Äidit eriarvoisia.
Ainakin tässä mmeidän suvussa.
Anoppi on 60-luvulla saanut lapsen ja on erittäin loukkaantunut, jos häntä ei huomioida kyläilyllä yms äitienpäivänä.
Äitini on myös 60-luvulla saanut lapsen, samaten 70-luvulla. Hänkin on erittäin loukkaantunut, jos hänen luona ei ainakin toinen lapsista (mieluummin se, jolla on lapsia) tule käymään äitienpäivänä.
Minä olen tämän anopin miniä ja tämän äidin vanhempi tytär, eli se jolla on lapsia.
Minun äitienpäivää ei kukaan muista/tajua,(kehtasinhan synnyttää lapset vasta 90-luvulla, enkä 60/70-luvulla) minun on kiidettävä kyläpaikasta toiseen perheeni kanssa.
Kommentit (9)
äitienpäivänä isovanhempien luona käyminen on itsestään selvyys (ellei matkat ole älyttömiä).
Lapsuudessani äitienpäivät mummolassa olivat suurta juhlaa:) ja tämä perinne jatkuu meilläkin.
Pakko käydä äitinikin luona tasa-arvon vuoksi.
Haluan kohdella ihmisiä tasavertaisesti, kumpa muakin joku kohtelisi edes ihmisenä.
äitienpäivänä isovanhempien luona käyminen on itsestään selvyys (ellei matkat ole älyttömiä).
Lapsuudessani äitienpäivät mummolassa olivat suurta juhlaa:) ja tämä perinne jatkuu meilläkin.
Miksi juuri äitienpäivänä? Unohtaen sen uusimman äidin kokonaan.
äitiä äitienpäivänä, mitenkäs siihen mummot ja anopit liittyy.
Kyllä se anoppi on sama asia kuin lapseton siitä hetkestä alkaen, kun poikansa muuttaa kotoa muualle. Sen jälkeen ei anoppi ole enää äiti, hän ei tarvitse äitienpäivänä muistamista. Sen sijaan vappuna, juhannuksena ja muina ryyppyjuhlapäivinä anoppi on isoäiti, jonka tärkein tehtävä on ottaa lapsenlapset yökylään, että nuoremmat saavat omaa aikaa.
Asumme samalla paikkakunnalla ex-appivanhempien kanssa. Joka jumalan äitien/isänpäivä mentiin heille tottakai. Mutta ei ikinä vanhemmilleni, kun he asuivat "niin kaukana" - 200km päässä.
Samapa se minun äitienpäivälle, jouduin viettään sitä ilkianopilla, kunhan exä sai äitienpäivänsä. Nyt saan olla äitienpäivänä juurikin niinpäin kuin haluan. Toki joka vuosi ei satu lapset minulle ä-päivän viikonlopuksi, silloin tulevat käymään herätyskeikalla aamulla ja vietämme yhdessä mukavan parituntisen.
Minusta se, miten joku vastanneista viettää äitienpäivää eli kerääntyminen jonnekin jonkun luo, kuulostaa ihanalle. Olisinpa antanut mitä vain, että meidän vanhemmat ja me kaikki olisimme tulleet keskenämme hyvin toimeen. Kuten perhe ainakin.
vuorollaan on sen äitiketjun vanhin. Eli tulee ap:n aikakin vielä
minun äitini puoleinen suku kokoontuu yhdessä syömään ravintolaan neljän sukupolven voimin, jokainen perhekunta maksaa omat ruokansa. Kaikki asuvat aika kaukana toisistaan, niin siinä on sitten juhlan tuntua. Mies käy oman äitinsä kukittamassa ravintolan jälkeen tai sillä aikaa, jos ei tule mukaan ravintolaan.
Meidän perheessä ei vielä ole lapsia, mutta sitten kun on, toivon saavani kukkia ja kakun. Sen kummempia lahjoja ei tarvita.
Meillä kokoonnutaan äitienpäivänä kolme sukupolvea yhteen eikä siitä tehdä numeroa mihin suuntaan liikutaan. Yleensä syödään ravintolassa kuitenkin jonkun kotipaikkakunnalla.