Olenko masentumassa vai kärsimässä jostain ylirasituksesta vai mikä hitto mua vaivaa?

Olen oikeasti huolissani itsestäni. En enää nuku öisin kunnolla ja ajattelen tosi itsetuhoisia ajatuksia juurikin valvoessani yöllä. Valveilla olo on aivan tuskaa, kilahdan lapsilleni ja huudan välillä kuin hyeena, kun olen niin väsynyt.



Miehen kanssa menee aivan päin persettä. Hän teki munulle muutama kuukausi sitten todella paskamaisen tempun ja sen jälkeen olen alkanut nukkumaan huonosti. Ikinä en ole ennen tuntenut tällaisia tunteita vaan olen aina ollut positiivisuuden perikuva.



Olenko tulossa hulluksi?