Miten oppia arvostamaan itseään ja huolehtimaan itsestään? :/

hyvä asia, olet saanut kokemuksia, elämää, mielikuvia ja tosiasioita. Olet viisaampi, osaat tehdä viisaampia ratkaisuja. Kaikkea hyvää sinulle!

ilo iltaisin on netissä surffailu ja syöminen :´( Ymmärrän toki itsekin, että asian eteen on itse tehtävä muutos, mutta kun en kertakaikkiaan jaksa enkä osaa. Olen lopen uupunut.

ap

Aloita jostain pienestä - ei vuortakaan valloiteta kertaloikalla, vaan askel kerrallaan. Vie vaikka itsesi saunaan, hemmottele jalkakylvyllä, tee pieni kävelylenkki itseksesi, päätä meikata joka aamu pikkuisen, varaa kampaaja-aika, kehu itseäsi onnistumisista, pienistäkin.. Ymmärrän, että alemmuudentunnon syyt ovat jossain syvemmällä, ja itsensä laiminlyöminen vain seurausta tästä - mutta muutos voi alkaa muualtakin kuin syiden setvimisestä. Pieni muutos voi sysätä liikkeelle isomman.



Jos voimasi riittävät, hae apua. Saatat olla masentunut. Miten miehesi, tukeeko hän sinua? Oletko yksinäinen?

Hae apua, hyvä ihminen. Olet selvästi masentunut ja avun tarpeessa. Kunhan selviät pahimmasta uupumuksesta yli, itsestä huolehtiminen, laittautuminen jne seuraavat perässä. Jaksamista ja rohkeutta!

kulkenut terapiassa monta vuotta.. minulla on ollut pahoja neurooseja/paniikkiongelmia "aina" eli jostain ala-asteelta lähtien. Jonkin verran olen päässyt voiton puolelle mutta muutokset ovat kohdallani erittäin hitaita. Alemmuudentunnot ovat jatkuvasti seuranani ja oloni vain pahentunut ajattelemattomien ihmisten sanomisista ja minun kohtelemisesta sen mukaisesti (tarkoitan, että on muutamia ihmisiä jotka pitävät minua itseään huonompana, ts minua voi kohdella sen mukaisesti). Olen hyvin herkkä ihminen muutenkin. Olen saanut kotona kasvatuksen että itsestään ei saa kuvitella liikoja. En totta vie ole kuvitellut itsestäni liikoja koskaan!

ap

Sinulla olisi totisesti varaa ajatella itsestäsi hiukan hyvääkin! Alemmuudentunnosta kärsineenä ymmärrän, ettei se käy sormia napsauttamalla. Eikä toisten sanomisista/ajattelemisista noin vain voi irrottautua, mutta kyllä sinulla on kaikki mahdollisuudet onnistua. Vaikka hitaasti se käykin, ja on ajoittain hankalaa. Tsemppiä!

Minä laiminlyön myös itseäni ihan kokoajan.

Tee jotain minkä hyvin taidat.  Sain juuri valmiiksi villapaidan Nostalgia-langasta, onnistui, olen iloinen.  Kokonaan pyöröpuikoilla, vain kädentie- ja olkasaumat.  Lankojen hinta 32 euroa.   Itsetunto ei aina ole hyvä, nolouden tunteita voi ainakin lievittää.

Tosi ystäviä on harvassa, vaikka niitä tarvitaan,valitettavaa. luulisin ruokavalion vaikuttavan positiivisesti tilanteeseesi, sillä jos ruokavalion muuttaa sellaiseksi, että syö useammin, mutta vähemmän kerralla, pystyy ja kykenee näkemään paremmin oman käden taitoa ja sen tulosta, hyvä ja kaunis tulos tekee hyvälle tuulelle. Tämä toimii vahvasti, jos ei ole ystäviä. Tee samaa ruokaa, mutta muuta sitä esimerkiksi lisäämällä mausteita tai fetajuustoa tai mitä ikinä kaupasta löydätkään. Ruoanlaitto on jokaisella meistä sydämessä, mutta siitä ei voi iloita jos tekee makaroonia ketsupilla päivittäin, todella tylsää ja masentavaa tehdä yksinkertaista paskaa. Älä tee suuria määriä ruokia kerralla, jotta voit aina valmistaa uuden aterian ja nähdä kädentaidon kauneus sekä uusia kehittymisiä ruoanlaitossa. Valokuva albumin tekeminen vaikka tekemistäsi ruoista saattaa saada uuden ystäväsi kiinnostumaan sinusta enemmän, ja näin voit taata hyvän alun ystävyydelle, mutta yksinään se ruokavalokuva -kansiosi ei saa ystävää pysymään elämässäsi. Ruoanlaitto on "arvo" ja niitä pitää kunnioittaa vaikka sen ruokavalokuva -albumin tekemisellä, jotta niistä voi myöhemmin nauttia, vaikka koko loppu elämän. Sisusta vaikka koko huoneisto uudelleen, tutustu vaikka uusien insinöörien keksimiin huonekaluihin tai mielihyvää tuottaviin yksinkertaisiin koriste-esineisiin.