Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ruoka on niin suuressa osassa ihmisten elämää?
07.08.2012 |
Ymmärtäisin, jos elettäisiin kivikaudella, silloin varmaan suurin osa ajasta meni ettiessä ruokaa.
Mut nykyään! Jotkut ajattelee koko ajan sitä ruokaa, seuraavaa ateriaa tai vellovat syyllisyydentunteissa, ovat fanaattisen tarkkoja jne.
Mua häiritsee jopa sekin, että jotkut sanoo miten ne "rakastaa marjoja", "rakastaa suklaata". Lapsiaan, miestään ja vanhempiaan rakastetaan, EI MITÄÄN PUOLUKOITA!!
Hellittäkää ja hankkikaa sisältöä elämäänne!
Kommentit (36)
hanki elämä ja anna ihmisten nauttia siitäm mistä nauttivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samoin kuin sitä, että telkkari suoltaa kokki- ja ruokaohjelmia toisensa perään. Ikään kuin ihmisillä ei olisi muuta sisältöä elämässä kuin aterioiden suunnittelu ja syöminen.
Seuraukset näkyvät katukuvassa.
miten TV on niin suuressa roolissa ihmisten elämässä. Ei vain sekin näkyisi katukuvassa?
ja se on rakkauden eri lajit.
Rakkautta on monenlaista, alkukielissä rakkaus sanaa tarkoitta moni eri sana.
ja ruoanlaitosta, mutta siksi että se olisi mahdollisimman terveellistä.
mutta minä ehkä tajuan mitä ap tarkoittaa tuolla ruoan rakastamisella, vaikken ihan samaa mieltä itse olekaan. Itse nimittäin rakastan ruoanlaiton lisäksi myös esimerkiksi matkustelua, mikä on periaatteessa ihan yhtä hölmö ilmaisu. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen mukana tulee. Ja ei, emme ole ylipainoisia roskaruokamässyttäjiä. Eineksiä tai mäkkäriä ei syödä juuri koskaan edes kiireessä.
Meillä laitetaan joka päivä itse hyvää ruokaa perheen kanssa, lähes joka viikonloppu on pöytä täynnä perhettä tai ystäviä. Meille ruoka on harrastus, sosiaalinen syy tavata ja ikuinen oppimisen paikka. Paljon matkustelevina löydämme aina jonkin uuden reseptin mitä pitää kokeilla ja maistattaa ystävillä:) Usein myös pöytäkeskustelut pyörii ruuan ympärillä, jutellaan vaikka siitä mitä seuraavalla kerralla syödään... Näitä illallistapaamisia kun kierrätetään ystävien kanssa.
Se hyöty tästä on että kotoa jo muuttaneet lapset on erinomaisia ruuanlaittajia ja arvostavat hyviä raaka-aineita, onpa pari löytänyt urankin ruuan parista.
syövät epäterveellisesti. Eiköhän siellä katukuvassa näy juurikin ne, jotka eivät välitä mitä syövät? Kyllä on aika paljon huonompia harrastuksia, kuin ruoanlaitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mäkin tietysti valitsen mieluiten sellaista syötävää, joka on minusta hyvää ja terveellistäkin, mutta en ymmärrä jatkuvaa ruuasta puhumista ja vouhkaamista. Tylsintä on se, jos ruokapöydässäkin puhutaan vain ruuasta - eikä edes siitä, mitä ollaan syömässä, vaan jostain ihan muista ruokalajeista.
ruuasta on muodostunut kaikkien elollisten olentojen yksi tärkeimmistä asioista? Muutama kymmenen vuotta länsimaissa on ihmiset voineet syödä liikaa suurina massoina ja sitten ihmetellään, miten miljoonien vuosien evoluutio lähtien liskoista ei nollaudu. Ei tietenkään nollaudu. Ruoka, ruuan ajattelu, ruuan syöminen ja ruuan hankkiminen + hamstraaminen ovat sisäänrakennettu meille. Ihminen, joka on aina saadessa ruokaa tankannut kunnolla ja ollut nenä pitkänä lihapalojen perään pysyi hengissä siellä luolamieskulttuurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ostan aika usein reseptikirjoja.
Tämä siksi että haluan tehdä hyvää ruokaa, enkä mitään perus makaronilaatikkoa ja jauhelihakastiketta.
Joillekin ruoka on vain polttoainetta, mutta itse haluan nauttia siitä mitä syön. Ravintolaankin mennessä emme mene minnekään rossoon tai fransmanniin, vaan laadukkaisiin paikkoihin joissa ruoka-aineet ovat tuoreita ja ruoka ei ole puolivalmisteita.
Minulle siis myös se on tärkeää että ruoka on korkealaatuista, eikä mitään höttömättöä.
Sisäinen kulinaristini kehrää tyytyväisenä kun saan hyvää ruokaa.
Myös siten ajattelen ruokaa paljon, kun kasvatan suurimman osan ruoasta itse. Näin varmistun että ruoka on kasvatettu ilman ylimääräisiä mömmöjä.
Rakastan muuten ruoanlaiton ja leivonnan lisäksi harrastuksiani, kuten ratsastamista, käsitöitä, maalaamista, piirtämistä ja salilla käymistä. Rakastan myös syksyä ja talvea. Ja rakastan omaa perhettäni ja sukuani sekä (tämähän on aikuiselle ihmiselle kauhistus) lemmikki-, ja kotieläimiämme. Rakkautta on monenmoista eikä se rakkaus mitä minulla on harrastuksiani tai lemmikkejämme kohtaan ole verrattavissa rakkauteen miestäni, lapsiani tai sukulaisini kohtaan.
Luultavasti ap suhtaudut johonkin asiaan todella intohimoisesti (tai sitten et) ja yleensä jos joku suhtautuu johonkin asiaan inhtohimoisesti, hän sanoo että rakastaa tuota asiaa.
ruuasta on muodostunut kaikkien elollisten olentojen yksi tärkeimmistä asioista? Muutama kymmenen vuotta länsimaissa on ihmiset voineet syödä liikaa suurina massoina ja sitten ihmetellään, miten miljoonien vuosien evoluutio lähtien liskoista ei nollaudu. Ei tietenkään nollaudu. Ruoka, ruuan ajattelu, ruuan syöminen ja ruuan hankkiminen + hamstraaminen ovat sisäänrakennettu meille. Ihminen, joka on aina saadessa ruokaa tankannut kunnolla ja ollut nenä pitkänä lihapalojen perään pysyi hengissä siellä luolamieskulttuurissa.
Mua aina huvittaa kun päivitellään sitä miten nykyihminen lihoo. Tietenkin se lihoo näissä oloissa. Mitenkään muutenhan asia ei voisi edes mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka, ruuan ajattelu, ruuan syöminen ja ruuan hankkiminen + hamstraaminen ovat sisäänrakennettu meille.
järjestänyt suuren mielihyväntunteen syömisen yhteyteen, että varmasti menis vähän vähemmänkin houkutteleva safka. Tämä yhdistettynä aivan mielettömän hyvänmakuisiin herkkuihin, joita on vapaasti tarjolla... Ehkä ihmisten painonhallinta rupeaa helpottumaan sitten, kun näkökulma siirretään tähän puoleen sellaisen "olet huono ihminen" -syyllistämisen sijaan.
mäkin tietysti valitsen mieluiten sellaista syötävää, joka on minusta hyvää ja terveellistäkin, mutta en ymmärrä jatkuvaa ruuasta puhumista ja vouhkaamista. Tylsintä on se, jos ruokapöydässäkin puhutaan vain ruuasta - eikä edes siitä, mitä ollaan syömässä, vaan jostain ihan muista ruokalajeista.
ruokapäydässä ei voida aina puhua vain sinua kiinnostavista asioista. En tiedä mitä vouhkaajia tarkoita, mutta esim. työpaikalla pöydässä istuu aika usein ihmisiä, jotka eivät tunne toisiaan nyt niin hirveän hyvin. Ruoka on silloin neutraalipuheenaihe - vähän niin kuin sää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"rakasta" mitään harrastustani. Kuulostaa niin uskomattoman typerältä, jos joku "rakastaa" juoksemista. Ymmärrän kyllä, että siitä voi pitää ja siitä tulee hyvä olo, mutta että ihan rakastetaan!
Mulle ruoka ei ole pelkkää polttoainetta, tykkään toki hyvästä makuelämyksestä ja joskus edes syön jotain terveellistä.
En vaan ymmärrä esim. näitä joka kalorin laskijoita. Mikseivät he hanki jotain sisältöä elämään niin ei tarvii koko ajan olla ajattelemassa sitä ruokaa ja laskemassa kuinka paljon saa syödä mitäkin??
Tämä tuli aamulla mieleen kun luin taas hämmästyneenä täällä jotain ketjua laihdutuksesta, jossa joku antoi taas hyviä vinkkejä. Ehkä mä sit rakastan hämmästellä muitten ongelmia...
ap
"rakasta" mitään harrastustani. Kuulostaa niin uskomattoman typerältä, jos joku "rakastaa" juoksemista. Ymmärrän kyllä, että siitä voi pitää ja siitä tulee hyvä olo, mutta että ihan rakastetaan!
tunneköyhä ihminen. Sen seurauksena painonhallintasi on helppoa, mutta toisaalta missaat taas sitten kaikki muutkin huippukokemukset. Ei mun suakaan ihan ylettömsti käy kateeksi. Nimimerkillä juoksemista rakastava.
lounaalla/kahvilla keksitty puheenaiheita laidasta laitaan, vaikkei läheisimpiä tuttuja ollakaan oltu. Enkä oleta kaikkien aiheiden kiinnostavan minua tai olevan sellaisia, joista edes osaisin puhua asiantuntevasti! Voihan sitä välillä vain kuunnella tai ajatella omiaan.
Eräs sukulaisperhe on ruokaharrastajia ja lähinnä heitä ajattelin kirjoittaessani ruuasta puhumisesta ruokapöydässä. Sen vain aina tietää, mihin juttu kääntyy, jos ei aktiivisesti itse käännä sitä muualle. Se on aika tylsää ja ennalta arvattavissa.
mitä se sisältö on, jota pitäisi elämään hankkia. Sinulla siis on joku sellainen sisältö elämässä joka meiltä muilta puuttuu?
Mikseivät he hanki jotain sisältöä elämään niin ei tarvii koko ajan olla ajattelemassa sitä ruokaa ja laskemassa kuinka paljon saa syödä mitäkin??
ap
"rakasta" mitään harrastustani. Kuulostaa niin uskomattoman typerältä, jos joku "rakastaa" juoksemista. Ymmärrän kyllä, että siitä voi pitää ja siitä tulee hyvä olo, mutta että ihan rakastetaan!
tunneköyhä ihminen. Sen seurauksena painonhallintasi on helppoa, mutta toisaalta missaat taas sitten kaikki muutkin huippukokemukset. Ei mun suakaan ihan ylettömsti käy kateeksi. Nimimerkillä juoksemista rakastava.
rakasta ja halaa koko maailmaa. Ja jos on koko ajan huippua, niin mitenkäs erotat ne huiput? Kyllä mullakin huippukokemuksia on ja ne ovatkin sit tosi intensiivisiä!
Tällä hetkellä rakastan vain itseäni ja lastani. Ehkä vähän autoani.
ap
Kyllä mullakin huippukokemuksia on ja ne ovatkin sit tosi intensiivisiä!
Flegmaattisilla lehmänsilmilläsi ihmettelet että mitä ne nyt taas moukaa nuo ihmiset jostain rakastamaisesta :).
Alue: Aihe vapaa
samoin kuin sitä, että telkkari suoltaa kokki- ja ruokaohjelmia toisensa perään. Ikään kuin ihmisillä ei olisi muuta sisältöä elämässä kuin aterioiden suunnittelu ja syöminen.
Seuraukset näkyvät katukuvassa.