Perhepäivähoidon ohjaaja tulossa käymään...
Aion siis todennäköisesti ryhtyä pph:ksi, asia ei tosin ole vielä aivan varma. Antakaa vinkkejä, mitä kannattaisi ottaa huomioon näin ekalla tapaamisella? Pitäisikö kodin periaatteessa jo olla lapsiturvallinen jne? Onhan se tavallaan tietenkin jo nyt, kun meillä on pieniä lapsia, mutta kun hoidokkeja tulee niin pitää olla vielä turvallisempi. ;)
Mistä kaikesta kannattaisi kysellä tulevalta pomolta?
Kommentit (12)
Kysy myös onko jotain vaatimuksia aterioiden suhteen? Eli saatko tarjota joka viikko vaikka saman ruokalistan ruoat. (tuskin niin tekisit)
Se muuten pätee valtaosaan. Vaikka olet kotona lapsiesi kanssa, eivät isommat lapset ainakaan välttämättä kulje päivähoitoryhmäsi mukana. Itse koin todella raskaaksi etenkin teininä ja myös jo ala-asteikäisenä sen, että äiti teki 12 tuntisia työpäiviä aina, eikä koskaan saanut omassa kodissa olla rauhassa. Silloin kun olisi saanut nukkua aamulla pidempään, herättivät hoitolapset minut joka tapauksessa metelöinnillään aamu 6lta. Kuulostaa itsekkäältä, mutta olinkin tuolloin alaikäinen ja siten vielä lapsi itsekin. Työpäivän jälkeen äiti oli sitten niin väsynyt, ettei jaksanut kanssani pelata tai leipoa tai tehdä yhtään mitään. Ja silloin odottivat pyykit ym kotityöt.
Hyviä puolia on se, että saat tehdä työtäsi kotonasi. Ja saat olla kotona lapsiesi kanssa.
Sekin tietysti huolettaa että jos saankin kovin vaativia hoidokkeja, mitä jos en pärjääkään? Tai jos on oikein hankalia vanhempia...
Silti odotan innolla että saisin aloittaa työt. Työ tuntuu omalta, toisin kuin paperien pyöritys toimistossa - sellainen työ olisi odottamassa paluuta mutta taidan irtisanoa itseni.
Meillä on lapset yksityisellä, joka on ollut myös kunnallisena töissä. Ei vaihatisi missään tapauksessa. Nyt hän itse saa valita lapset. Meidän lapset menee 9 hoitoon ja haetaan yleensä 12-15. Kunnallisessa voi joku tulla jo klo 6 ja päivä voi venyä viiteen.
Voinhan minä sitten joskus siirtyä yksityiseksi tai vaikka vaihtaa kokonaan alaa. Minulla kun ei ole koulutustakaan tälle alalle niin aika nöyrin mielin alan hommiin, en uskalla kovin hirveitä vaatia. ;)
Itselläni on ollut molemman tyyppisiä ryhmiä (itsellä kaksi, yleensä meille tullut sisaruspari).
Nuo sosiaalitapaukset oli kurjia, kun eivät osanneet yksinkertaisesti käyttäytyä toisen kotona. Hoitajan kotia pidettiin tarhana eli 4-5 vuotias piirteli pöytään, naarmutti saksilla keittiön tuoleja ja pöytää, kävi sormiväreillä maalaamassa vuolukivitakkaa, heitteli leluja, löi kaikkia (myös minua), ei pysynyt ulkona liikkuessa ryhmän mukana. Normaalia kovempikaan kieltäminen ja keskusteleminen ei auttanut, ei edes supernannyilyt. Tämä kaikki siis parin viikon tutustumisen aikana. Olen paljon lapsia hoitanut, mutta koskaan ei tällaisia ollut tullut vastaan.
Onneksi näistä epätavallisistakin pääsee eroon ja hekin saavat toivottavasti asiantuntijan vastaansa. Ei tavallisen ihmisen taidot noiden kanssa riitä.
Vierailija:
Nuo sosiaalitapaukset oli kurjia, kun eivät osanneet yksinkertaisesti käyttäytyä toisen kotona.
Olenkin jo psyykannut itseni siihen että pahin mahdollinen tapahtuu ja saan hoidettavakseni 3 kpl ylivilkkaita poikalapsia ikähaarukalla 2-3 v. :DD
Toivottavasti olisi kuitenkin parempi tuuri.
Vierailija:
Itselläni on ollut molemman tyyppisiä ryhmiä (itsellä kaksi, yleensä meille tullut sisaruspari).Nuo sosiaalitapaukset oli kurjia, kun eivät osanneet yksinkertaisesti käyttäytyä toisen kotona. Hoitajan kotia pidettiin tarhana eli 4-5 vuotias piirteli pöytään, naarmutti saksilla keittiön tuoleja ja pöytää, kävi sormiväreillä maalaamassa vuolukivitakkaa, heitteli leluja, löi kaikkia (myös minua), ei pysynyt ulkona liikkuessa ryhmän mukana. Normaalia kovempikaan kieltäminen ja keskusteleminen ei auttanut, ei edes supernannyilyt. Tämä kaikki siis parin viikon tutustumisen aikana. Olen paljon lapsia hoitanut, mutta koskaan ei tällaisia ollut tullut vastaan.
Onneksi näistä epätavallisistakin pääsee eroon ja hekin saavat toivottavasti asiantuntijan vastaansa. Ei tavallisen ihmisen taidot noiden kanssa riitä.
Ei sinusta sitten ole perhepäivähoitajaksi, ainakaan monen palstalaisen mielestä. Minä olen täällä niin monet kerrat saanut kuulla, että koulutus on kaiken a ja o. Se, että on omia lapsia, ei tee kenestäkään pätevää tai edes hyvää lastenhoitajaa - näin minun on annettu ymmärtää. Minäkin haluaisin perhepäivähoitajaksi, mutta meidän kuntamme ei huoli kouluttamattomia hoitajiksi, vaikka hoitajista on pulaa. Motivaatiota olisi vaikka muille jakaa, ja kokemusta on 17 vuoden ajalta viidestä omasta lapsesta ja yhdestä hoitolapsesta. Minusta oli ihanaa hoitaa vierastakin lasta, vaikka työpäivät venyivät välillä 12-tuntisiksi. Mutta raskasta se on, ihan eri mittakaavassa kuin omien lasten hoitaminen.
Ja se on kyllä totta, että omien lastten hoitaminen ei tee hyvää hoitajaa. Ammattillisuus täytyy löytyä myös pph:lta.
Vierailija:
Ei sinusta sitten ole perhepäivähoitajaksi, ainakaan monen palstalaisen mielestä.
Hyvin varovasti lähdinkin kyselemään työtä, että onko mitään mahdollisuuksia edes ryhtyä pph:ksi ilman koulutusta. Ja sain positiivisen vastauksen, ihan siltä pohjalta että pph:n ohjaaja jollain tapaa tuntee minut. Kerroin kyllä, että opiskelu työn ohella on mahdollista tulevina vuosina, ei ihan heti kylläkään. Toivon että pärjään ilman koulutusta, saa nähdä.
Turvallisuusseikoista meillä katsoivat missä veitset ovat, missä lääkkeet ja pesuaineet ovat (korkealla ei riitä vaan piäis olla lapsilukot), että portaissa on portit jne.