla oli kauhea makeanhimo, mutta koko talossa ei ollut mitään herkutteluun sopivaa. Tein sitten pienen "kakkutaikinan", 1 muna ja vähän sokeria vaahdoksi, sekaan hieman jauhoja, kardemummaa sekä sulatettua voita.
Ihan hyvää, mutta en nyt tavaksi ottais. Jäi ällö maku suuhun.
Kommentit (10)
En koskaan ota muiden läsnäollessa kuin ihan yhden annoksen vaan, koska haluan säilyttää käytökseni ja puheideni kontrollin. Mutta kun joskus harvoin saan olla täysin yksin, voin tempaista pullon vodkaa naaamariin ja nauttia pää sekaisin olemisen tunteesta.
Grillikylkeä ostan ja syön ainoastaan yksin ollessani. Se on jotenkin niin ei-naismaista ja sotkuista syötävää, lähes vulgääriä ;)
mäkin olen joskus tehnyt kakkutaikina, tia oikeastaan sellaisen murotaikinan.
myös kaupan lisäaineilla kyllästetyt leivonnaiset ovat tällaisia, joskus ostan valmiskääretortun ja syön sen kokonaan...
salaa
ihan sama mitä kuramerkkiä, yleensä joku pikkupurnukka, kun tiedän jo kaupassa sen kohtalon
Tykkään kyllä niistä ruuassa, mutta pelkiltään... huh! Sulla on tosi erikoinen maku :)
Ap
salaa ihan sama mitä kuramerkkiä, yleensä joku pikkupurnukka, kun tiedän jo kaupassa sen kohtalon
Aih nyt naurattaa :D
Olen käynyt joskus salaa hakemassa Mäkistä ruokaa, syönyt ne autossa ja piilottanut roskat ulkoroskikseen, ettei mieheni huomaisi. (En ole lihava enkä laihiksella, en osaa sanoa miksi teen näin.)
Kun muilla silmä välttää, syön sitä suoraan tuubista/purkista. Namnam!
tehtävä ja kyselin arvaako kukaan eli nakarilla tuli käytyä:)
himo joskus lapsena oppimaani herkkuun eli sulatettua voita, kaurahiutaleita, sokeria, vaniljasokeria ja kaakaota sekaisin. Syön kyllä oman perheen nähden sitä, mutta kenellekään ulkopuoliselle en kehtaisi tunnustaa :)