Tämän takia en luota eutanasiaan

Juha Hännisen artikkeli Totaalinen kipu–kärsimys (SLL 12/2003, s. 1435– 1437) kolahtaa minuun hoitamieni INCL-lasten ja heidän perheidensä muodossa ja laajenee perheen kipuunkärsimykseen. Myös tämän ryhmän saattohoito käsittää aivan omia näkökulmiaan ja myös paljon tiedostamatonta.



INCL-lapsi: Lääkärille selvemmin medisiininen ongelma. Noin 1–2 ikävuoden väliltä taantuminen, sokeutuminen, liikuntakyvyn menetys, jäykistely, nykinät, epilepsia. Alkuvaiheessa jatkuvasti pystyyn yrittävä, itkuinen, vaikeasti tyynnytettävä, vanhempiaan valvottava uniongelmainen lapsi. Kuin itsekin itkisi menetystä?



Myöhempinä vuosina limaisuus, infektiot, syömisongelmat, nenä-mahaletku tai gastrostomia, virheasennot, kivuliaisuus, kohtaukset. Kuitenkin lapsi on ennen kaikkea vanhemmilleen oma lapsi ja lähes kaikki haluavat hoitaa hänet kotona mahdollisimman pitkälle, useimmat loppuun asti.



INCL-lapsen vanhempien tilanne: Alussa epätietoisuus siitä, mistä on kyse, pelko ja aavistus pahasta taudista. Diagnoosin jälkeen ensimmäinen kuoleman kohtaaminen edessä olevana asiana. Suru terveen lapsen menetyksestä pohjalla, opettelu jatkuvasti pois kontaktista liukuvan lapsen vanhemmaksi. Edessä on 6–10 vuoden pituiset jäähyväiset, joka on kaunis termi sille uuvuttavalle ja raskaalle hoitotaakalle, joka sitoo heidät seuraaviksi vuosiksi päivin ja öin–fyysisesti raskas 30 kg painava vauva jäykistelevänä, ajoin levottomana ja itkuisena, toistuvissa infektioissa, kohtauksia saavana.



Perheen yksityisyyden kapeneminen, päivähoitajan tuleminen lähes perheenjäseneksi, sisarusten uudenlainen asema, seuraavan lapsen mahdollisuuden toive ja pelko, intervallihoitoon suostuminen. Vanhempien työssäkäynti, sen hyvät ja huonot puolet joudutaan punnitsemaan.



Perheen sosiaalisen kentän ja arvojen muuttuminen ovat luonnollisia seurauksia, koska elämä on totaalisesti erilaista, joskin vaikeavammaisen lapsenkin kanssa jatketaan arjessa iloineen ja suruineen: työssä pitää jaksaa, kaupassa on käytävä, pyykit on pestävä ja joulut ja juhannukset tulevat ja menevät. Yhteys toisiin perheisiin, vertaistuki, tulee kuitenkin tärkeäksi.



Se, että tämän kaiken päätepiste on kuolema, on aina jossain mielen pohjalla oleva asia. Kuolemaan liittyy sekä odotus että pelko. Pelko voi liittyä siihen, ettei voi tietää miten ja koska se tulee. Haluaisin itse olla läsnä. Koko ajan on oltava kännykkävalmiudessa vähintään.



Tämä kipu tai kärsimys ei ole medisiinisin keinoin hoidettavissa. Perhe tarvitsisi totaalisen haltuunoton, hoivan, joka antaisi tilaa ja voimaa elää nämä vuodet kuoleman laaksossa. Lääkärinä voi olla vain läsnä, medisiinisin keinoin käytettävissä ja ohjata suuntaan, josta tietää tukea olevan saatavilla. Ympäristön informaatio ja käytännön asioiden haltuunotto ovat ensiapuja, perheen psyykkistä prosessia ei kukaan toinen voi käydä.



Keskustelemme lääketieteestä ja hoitotieteestä, tässä ryhmässä tarvitaan vielä hoitotiedettäkin laajempaa näkemystä ja käytännön arjen mahdollisuuksia auttaa ilman rajoja



Auli Nuutila lastenneurologi

Jos joku haluaa tuon tehdä, niin varmasti keksii keinot siihen ilman eutanasiaakin, helpompiakin keinoja! Ja se jos noin kävisikin, niin eiköhän se ole rikoslain asia laittaa tällaiset murhaajat kuriin. Eli ei mitkään perinnönkyttäysyritykset kyllä käy, jos sellaisista tulisi epäilyjä niin ne sitten hoideltava toisen lain voimalla pois kuvioista ja sen mukaan asetettava sanktiouhka, ettei kukaan tuohon ryhdy. Rajanveto siten eutanasian sallivan lain ja rikoslain välillä oltava selvä mm. myrkkyhoitajatapauksissa.



Kannatan eutanasiaa selvin pelisäännöin. Jokaisen pitää saada päättää omasta elämästään ja elämättä jättämisestään itse!

mielelläni lukisin ajatuksia ja mielipiteitä aiheesta.

Niin eikös tuolla toisessa ketjussa ollut että hollannissa ja belgiassa eutanasiaa sovelletaan ihan nykyäänkin vammaisiin vastasyntyneisiin. Eutanasiaan liittyy todella suuria riskejä. Miten sitä käytännössä pystyttäisiin valvomaan niin ettei kaikenmaailman myrkkyhoitajat pääsisi mellastamaan oman mielensä mukaan.



Tuo oli mielenkiintoinen tieto että lievästikkin vammaisen saa suomessa periaatteessa abortoida viikolla 24. (Olen luullut että raja olisi viikossa 20.) Kun toisia samanikäisiä pelastetaan keskosena. Käytännössä tuota ehkä tapahtuu harvoin, mutta jos laki sen mahdollistaa voidaan olettaa että sitä myös tapahtuu. Melkoinen ristiriita.

Timo Soinin kommentti eutanasiasta "kuoleman kulttuurin"a on enemmänkin roomalaiskatolisiin arvoihin, kuin perussuomalaisten arvoihin perustuva ajatus. En usko, että persujen kannattajat ovat sen enempää eutanasiaa vastaan kuin muutkaan, vaan ne kielteiset kannanotot jakautuu aika tasaisesti eri puolueiden kannattajien välillä.

mielenterveysongelmaiset nettiin suoltaa. Eutanasiaa ei todellakaan voi soveltaa Hollannissa vammaisiin vastasyntyneisiin.



Wikipediasta



Alankomaat



Alankomaissa tuli 1. huhtikuuta 2002 voimaan laki, joka sallii eutanasian ja lääkärin antaman kuolinavun tietyissä tapauksissa. Laki vahvisti jo pitkään tuomioistuinkäytännössä toimineen järjestelmän.



Eutanasia on Hollannin lain mukaan sallittu jos se täyttää seuraavat ehdot:



Potilas on pyytänyt eutanasiaa toistuvasti. Pysyvästi koomassa olevan potilaan tapauksessa otetaan huomioon potilaan etukäteen tekemä kirjallinen todistettu tahdonilmaus.

Potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa.

Lääkäri on ennen kuolinavun antamista neuvotellut potilaan tilanteesta kollegan kanssa.



Lääkärin on jälkikäteen raportoitava jokainen tapaus yleiselle syyttäjälle. Alueellinen toimikunta arvioi, onko tapaus täyttänyt lain määrittelemät ehdot. Sen jälkeen tapaus joko katsotaan loppuun käsitellyksi tai viedään syyteharkintaan.



Alle 12-vuotiaiden eutanasia on kokonaan kielletty, ja 12–17-vuotiaiden eutanasiaa koskevat aikuisia tiukemmat ehdot.



Hollannin laki määrittelee eutanasian rikokseksi kaikissa muissa kuin määritellyissä tapauksissa. Eutanasiaksi ei lueta normaaliin hoitokäytäntöön kuuluvia tapauksia, kuten:



Hyödyttömän hoidon lopettaminen tai aloittamatta jättäminen.

Hoidon lopettaminen tai aloittamatta jättäminen potilaan pyynnöstä.

Kuoleman nopeutuminen vakavan kärsimyksen lievittämiseksi käytetyn hoidon sivuvaikutuksena.

(noin niin kuin karkea versio)



1. Eutanasian haluavan on tehtävä kirjallinen suostumus siihen ollessaan terve. Siihen vaaditaan myös yleislääkärin ja psykiatrin lausunnot jossa selvitetään halukkaan terveys ja päätöksentekokyky, kansantajuisesti: täysjärkisyys



2. Mahdollisen vakavan sairauden sattuessa eutanasiatahto tulee uusia. Lausuntoon liitetään taas ed. mainittujen lääkäreiden lausunnot sekä anojan oma tahto kirjallisena.



3. Jos tilanne etenee siihen, että eutanasia olisi ajankohtainen niin ed. mainitut lääkärit ja potilas ilmaisevat vielä kerran suostumuksensa ja perustelut eutanasian toteuttamiselle. Näiden jälkeen jos kaikki kriteerit täyttyvät niin toimenpide voidaan suorittaa.

Kaikki armomurhat eivät päädy viranomaisten tietoon Belgiassa



Julkaistu 14.10.2010

Päivitetty 14.10.2010









Belgialaislääkärit raportoivat vain joka toisesta eutanasiasta, vaikka laki vaatisi ilmoittamaan kaikki, tuore selvitys paljastaa. Eutanasia eli armomurha on sallittu Belgiassa vuodesta 2002.



Tutkijat arvioivat, että Belgian hollanninkielisillä alueilla noin tuhat ihmistä kuoli eutanasiaan vuonna 2007, mutta vain runsaat 500 tapausta päätyi virallisen komitean tietoon.



Ilmoittamatta jäivät etenkin tapaukset, joissa lääkäri ei uskonut toimiensa täyttäneen eutanasian määritelmää. Tapaukset jätettiin todennäköisemmin ilmoittamatta myös, jos potilaan elämä lyheni alle viikolla.



Raportoimattomat eutanasiatapaukset oli lisäksi hoidettu epätarkemmin kuin raportoidut. Monelta potilaalta ei ollut saatu kuin suullinen pyyntö eivätkä lääkärit olleet konsultoineet parantumattomasti sairaiden hoitoon perehtyneitä kollegoita. Usein toimenpiteissä oli myös käytetty opioideja tai rauhoittavia, joita ei ensisijaisesti suosita eutanasiassa, ja usein lääkkeet oli lääkärin sijaan antanut sairaanhoitaja.



Hollannissa, missä eutanasiaa on harjoitettu pitempään, raportoidaan nykyään noin 80 % tapauksista, kun vielä 1990-luvulla viranomaisten tietoon päätyi vain 18 % lääkärien tekemistä eutanasioista. Myös Hollannissa suurimmassa osassa ilmoittamattomista tapauksista käytetään opioideja tai rauhoittavia eikä lääkäri pidä tekoaan varsinaisena eutanasiana.



Parantumattomasti sairaiden potilaiden avustettu itsemurha on sallittu Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa. Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos, josta voi saada vankeusrangaistuksen.



Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.





Uutispalvelu Duodecim

sun muista, syyt lienevät työmääriin liittyviä. Eutanasiaprosessi oikeuden istuntoineen lienee työlästä, ja silloin epäselvissä tapauksissa on helpompi sekä omaisille että lääkärille jättää ilmoittamatta. Näin ei tietysti saa olla, joten valvonta ja sanktiot pitäisi olla paremmin ajan tasalla.



Tuosta Duodecimin artikkelista ei kuitenkaan voi vetää sitä johtopäätöstä, että ihmisiä tapettaisiin ilman näiden omaa tahtoa. Sehän edellyttäisi sitä, että juonessa olisivat mukana sekä lääkäri että omaiset. Jos näin olisi, niin mikä estää lääkäriä tappamasta ilman eutanasialalakiakin, jonkun sukulaisten lahjonnan seuruksena?

sellainen, että ihmisiä ruvetaan tappamaan vastoin omaa haluaan, edellyttää kolmen tahon yhteistyötä ja nämä on omaiset, lääkäri ja muu hoitohenkilökunta. En usko että esim. belgian ilmoittamatta jätetyissä tapauksissa on ollut kyse siitä, että kaikki edellämainitut olisivat yhteistyössä sitä mieltä, että on ok tappaa joku, joka ei ole millään lailla ilmaissut haluaan kuolinavusta.

ennen kuin on itse ollut (tai omainen on ollut) tositilanteessa.



Aborttiin verrattuna tässä on tosiaan se ero, että eutanasia perustuu henkilön omaan tahtoon. Abortti taas perustu siihen, että vanhemmat eivät syystä tai toisesta halua ottaa lasta vastaan.



Itse hyväksyn eutanasian sata kertaa helpommin kuin abortin.

Luuletko, että siihen aikaan on edes pystytty näkemään, puuttuuko sikiöltä aivot.

ymmärtää eutanasiaa?

OMASTA tahdosta jos haluaa pois...

ei kukaan nyt ala muuten tappamaan toista.

Eutanasia eli armomurha, on ihmisen omasta tahdosta tapahtuva kuoleminen.

Kyllä jokaisella on oikeus päättää omasta kuolemastaan.

ViestiVierailija - 12.6.2009 21:36 (1/10)



Vammaisaborttilakia ei alunperin luotu downeja varten

Share on googleShare on facebookShare on bloggerShare on printMore Sharing Services0Vuonna 1986 tuli voimaan aborttilakiin tehty lisäys, joka mahdollistaa raskauden keskeyttämisen aina 24. raskausviikon loppuun asti, mikäli sikiödiagnostisin menetelmin todetaan sikiön vaikea sairaus tai ruumiinvamma. Vammaisjärjestöt vastustivat tuolloin lainmuutosta vedoten terveiden ja sairaiden sikiöiden eriarvoiseen asemaan. Muista syistä raskautta ei saa keskeyttää 20. raskausviikon jälkeen.



Muutoksen tarvetta perusteltiin silloisten sikiödiagnostisten menetelmien ongelmilla. Vastaukset lapsivesitutkimuksessa mahdollisesti paljastuvasta kromosomipoikkeavuudesta saatiin usein vasta 20. raskausviikon jälkeen, jolloin aborttia ei enää voitu suorittaa. Nykyisin tutkimuskäytännöt ovat muuttuneet, ja tulokset saadaan varhaisemmassa raskauden vaiheessa. Kromosomipoikkeavuuksien seulonnassa käytetään varhaisraskauteen kohdistuvia ultraääniseulontaa sekä veriseulontaa.



Lainmuutosta koskeneen hallituksen silloisen esityksen (HE 26/1985 vp) perusteluissa vedottiin erittäin vaikeiden sikiöepämuodostumien aiheuttamaan henkiseen järkytykseen synnyttävälle naiselle käyttäen ainoana esimerkkinä harvinaista lapsen elinkyvyttömyyden aiheuttavaa aivojen täydellistä puuttumista.



Lainmuutoksen yhteydessä myös talousvaliokunta korosti mietinnössään, että raskauden keskeyttämiseen oikeuttavana vaikeana sairautena tai ruumiinvammana voidaan pitää lähinnä keskushermoston vaikeaa vajavuutta tai yleistä elinkyvyttömyyttä.



Kuitenkin eugeenisin perustein tehdyissä raskauden keskeytyksissä valtaosa on huomattavasti lievemmin sairaita sikiöitä, kuten Downin syndroomaa sairastavia lapsia. Downin syndroomaa potevat lapset ovat yhtä lailla tasapainoisia ja onnellisia ihmisiä kuin muutkin, eivätkä he itse kärsi kromosomiston poikkeavuudestaan. He eivät myöskään yleensä vaadi kallista laitoshoitoa, vaan pärjäävät kotihoidossa muiden lasten tavoin. Lain tarkoitus niin sen perustelujen kuin valiokunnan mietinnön osalta onkin ristiriidassa nykykäytännön kanssa, jossa Downin syndrooma muodostaa suurimman yhtenäisen diagnoosiryhmän eugeenisten aborttien joukossa. Eugeenisin perustein abortteja tehdään noin 200_250 vuosittain, ja vain noin kymmenellä näistä sikiöistä on lain perusteluissa mainittu elinkyvyttömyyden aiheuttava aivojen täydellinen puuttuminen.



Samoin valiokunta korosti, että raskauden keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pidettävä ajankohtaa, josta lapsella on parhaissa mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä äidin ruumiin ulkopuolella.



Keskoshoidon edistyessä ollaan absurdissa tilanteessa, jossa aborttirajaa varmuudella nuorempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehittyneen tekniikan ansiosta. Lisäksi WHO:n suosituksen mukaisesti nykyisin 22. raskausviikolla syntynyt tai 500 grammaa painavampi rekisteröidään lapseksi, syntyypä hän elävänä tai kuolleena. Talousvaliokunnan mietinnön pohjalta sairauden tai vamman perusteella suoritetun raskauden keskeyttämisen ehdotonta takarajaa tulisikin laskea vähintään 20. raskausviikkoon. Ei voi olla oikein, että kun pientä keskoslasta kaikinmahdollisin keinoin tehohoidetaan, niin viereisestä huoneesta viedään hävitettäväksi samanikäistä abortoitua Down-lasta, jonka sydän vielä lyö.

niin olet varmasti eutanasian kannattaja. Lapseni aivot vammautuivat niin että mitään ei ollut tehtävissä. Hoidot lopetettiin ja lopputuloksena oli että lapsi kuoli nälkään ja janoon 11 päivän kuluttua. Samainen olisi ollut hoidettavissa jollain suoneen ruikutettavalla aineella heti. Ehdottomasti eutanasia Suomeen ettei kenenkään tarvitse enää sellaista läpikäydä lapsen kanssa!

Miten ihmeessä neliraajapotilaita surmattaisiin, kun eutanasia tehdään vain potilaan omasta tahdosta? Ja se oma tahto pitää ilmaista siinä vaiheessa, kun vielä henkisesti sen täysin pystyy ilmaisemaan. Osaavatko vastasyntyneet ilmaista oman tahtonsa?



Eiköhän seula näissä eutanasia-asiassa ole niin tiukka, ettei tämä pelätty lähiomaisten tai viranomaisten painostuksesta tapahtuva surmaaminen ole kovin todennäköistä.



Jos minä sairastun esim. vaikeaan syöpään, johon ei ole hoitokeinoa, niin toivon että siinä vaiheessa kun kivut ovat sietämättömät ja toivon itse kuolemaa, minut päästettäisiin pois.

eutanasia on OMASTA TAHDOSTA tapahtuva asia, ei omaisen.

mielestä eutanasian salliminen noin teoriassa olisi hiton hyä juttu, jos ihminen kärsii ja haluaa lähteä, hän saisi siihen kivuttoman mahdollisuuden. MUTTA onnistuuko tämä käytännössä? Tämä vaatii mielestäni aika tehokkaan valvonnan ja koneiston taakseen, jotta virheitä ei pääse tapahtumaan, jotta ahneet perilliset eivät puhu "isotätikohtavainaata" ympäri, väärennöksiä ym. Ja vaikken kovin todennäköisenä, mutta uhkakuvana kuitenkin näen myös tuon, että aikojen saatossa eutanasialaki muokkautuisi ja abortti ja eutanasia nivoutuisivat yhteen jolloin vammaisia vauvoja "jälkiabortoitaisiin" ...ehkä hiukan kaukaa haettu pelko :D mutta eipä tarvitse mennä kuin puolensataa vuotta taaksepäin niin...

Lisäksi, millä selvitetään, että eutanasiaa pyytävä ihminen on täysissä järjissään ja haluaa sitä todella?

Sallikaa eutanasia mun puolesta, mutta hitto soikoon, sitten pitäämyös tulla resursseja sen valvontaan ja toteutukseen. Ja hyvin yksiselitteinen laki, joka ei jätä piiruakaan tulkinnan varaa!