Laitetaan vielä pino niille, jotka kaipaavat kuollutta äitiään
Minä ainakin.
Äiti ehti juuri nähdä nuorimman lapsenlapsensa.
Joka päivä kaipaan häntä.
Kommentit (8)
ja lähettää hänelle kauniita ajatuksia, missä ikinä onkaan.
Oma äitini kuoli, kun olin 8-vuotias.
v. 1973, jolloin olin 13-v teini. Rakkaat terveiset sinne taivaaseen, äiti.
tuoda pahaa mieltä siitä, että äitienpäivänä ei ole sitä äitiä?
vaan minusta kaipaaminen on tärkeää. Se on eräs rakkauden laji. Torjumalla ajatukset ei mielestäni ole hyvä idea. Suru ja kaipaus kuuluvat elämään myös ja ovat omalla tavallaan onnea nekin, osoittavat että joku on ollut tärkeä ja vaikuttaa yhä elämäämme
Olen vihannut äitienpäivää siitä lähtien. Nyt 21-v ja odotan esikoistani. Ainakin on isä näkemässä tämän.
Sairauden murtamana 75 vuotiaana. Hyvän elämän eli.
Kiitos äiti kaikesta.
mutta aina vaan kaipaan häntä. Vein jo äitienpäiväruusun haudalle aamuvarhain.
ja lähettää hänelle kauniita ajatuksia, missä ikinä onkaan.
Oma äitini kuoli, kun olin 8-vuotias.
tuoda pahaa mieltä siitä, että äitienpäivänä ei ole sitä äitiä?