Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Cipralex ja elämän puuroutuminen
08.07.2012 |
Joo, olen syönyt lääkettä monta vuotta. Olo on parempi kun ei tarvitse kovin syvissä vesissä uida mutta myöskään mitään huippuhetkiä ei ole. Minusta on tullut ihan aivokuollut, en jaksa keskustella enkä kiinnostua mistään. Olen tunteeton olento jota mikään ei oikein kosketa. Onko teillä muilla tällaista?
Juu ja olen kokeillut vaihtaa lääkettä /mm. Venlaflaxin) mutta mikään ei sovi.
Kommentit (5)
olen kokeillut nostaa annosta, mutta kädet alkaa täristä. Terapiaan haluaisin, mutta pienten lasten kanssa se on ihan mahdottomuus.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme että pääsi on puuroa. Oletko kysynyt sosiaalityöntekijältä, saisitko terapian ajaksi lapsille sieltä perhetyöntekijän teille kotiin? Tällaista mahdollisuutta mulle tarjottiin. Terapia ihan ehdottomasti kannattaa. Jos ei nyt, niin jossain vaiheessa.
Annosten nostoissa aina tulee sivuoireita, mutta ne menevät ohi ihan niinkuin aloitusoireetkin. Ja nosto tehdään hyvin hitaasti. Puukolla vaikka veistät muru kerrallaan vähän isompia paloja pilleristä.
t. Cipralexin ex-käyttäjä
Odotin neljättäni kun kävin terapiassa!
Kakkonen
olo sulla siis oli ennen masennuslääkkeiden aloittamista?
Alue: Aihe vapaa
myös masennus tekee tuon olon. Cipralexin ei pitäisi väsyttää, sehän piristää aivotoimintaa ja yleensä tekee ihmisestä aikaansaavamman ja pirteämmän, toki se tasaa tunne-elämää niinkuin on tarkoituskin, ettei masennus ja ahdistus tee elämästä helvettiä. Voi olla, että sulla on liian pieni annos. Mikä se on?