Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu tosi ikävältä, kun mies lähtee illalla pippaloimaan..
30.04.2012 |
Itse jään kotiin lapseni kanssa. Yksinäinen vappu siis tulossa. Lapselle tietenkin koetan kaikkea kivaa järjestää..koristella kotia, leipoa munkkeja jne.
Kommentit (28)
Mullaki oli mies reissussa viime vappuna ja olin muksun kans kahestaan. Harmittihan se vaikkei mies ollu edes mitenkään bailaamassa. Olis vaan ollu kiva viettää vappua perheenä ja etenkin saada vähän aikuisseuraakin.
Toivottavasti keksit/keksitte jotain kivaa joskus tässä lähiaikoina sit muuten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut pitää yrittää iteki osata relata, mä oon ollu tosi huono lähtee mihinkään kotoota, edes kahville esikoisen syntymän jälkeen. Opettelen sitä pikkuhiljaa. Ei toi mun mies mitenkään hirveesti ulkona käy mut enemmän ku mä ja sit joskus ärsyttää ku se lähtee, toisaalta se on mun omaaki syytä etten vaan osaa enää käydä ite ulkona.
lähtisi itsekseen pippaloimaan. Siis vaikka lapset olisivat toisen tai ei-yhteisiä lapsia ei olisi. Mun mielestä toi on aika selvä merkki siitä, että mies ei ole oikein sitoutunut. On sun ja mun lapset, on sun ja mun rahat, on sun ja mun pippalot, on sun ja mun elämä. Ennen kuin se "me" löytyy on aika turha kai mitään yrittää edes rakentaa.
Sä olet sille vaan pelkkä nahkakuilu mihin se pilkkii piliään silloin tällöin.
lähtisi itsekseen pippaloimaan. Siis vaikka lapset olisivat toisen tai ei-yhteisiä lapsia ei olisi. Mun mielestä toi on aika selvä merkki siitä, että mies ei ole oikein sitoutunut. On sun ja mun lapset, on sun ja mun rahat, on sun ja mun pippalot, on sun ja mun elämä. Ennen kuin se "me" löytyy on aika turha kai mitään yrittää edes rakentaa.
Mun mielestä terveessä, vakiintuneessa parisuhteessa on tilaa myös kummankin ihan omille menoille ja jopa "omalle elämälle". Totta kai miehellä on joskus miehen pippalot ja mulla mun pippalot, kun on ihan omat kaveritkin meillä molemmilla. Lähinnä olis tosi outoa jos pakko olis kaikki tehä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me vietetään kyllä monet juhlapäivät ihan koko perheen kesken, mutta omituista olisi jos ei olisi mitään omia menoja. Koska te "aina yhdessä" -tyypit tapaatte omia kavereitanne? Vai onko teillä sellaisia?
lähtisi itsekseen pippaloimaan. Siis vaikka lapset olisivat toisen tai ei-yhteisiä lapsia ei olisi. Mun mielestä toi on aika selvä merkki siitä, että mies ei ole oikein sitoutunut. On sun ja mun lapset, on sun ja mun rahat, on sun ja mun pippalot, on sun ja mun elämä. Ennen kuin se "me" löytyy on aika turha kai mitään yrittää edes rakentaa.
Mun mielestä terveessä, vakiintuneessa parisuhteessa on tilaa myös kummankin ihan omille menoille ja jopa "omalle elämälle". Totta kai miehellä on joskus miehen pippalot ja mulla mun pippalot, kun on ihan omat kaveritkin meillä molemmilla. Lähinnä olis tosi outoa jos pakko olis kaikki tehä yhdessä.
Sä olet sille vaan pelkkä nahkakuilu mihin se pilkkii piliään silloin tällöin.
Ei tässä nyt ilkeilemään kannata alkaa. Tosiasia taitaa olla, että kovin moni mies ei ajattele erityisemmin syvällisesti tai pitkäjänteisesti suhteestaan. Ollaan nyt ja tehdään mikä tuntuu hyvältä. Kuinka moni miettii, että miltä meidän elämä tuntuu vaikka 10 tai 20 vuoden kuluttua jos nyt teen näin? Onko tärkeämpää olla rakastavassa, kunnioittavassa parisuhteessa vai viettää vappua muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei koko elämää kannata rakentaa yhden ihmisen kanssa olemisen ja tekemisen varaan. Yhdessäolo maistuu paljon paremmalta, kun kummallakin on tilaa hengittää, elää ja harrastaa omien harrastusten ja kavereiden parissa, sopivassa suhteessa tietysti.
Lapsentulo tietysti muuttaa tätä suhdetta riippuen ikävaiheesta, mutta silti pitää olla vastavuoroisesti valmis hoitamaan lasta yksin, jos toisella on menoa.
Ihmiset, jotka osaavat elää myös itsenäisesti ilman läheisriippuvuutta ovat pidemmän päälle ne parhaat kumppanit. Sitoutumiseen kuuluu myös joustavuus.
Taisi tulla tehneeksi muksun hiukan liian nuorena? Oikeasti olisi kyllä kaikkien kannalta parempi, jos ensin juhlisi ne pippaloinnit pois alta ja sitten tekisi lapset kun olisi valmis asettumaan perheenisän rooliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies ei ole oikein sisäistänyt perheellisen roolia vielä? Tylsäähän tuo on mutta ehkä se miehesi siitä vielä joskus kasvaa aikuiseksi.
Ei kaikkea tarvi kestää. Itse en onneksi ikinä hankkinut lapsia. Jos näin olisi, tekisi kyllä liian tiukkaa olla kotona koko ajan katselemassa samaa ämmää ja kakaraa päivästä toiseen.
Ei kai se nyt kenenkän parisuhde voi yhteen vappuun kaatua? Loppuelämäsi oot siis katkera kun miehesi nyt vappuna lähti ryyppäämään? Aika huonolla perustuksella suhde jos sen takia menee huonosti että molemmat tapailee silloin tällöin kavereitaan.
Monen naisen ongelma taitaa olla kun mies ei toimikaan naisen haluamallaan tavalla. Kun ei olekaan sitä volvoa pihassa, 24/7 osallistuvaa isää/hellyysautomaattia jne.
Onhan se ihanaa kun kaksi aikuista osallistuu arkeen ja juhlaan mutta kyllä ne lapset menee nukkumaan ilman toistakin osalpuolta.
Itse ainakin nautin siitä jos mies on jossain ja saan yksin olla kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi lähteä minnekään yksin ilman kumppaniaan.
voi lähteä minnekään yksin ilman kumppaniaan.
En ole läheisriippuvainen, mutta vapun vietto yksin (siis ainoana aikuisena) tuntuu kurjalta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vappuna voi olla perheen kanssa ja jos sulla on noin kurja olo, niin miehesi ei ole susta kovin kiinnostunut.Kyllä löytyy myös AIKUISIA miehiä, haepa itelles sellanen ja anna tän pojun baareilla nii paljo ku tykkää!
Ja lähde itseki baariin. Yöllä pistätte sen ihanan oman yhteisen rakkauden hedelmän alulle ja mies pysyy ens vapun kotona, kun on oma lapsi kyseessä.
vappuna voi olla perheen kanssa ja jos sulla on noin kurja olo, niin miehesi ei ole susta kovin kiinnostunut.Kyllä löytyy myös AIKUISIA miehiä, haepa itelles sellanen ja anna tän pojun baareilla nii paljo ku tykkää!
T. wt-Janica, kolmen lapsen (eri isä kullakin) yh-äippä Korsosta.
tottakai omia menoja olla pitää, mutta ainakin itselleni tärkeitä muistoja lapsuudesta ovat perheenä vietyt juhlat. Näitä samoja tradioita haluan noudattaa myös nykyään omassa kodissani.
Varmaan tuntuisi oudolta, jos yksi perheenjäsen olisi ollut bilettämässä ryypäten kamujen kanssa:O
Mutta ehkä se on vanhanaikaista, ehkä toisaalta taas asia joka luo meille erittäin tiiviin yhteenkuuluvuuuden tunteen. (enkä sano, että kaikkien pitää näin toimia, meille se vain on ainoa oikea tapa)
Sama meininki täällä. Tosin meillä ei ole lapsia! Sovittiin monta kk aikaisemmin, että vietetään kiva vappu kotona. Ostin kaikki ruoat, juomat jne ja järjestin kaiken. Pari kaveria pyysi mökille, kieltäydyin kutsusta koska tosissaan luulin meidän viettävän ihanaa vappua kaksin.
Mies lähti kuitenkin ryyppäämään ja jätti minut yksin. En tietenkään ollut tervetullut hänen seuraansa, en ole koskaan tämän 3 v suhteen aikana päässyt hänen mukaansa iltareissuihin. Oon aika tyhmä nainen vissiin kun tällaista olen katsellut.
Nyt on miehen tavarat pakattu eteiseen, saa hakea ne siitä kun ilmestyy reissuiltaan!
Kuulostaa kyllä siltä, että voi sillä miehellä vähän ollakin asioiden priorisoinnissa säätöä, ei siinä mitään.
Mutta maltilla ja keskustelulla nämä hoituvat.
ekan lapsen kohdalla meni noin.. Nyt kun on useampi lapsi,niin vietämme juhlapyhät perheellä lapsille sopivalla tavalla. Mies ei aluksi oikein ymmärtänyt mitä lastentulo merkitsee.. Onneksi on nyt kasvanut aikuiseksi.