Lapsen kuivaksi opettelemisesta.

Minä en tosiaan ottaisi hoitoon lasta, joka vasta opettelee kuivaksi, ilman vaippaa. Uusi paikka on lapselle muutenkin sellainen tekijä, että pissahätä unohtuu kun on muuta mietittävää.

Minkä ikäinen? Miksi sen kuivaksiopettelun on oltava sitä, että vaippa pois ja lapsi pissaa pitkin kämppää, kun ei vielä ole fysiologisesti lainkaan valmis säätelemään rakkoaan?



Kuivaksi opettelu ei ole ikäkysymys eikä se ole äidin päätös "nyt me opetellaan".



Jokaisen lapsen elimistö kyspyy ja kehittyy eri tahtiin. Yleensä noin 2 vuotias osaa säädellä rakkoaan, tunnistaa pissahädän, osaa pidätellä ja siten ennättää potalle.



Kun lapsi on tässä kehitysvaiheessa, tarvitaan vain aikuisen herkkyys olla läsnä ja huomata, ja se potta esillä ja lapsi kipasee siihen tai aikuinen kantaa polvet ristissä seisovan sinne, se mitä tulee lattialle on vain pari tippaa mitä ennättää karata ennen potalle menoa.





Esikoista opetettiin potalle ja kuivaksi tuohon ap.n lapsen tapaan varmaan vuosi, kun alle vuosikkaana aloitin, koska lapsen täytyi sen maailman aikaan ja sen ymmärryksen aikaan oppia kuivaksi mahdollisimman pian.

Oppi tosiaan siinä 2 vuotiaana, vaikka potalla istutettiin alle vuoden ikäisestä...



Kaksi nuorinta oppi kuivaksi parissa viikossa. Toinen heistä 2 viikossa, 2 vuoden ikäisenä ja toinen 2 päivässä 2 vuoden ja 5 kk ikäisenä, sitä ennen ei suostunut edes potalle istumaan ja samalla oppi myös yökuvaiksi.



Kakkakuivaksi oppi muutama kuukausi myöhemmin, siihen asti teki kakat housuunsa (jos laittoi vaipan, teki sinne pissatkin, eikä ollut ns. säännöllinen vatsa, ei kova eikä ripulilla, joten se pökäle oli varsin siisti juttu pudottaa pyttyyn ja pestä pylly, eikä suostunut pottahommiin - kunnes sitten oli itse valmis..)



Nämä minun asettamat aikarajat ja "nyt opetellaan potalle ja kuivaksi" eivät toimineet ollenkaan, lapset etenivät omalla tahdillaan. Eikä ollut tämän tasoista kuseskelua.