Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mistä vanhemmille voimia, kun avun saaminen lapsen ongelmiin KESTÄÄ JA KESTÄÄ?? :'(

Vierailija
25.05.2012 |

7-v. pojalla on tarkkaamattomuutta, oppimisvaikeuksia, mielialaongelmia, valehtelua, sulkeutuneisuutta jne.



Olemme viime syksystä asti hakeneet hänelle apua, mutta kaikki etenee niin tolkuttoman hitaasti että meillä vanhemmilla alkaa olla voimat lopussa. Siitä kun ensimmäisen kerran opettajan suosituksesta otimme yhteyttä koulupsykologiin, meni 2 kk että saatiin aikaan edes aloituspalaveri, josta meni toiset 2 kk tutkimusten käynnistämiseen. Niiden päättymisestä meni taas ainakin kuukausi seuraavaan tapaamiseen, jossa todettiin vain että tällaista pojalla on, katsellaan ja seuraillaan.



Nyt olemme sitten ottaneet yhtettä perheneuvolaan, ja eikun syksyyn menee ajat että päästään edes ensimmäisiä selvityksiä tekemään lapsen mielialaan ja käytökseen liittyen. Neurologian poliklinikalle ja kuntoutusryhmään lapsi on myös jonossa - jälkimmäiseen kuulemma jonotusaika 1-2 VUOTTA.



Miten tämä VOI olla niin hidasta?? Me vanhemmat olemme jo ihan uupuneita, minä kärsin ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta, miehellä taas alkaa olla masennuksen merkkejä. Mistä me aikuiset saamme tukea ja voimia odottamiseen ja hankalan tilanteen keskellä elämiseen??

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö lääkäri voi tehdä lähetettä esim foniatrian poliklinikalle? toki tarkkaamattomuus ei sinänsä kuulu sinne, mutta oppimisvaikeudet kuuluu. jos ei olisi niin pitkä jono kuin neorologialle. oletteko KYSin alueella?

Vierailija
2/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

varattua aikaa vaikka mt-toimistoon, tai lääkärille, jhotta saisit unilääkettä/nukahtamislääkettä jos on tarve? Liikuntaa pitää harrastaa, mutta eihän mikään noista ehdottamistani tuo kuin helpotusta..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja puoli vuotta tuntuu olevan minimiaika, joka menee, vaikka kaikki tahot ryhtyisivät toimintaan HETI.



Toivottavasti kuitenkin teidänkin elämä helpottaa kesällä, kun koulu ei saeta niin suuria paineita. Tiedän kyllä, että joillain ongelmat vaan korostuvat kesällä struktuurin puutteessa - ja teillä on juuri sen ikäinen lapsi, että jos ette itse voi olla koko kesää kotona, kesäkerhot ovat välttämättömiä ja ne taas eivät aina ole tarpeeksi hyvin järjestettyjä tämmöisille lapsille. Kannattaa yrittää järjestää omaa "hoitajaa" tai huolehtijaa lapselle, jos se vaan on mahdollista jollain omien ja sukulaisten kesälomien ja lopulta rahallisilla järjestelyillä.



Kannattaa myös tutustua neurokirjon lasten hoidon oppaisiin ja nettisivustoihin. PALJON voi tehdä itse kotona, jo ennen kuntoutusta - ja koulussa, jos saa opettajan mukaan hommaan - kuhan keksii ne periaatteet, miten tämmöisten lasten kanssa toimitaan. Lopultakin se kuntoutus kestää vain 90minuuttia viikossa - loppuaika ollaan kotona ja koulussa. Voit aloittaa tutustumisen vaikka näistä nettisivuohjeista, ja miettiä, miten niitä voisi soveltaa teillä kotona.



http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html

ja erityisesti sivun laidassa oleviin oppaisiin. Niitä ovat tehneet hyvät asiantuntijat, joilta itsekin olen saanut paljon apua.

Vierailija
4/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin se opettaja?



Mitä mieltä eskari oli ko. lapsesta?



Jos ongelmat ei näy muualla kuin koulussa, tutkisin kyllä sen koulun nyt ihan alkajaisiksi.



Onko opettaja pätevä, onko kiusaamista, minkäkokoinen luokka, mikä on aikuisten/lasten suhdeluku, onko homeongelmia, toimiiko työilmapiiri, mättääkö jokin.



Ja sitten varaisin ajan yksityiseltä hyvältä lastenpsykologilta. Esimerkiksi Ruusulassa on monta hyvää.

Vierailija
5/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jo mekin odotettu... Mä en jaksanutkaan enää, joten sain saikkua pariksi kuukaudeksi, joten tsemppiä, onneksi teitä on kaksi aikuista, saatte varmaan toisiltanne edes tukea.

Vierailija
6/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja totta on, että apua ei ole tarjolla ksilloin kun sitä tarvittaisiin. Syrjäytymistä edistävät tekijät käynnistyvät siis jo varhain ja pääsevät kaikessa rauhassa kehittymään, kun viranomaisilla ei ole resursseja hoitaa asiaa.



Menkää yksityiselle. Maksaahan se, mutta tutkimukset ja suositukset terapioista tms. saatte nopeammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kesällä lapsi ei joudu onneksi olemaan yksin. Meillä on pitkät lomat ja isovanhemmatkin lähellä.



ap

Vierailija
8/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että meidän kuopuksesta tuli vastaavaa palautetta kahmalokaupalla.



Kaikki ihan open päässä muhivaa ennakkoluuloa ja omaa epäpätevyyttä.



Lapsi pääsi toiseen kouluun soveltuvuuskokeen kautta huippupistein ja on nyt luokkansa parhaita. Saa kehuja keskittymiskyvystä, sosiaalisuudesta jne.



Kaikkea ei kannata uskoa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

en tiedä mistä päin pitäisi lähteä liikkeelle. Kuka/mikä on se taho, josta kannattaisi tällaisessa tapauksessa aloittaa? Ja missä hintaluokassa suunnilleen siellä liikutaan?



ap

Vierailija
10/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

hain apua lapsen ongelmiin ensimmäisen kerran kun hän oli 4v, käytiin läpi perheneuvola, lasten psykiatrinen kriisiryhmä, sossu, viimein koululääkäri ja koulupsykologi. Vuosi sitten lapsi sai diagnoosin ja terapia aloitettiin, siinä vaiheessa ikää oli 9,5vuotta..



Että hidasta on. Itse olen jo työkyvytön ongelmien vuoksi, ja mtt: asiakas jo viidettä vuotta. Eli soita alueesi mielenterveystoimistoon, sieltä saat ainakin keskusteluapua. Tosin sinnekin kesti puoli vuotta että sain ensimmäisen ajan.



Tsemppiä, tuo on kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi, hidasta ja vailla minkäänlaista tietoa että koska tapahtuu ja mitä tapahtuu, vai tapahtuuko ollenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vasta koulussa ne ovat korostuneet, kun siellä on pakko keskittyä ja opiskella myös vaikeita ja epämieluisia asioita.



Opettajaa en syytä, eikä hänkään syytä poikaa, vaan kaikki asiat on hoidettu fiksusti ja ystävällisesti. Se mitä koulussa/luokassa kritisoin on yleinen levottomuus, jota opettaja ei näytä saavan kuriin edes avustajien tuella.



ap

Vierailija
12/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

- ja opettajassa, jos hän ei saa kuria luokkaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
25.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruusulassa esimerkiksi on monta hyvää lastenpsykologia.



t. 5