Millä saisin 14-veen urheilemaan, olisi varaa laihtua..

Yhteinen perheen harrastus? Se on hyvä tapa opettaa urheilullisuutta. Muistan itse pienempänä kun mentiin koko perhe kerran vuodessa muistaakseni viiden päivän urheiluleirille koko perhe, oli aina kivaa. Meillä lapsilla oli oma ryhmä jossa liikuimme ja vanhemmilla omansa. :) Oli myös muuta toimintaa, ja hyvät ruuat! Toki nää leirit makso varmaan kohtuullisesti mutta ne lisäs muutenkin intoa urheilla, ja paransi perheen välistä yhteyttä. Olimme varalassa monesti ja kerran muistaakseni pajulahdessa. Tsemppiä, älkää olko pettyneitä itsellenne :)

Meillä vähän samaa ongelmaa, tosin ei syö mitään jättiannoksia, mutta koska ei halua liikkua ollenkaan, ei saisi syödä sitäkään vertaa. Meillä onneksi sentään sen verran auktoriteettia ja hyvät välit, että kun miehen kanssa ilmoitamme pojalle että nyt lähdetään pyöräilemään/uimaan tms. niin joka kerta lähtee vaikka ensin kitiseekin. Eli ei voi tuupata lasta yksin mihinkään vaan mennään porukalla.

Tällä ollaan nyt jotain tulosta saatu aikaiseksi, eli pituuskasvun myötä ei paino ole silti juurikaan noussut vaan on jotain hoikistumista tapahtunut.

Lisäksi, vaikkei tapahtuisikaan (eikä siis ole ylipainoinen mutta vatsalöllöä löyty) on tuo aika kuitenkin pois pelaamisesta, tv:n katselusta jne.

Älä anna ruokaa niin paljon, äläkä varsinkaan leivo pullaa tai osta kotiin mitään herkkuja.

tuossa iässä, aloitti onneksi uudestaan nyt kuin on melkein 16 v. Vaikeaa on tuon ikäistä pakottaa mihinkään harrastukseen, mutta voittehan yrittää ehdottaa erilaisia juttuja, joku niistä voisi ehkä kiinnostaa tarpeeksi, että poika tahtoisi kokeilla. Ja jos ei liikunta nappaa, niin mikä tahansa harrastus vie pois tietokoneen/telkkarin äärestä, niiden parissa moni tuppaa syömään koko ajan.



Olisko esim. joku moottoriurheilu kiinnostava, esim. enduro tai motocross? Ne vaatii tosin vähän rahaa, mutta saattaisi kiinnostaa tuon ikäistä, ja ovat ihan oikeaa urheiluakin, vaikka voisi ajatella ettei pyörällä ajamisessa kuluisi kaloreita, mutta kyllä kuluu.

Hänellä on kaikki langat käsissään, sillä se ratkaisee, mitä suuhun laitetaan, ei se liikunta. Toki joku rento liikuntaharrastus tekee muutoin hyvää jokaiselle; kaikki ei vaan saa sitä kipinää liikkumiseen ennen kuin aikuisena :)

Istuisi päivät pitkät koneella ja söisi jatkuvasti. Kun kiellän koneella olon avaa hän telkkarin ja kun kiellän sen menee murjottamaan huoneeseensa! Syö kuin mikäkin mies.. lautanen lapattu ruokaa täyteen ja santsi kelpaa! Kun kiellän suttuu. Tekisi mieli sanoa suoraan höllyvistään, mutten niin julma ole! Mikään ei kiinnosta kun ehdotan ja kaiken pitäisi olla palveltuna nenän eteen! Tosin sitä palvelua saa odottaa, minä olen äiti enkä laiskimuksen henkilökohtainen palvelija!

Sanavalinnoista päättäen kyseessä taitaa olla poika. Nuorta sälliä voisi motivoida yhteinen liikuntatuokio veljen, isän, sedän, serkun, naapurin tai jonkun muun vähän aikuisemman mieskaverin kanssa. Hölkkälenkki, salilla käynti tai vaikka viikonloppujen eräretket miesporukalla. Alkuun tietysti varmasti tympääntyy, mutta kyllä se liikunnan halukin siitä alkaa löytyä.

Muistuta myös armeija-ajan tulevasta rehkimisestä ja kerro, kuinka tiukoille hän tulisi palvelusaikana joutumaan.

Aseta konkreettinen, kohtuullinen tavoite, esim. cooperissa 2500 m tai lihaskuntotestissä tietty pistemäärä, jolloin lupaat hänelle jonkun tietyn palkinnon, jota hän kovasti haluaa. Anna hänelle tietty aikaraja tai kokonaan vapaat kädet tavoitteen hankkimiseksi. Jos ei muu auta, ota pelikone tai tietokone kokonaan pois ja lupaa hänelle, että saa sen takaisin, kunhan juoksee cooperissa esim. sen 2500 metriä.

Tyttö kaunis kuin mikä, mutta todella huono itsetunto. Ihan pienestä saakka inhonnut syvästi salaattia eikä ole löytänyt mistään liikunnasta iloa. Ei pidä mua palvelijana, mutta syö paljon. Meillä on 3 lasta enkä voi vain häneltä katkaista rahahanojakaan sen takia, että hän syö liikaa. Toiset kun kuitenkin osaavat käyttää rahansa muuhunkin kuin mättöön tai säästävät ne isompia hankintoja varten. Mä olen niin pettynyt itseeni, kun en saa tilannetta haltuuni.