Jos ajattelet, että lapsesi etenisi urallaan mahdollisimman pitkälle,

niin yksi olisi näyttelijä

toinen huippu urheilja

kolmas lentäjä

Taide-ja musiikkikentän moniosaaja.

tai sitten vain joku tylsä diplomi-insinööri

niin eikö äitinä pelottaisi?

Minä en ainakaan haluaisi pelätä koko ajan lapseni puolesta. Lääkäri olis muuten hyvä, mutta ovat paljon poissa eivätkö hyviä vanhempia lapsilleen.

ja taipumuksiaan ja luonteitaan, esikoisesta tulisi loistava liikunnanopettaja ja kuopuksesta arkkitehti. Luulen että molemmat myös viihtyisivät näissä ammateissa.

niin eikö äitinä pelottaisi?

Minä en ainakaan haluaisi pelätä koko ajan lapseni puolesta. Lääkäri olis muuten hyvä, mutta ovat paljon poissa eivätkö hyviä vanhempia lapsilleen.

Niin silloin on joka tapauksessa paljo poissa kotoaan (poisluettuna ehkä taiteilijat). En ole kyllä kuullu tyhdestäkään yritysjohtajasta, huippuprofessorista, huippupoliitikosta tms. Jolle riittäisi 40tunnin työviikko.

Ihmeitähän tapahtuu ja kaikki on mahdollista, mutta oikeasti olisin onnellinen jos lapsi suoriutuisi peruskoulusta ja saisi sen jälkeen opiskeltua itselleen jonkin ammatin, jossa olisi onnellinen.



Lapsi on lievästi kehitysvammainen - ulkomaailmalle se ei juuri näy muuta kuin älyä vaativassa keskustelussa eli aika pian.

ja toinen maailman paras ratsastaja. Kuopus olisi ydinfyysikko tms.

Ja pärjää hyvin koulussa. Voisin nähdä, että hänellä olisi ura kirjailijana tai kuvataiden parissa. Mutta ehkä sittenkin luonnon- tai lääketieteellinen ura on todennäköisempi vaihtoehto. Tutkija ja opettaja yliopistossa tai seikkaileva biologi, ehkä sankarikirurgi ;)

Vanhin jonkin sortin tutkija tai asiantuntija.

Keskimmäinen kasvatus- tai lääketieteellisellä alalla.

Nuorin musiikin tai urheilun parissa.

Ehkä toivoisin eniten menestystä jollain luovalla alalla, esim. kuvataiteessa tai kirjallisuudessa. Lapsi on vielä niin pieni, että yhtään ei ole tietoa lahjakkuuden alueista, mutta toivoisin että menestys ei perustuisi rahan kahmimiseen ja koko muun elämän uhraamiseen. Valitettavasti työssään todella menestyvät taitavat monesti olla menestyneitä juuri noista syistä.

kolmas jonkin tekniikan alan professori.

Esim olympiatason lumilautailija..



Tai ehkä huippukokki!

jos lapsesta tulis astronautti niin eikö äitinä pelottaisi? Minä en ainakaan haluaisi pelätä koko ajan lapseni puolesta. Lääkäri olis muuten hyvä, mutta ovat paljon poissa eivätkö hyviä vanhempia lapsilleen.

se varmasti olisi sen pelon väärti.

eka lapsi on hirveän temperamentikas, en oikeasti toivoisi hänelle ammattia, jossa hän olisi jatkuvassa vastuussa esim. ihmishengistä, mutta hän on lahjakas ja luova poika, ihan hyvän insinöörin tai taiteilijan siitä saisi.



toinen poika on tasaisempi ja kielellisesti erittäin lahjakas, kirjailija siitä voisi tulla. tai oikeastaan ihan mitä vaan.

Itse näen hänet haavekuvissani 2-3 lapsen onnellisena äitinä ja hyvän miehen vaimona. Hän tekisi asiantuntijatason työtä "siistissä sisätyössä". Työaika sellainen, että ehtii viettää paljon aikaa perheensä kanssa eli perus 8h joustavilla työajoilla. Rahaa tulee tarpeeksi hyvään elintasoon.



t. akateeminen äiti, joka on edennyt urallaan todella hyvin mutta on ahdistunut jatkuvalla syötöllä uran ja perhe-elämän yhdistämisestä (lapsia on yksi kun tähän ei millään mahtuisi useampia)